Muuttokuljetus. Palvelusta peritty hinta.

perintä

Diaarinumero: 00/39/2658
Antopäivä: 15.08.2002

Kuluttaja (K) sopi muuttokuljetuksesta Helsingistä Espooseen. Kuljetusliike laskutti palvelusta 8 944,90 markkaa. K ei hyväksy laskua, koska hänen mukaansa liike oli antanut muuttokuljetuksesta 3500 markan kustannusarvion.

K maksoi laskusta 6 544 markkaa 11.5.2000. Hän sai 12.7.2000 päivätyn maksukehotuksen, jossa vaadittiin 2 400,89 markan pääoman lisäksi viivästyskorkoa 125,60 markka ja perimiskuluja 268,40 markkaa.

Vaatimukset

K vaatii kuljetusyritystä luopumaan perimästä muuttokuljetuksesta enempää kuin 3 500 markkaa. Lisäksi K vaatii korvaamaan hänelle asiassa aiheutuneet viivästyskorot sekä perimiskulut.

K:n mukaan hän keskusteli liikkeen edustajan kanssa muutosta puhelimitse. Puhelinkeskustelun jälkeen liikkeen edustaja kävi K:n mukaan paikan päällä 80 neliömetrin suuruisessa asunnossa ja arvioi tuolloin muuttokuljetuksen hinnaksi 3 500 markkaa.

K katsoo, ettei hän etukäteen annetun hinta-arvion vuoksi ole velvollinen maksamaan arvion ylittävää laskua. K pitää laskua ylimitoitettuna jo senkin vuoksi, että asunnosta oli itse kuljetettu huomattava määrä tavaroita ennen varsinaista muuttopäivää. Lisäksi kaikki tavarat, jotka kuljetusliike kuljetti, oli valmiiksi pakattu, kellari- ja vinttikomerot oli tyhjennetty jne.

Muutto jouduttiin K:n kertoman mukaan hänestä riippumattomista syistä suorittamaan kahdessa eri erässä. K:n mukaan asuntoon jäi ensimmäisen kuorman viemisen jälkeen vitriinikaappi, kaksi kevyttä kirjahyllyä, pieni keittiönkaappi ja pesukone. Näiden asunnolle jääneiden tavaroiden lastaamiseen sekä ajamiseen Bulevar-dilta Leppävaaraan on kuljetusliikkeen laskuerittelyn mukaan kulunut viisi tuntia, mitä K pitää ylimitoitettuna.

K katsoo, että syy kahteen ajokertaan oli joko siinä, että kuljetusliike ei asunnossa käymisestään huolimatta osannut arvioida, miten suuri muuttoauton tulisi olla tai sitten muuttomiehet eivät osanneet pakata tavaroita autoon riittävän ammattitaitoisesti.

Laskun saatuaan K oli yhteydessä liikkeeseen ja ilmoitti kiistävänsä sen. Asiaan ei lupauksista huolimatta palattu. Sen sijaan K sai uuden laskun. Hän otti jälleen yhteyttä kuljetusliikkeeseen ja vaati oikaisua. Jälleen asiaan luvattiin palata, mutta niin ei tapahtunut. K maksoi 11.5.2000 laskusta kohtuullisena pitämänsä yhden työpäivän osuuden (6 544 markkaa). Heinäkuussa K sai perimistoimistolta maksuvaatimuksen.

Vastaus

Kuljetusliike toteaa, että yrityksen laskutus perustuu tuntihinnoitteluun. Yritys laskuttaa todellisen käytetyn ajan mukaan. Asiakkaille ei anneta sitovia hintatarjouksia puhelimitse muun muassa siksi, että lastaus- ja liikenneolosuhteita on mahdotonta arvioida etukäteen

Nyt kysymyksessä olevana päivänä liikenneolosuhteet olivat todella huonot ja lastauspaikka kuormalle oli 80 metrin päässä kohteesta. Kuljetusliikkeen henkilökunta ja K ovat yhdessä havainneet, että yksi kuljetus ei riitä. K on allekirjoituksellaan hyväksynyt yrityksen laskutustietolomakkeen, jonka perusteella kyseessä oleva lasku on tehty.

Ratkaisun perustelut

K ja kuljetusliike ovat esittäneet toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, annettiinko muuttokuljetuksesta kustannusarvio. Kuluttajavalituslautakunta ei voi kuulla todistajia eikä käytettävissään olevin keinoin selvittää muuttokuljetuksen hinnasta mahdollisesti käytyjen neuvottelujen sisältöä. Tämän vuoksi lautakunta ei anna lausuntoa siitä, onko kuljetusliikkeen laskuttama hinta vastannut sovittua. Lautakunta voi kuitenkin ottaa kantaa siihen, onko palvelun hinta kohtuullinen.

Kuljetusliike laskutti noin 80 neliömetrin asunnon muutosta Helsingistä Espooseen lähes 9 000 markkaa. Lautakunta pitää hintaa vastaavien palvelujen yleiseen hintatasoon nähden korkeana. Hintaan vaikutti korottavasti mm. se, että kuljetus tehtiin kahdessa erässä, koska tavarat eivät mahtuneet yhteen autoon. Kuljetusliike ei ole kiistänyt K:n ilmoitusta siitä, että heidän edustajansa kävi K:n asunnossa ennen muuttopäivää. Lautakunta katsoo, että kuljetusliikkeen olisi pitänyt ammattitaitonsa perusteella osata arvioida, kuinka suuri kuorma-auto muuttotavaroille tarvitaan.

Lautakunta katsoo, että kuljetuspalvelun kohtuullinen hinta on edellä mainitut seikat huomioon ottaen 6 544 markkaa eli summa, jonka K on 11.5.2000 maksanut ja joka hänen mukaansa vastaa yhden työpäivän osuutta. K:lla on siten oikeus saada maksamastaan laskusta takaisin 2 400,89 markkaa.

Saatavien perinnästä annetun lain 4 §:n mukaan perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Perinnässä ei saa mm. aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja tai tarpeetonta haittaa. Lain 10 §:n mukaan velallinen ei ole velvollinen korvaamaan perintäkuluja, jos velkoja on menetellyt hyvän perintätavan vastaisesti.

Kuljetusliike antoi saatavan perimistoimiston perittäväksi, vaikka K oli maksanut riidattoman osuuden laskusta ja ilmoittanut, että hän ei hyväksy laskua kokonaisuudessaan. Lautakunta katsoo, että saatavan siirtäminen perintätoimistolle tilanteessa, jossa velallinen on perustellusti riitauttanut maksuvelvollisuutensa, ei ole hyvän perintätavan mukaista. Lautakunta katsoo, että kuljetusliikkeen on vastattava riidanalaisen saatavan perintäkuluista ja viivästyskoroista.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että kuljetusliike palauttaa K:lle tämän maksamasta laskusta 2 400,89 markkaa. Lisäksi lautakunta suosittaa, että yhtiö korvaa K:lle tämän maksamat viivästyskorot 125,60 markka ja perimiskulut 268,40 markkaa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 15.8.2002