Liukuovikaapin kauppa. Kokoamisohjeet.

neuvontavelvollisuus
vahinko

Diaarinumero: 00/32/2086
Antopäivä: 13.08.2002

Kuluttaja (K) osti 31.7.2000 myyjäliikkeeltä itse koottavan liukuovikaapin 2 400 markalla. Kaappi toimitettiin ostajalle elokuun puolivälissä 2000. K valittaa kaapin asennusohjeen vaikeaselkoisuudesta. Hänen mukaansa kokoamistyöhön kului aikaa yksi kuukausi. K painottaa valituksessaan, että hänen mielestään tuotteen kokoamisohjeiden tulisi olla selvät ja lukukelpoiset sekä yksiselitteiset, esimerkiksi tekstillä varustetut. Hän on liittänyt kokoamisohjeen valitukseensa.

Vaatimukset

K vaatii korvausta kokoamistyön aiheuttamasta haitasta ja vaivannäöstä 1 200 mk. Hän kertoo käyneensä tämän asian vuoksi kolme kertaa myymälässä autolla, yhteensä 62 ajokilometriä. Vieraalle asentajalle hän kertoo lisäksi maksaneensa palkkaa, joten liukuovikaapin kaupasta on aiheutunut runsaasti kuluja. Hän ei ole esittänyt tositteita palkanmaksusta.

K ilmoittaa olevansa ammatiltaan luokanopettaja, joka on opettanut paljon myös teknisiä töitä. Siitä huolimatta liukuovikaapin kokoaminen ei häneltä onnistunut. K:n apuna oli ollut teknikko, jonka kanssa K oli tehnyt yhtäjaksoisesti kokoamistyötä 12 tuntia eikä työ ollut valmistunut edes siinä ajassa, koska oli ollut tarpeen korjata osia. K sai työn valmiiksi vasta 17.9.2000. Asennuksen aikana K oli käynyt myymälässä kaksi kertaa katsomassa mallikappaletta. K:n mielestä kokoamisohje on huonolaatuinen ja lukukelvoton. K:n käsityksen mukaan kokoamisohjeiden pitäisi olla suomen- ja ruotsin kielellä. Tässä ne olivat vain saksankielisiä. Pelkkä selkeä kaavakuva saattaa olla riittävä, jos kysymys on vain muutaman osan käsittävästä tuotteesta. Tässä tapauksessa osia oli noin kolmekymmentä.

Vastaus

Myyjäliike toteaa vastauksessaan, että Suomessa on myyty samanlaisia kaappeja jo vuodesta 1996 lähtien ja kakki kaapit on tähän mennessä saatu kootuiksi. Kasausohjeena kaapissa on ollut niin sanottu euroversio, joka tavarantoimittajan mukaan on hyväksytty kaikissa asiakasmaissa. Valmistusmaa on Saksa. Ihmetystä on herättänyt, miksi asiakas ei ottanut yhteyttä osastovastaavaan tai myymäläpäällikköön, joilta hän olisi saanut ammattikokoajan paikalle neuvomaan itseään. Yli 95 prosenttia kokoamisista onnistuu yhdellä puhelinsoitolla. Tosin iltaisin ja viikonloppuisin neuvontaa on hankalaa saada. Viimeistään aluejohtaja olisi löytänyt asiaan jonkin ratkaisun.

Kalusteiden kokoamisongelmana on yleensä liian yksityiskohtiin menevät ja liian monisivuiset ohjelehtiset, jotta asiakas kykenisi kokoamaan tuotteen ohjetta selaillessaan. Toisaalta ohjeissa voi myös olla niin sanottu räjäytyskuva, jossa pyritään selkeästi osoittamaan, mikä osa kuuluu mihinkin ja miten päin se tulee laittaa. Molemmissa ohjetyypeissä on omat hyvät ja huonot puolensa.

Myyjäliikkeellä on erillinen yrittäjä, joka kokoaa tuotteen eri palveluna asiakkaille 350-450 markan hintaan. K on kuitenkin halunnut hoitaa asiansa pitkän kaavan kautta keskustelematta ongelmastaan liikkeen henkilökunnan kanssa. Tarjous 200 markan lahjakortista on edelleen voimassa.

Valittaja vastauksesta

Kaupanteon yhteydessä kokoamispalvelusta ei puhuttu mitään. Maksullisen palvelun tarjoaminen ei voi poistaa myyjältä sitä velvollisuutta, että hänen on toimitettava tavaran mukana asianmukaiset kokoamisohjeet. Oston jälkeen K oli käynyt myymälässä kaksi kertaa kysymässä neuvoa. Ensimmäinen käynti oli ollut iltapäivällä kello 15-16 välillä ja jälkimmäinen seuraavana aamupäivänä. Ammattikokoaja ei ollut paikalla kummallakaan kerralla eikä muutoinkaan tavoitettavissa. K oli näyttänyt liikkeen myyjälle kokoamisohjetta. Myyjä oli todennut, että tällaisen ohjeen perusteella kaapin kokoaminen olisi varmasti vaikeaa. K:lle annettiin maahantuojan puhelinnumero. K oli soittanut numeroon. Maahantuojan edustaja oli vastannut puhelimeen automatkalta. Hän ei ollut osannut auttaa asiassa.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n mukaan tavarassa on virhe myös silloin, jos sen yhteydessä ei luovuteta ostajalle sellaisia ohjeita, jotka ovat tarpeen tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten.

K on katsonut, että liukuovikaappi on ollut virheellinen siksi, että sen kokoamisohjeet olivat liian mutkikkaita ja vaikeaselkoisia. Lisäksi hän on esittänyt tyytymättömyytensä siihen, että sanalliset ohjeet olivat saksankielisiä. Kuluttajavalituslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa kokoamisohjeet on esitetty kuvallisesti. Käyttöohjeen yläreunassa on kolme riviä epäselvää tekstiä, joita lautakunnan käsityksen mukaan ei ole tarkoitettukaan opastukseksi tuotteen kokoamistyön tekijälle. Silloin kun kirjallisilla ohjeilla on merkitystä kokoamistyön kannalta, niiden tulee olla suomen tai ruotsin kielellä.

Kuluttajavalituslautakunnan mielestä kuvalliset kokoamisohjeet vaikuttavat tavanomaisilta ja melko selkeiltä, tosin K:n saama kopio on jossain määrin heikkolaatuinen. Lautakunnan tietoon ei ollut tullut muita kyseistä liukuovikaappia koskeneita tapauksia, joissa ostajilla olisi ollut vaikeuksia kaapin kokoamisessa.

Kuitenkin myyjäliikkeellä ja aiemmalla myyntiportaalla eli tavaran maahantuoja11a tai valmistajalla on velvollisuus antaa ostajalle myös suullista lisäopastusta, jos tämä pyytää sellaista. Tässä tapauksessa K on käynyt ilmoituksensa mukaan kaksi kertaa myymälässä pyytämässä opastusta ja kerran hän on soittanut maahantuojan edustajallekin. Yhdelläkään kerralla K:ta ei ole kyetty auttamaan kokoamisongelmassaan. Myyjäliike on vedonnut siihen, että K:n olisi pitänyt kääntyä ongelmassaan osastovastaavan tai myymäläpäällikön puoleen, joka olisi tiennyt, miten asiassa tulee menetellä. Lautakunta toteaa, että niiden liikkeen henkilökunnan edustajien, joiden puoleen K oli asiassa kääntynyt, olisi tullut ohjata hänet oikean henkilön puoleen.

Edellä olevan vuoksi lautakunta katsoo, että K ei ole saanut myyjätaholta riittävää opastusta liukuovikaapin kokoamisessa. Näin ollen kaupan kohteessa on ollut edellä mainitun lainkohdan mukainen virhe, jonka johdosta K:lla on oikeus hinnanalennukseen. Hinnanalennuksen määrää harkitessaan lautakunta on ottanut huomioon hinnan, jonka K olisi joutunut maksamaan, jos hän olisi käyttänyt myyjäliikkeen palveluksessa olevaa ulkopuolista alan yrittäjää.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että myyjäliike suorittaa K:lle hinnanalennuksena 450 markkaa. Summa sisältää myös K:lle aiheutuneet matkakulut.

 
Julkaistu 13.8.2002