Pankkikortti. Murto. Kortin luvaton käyttö. Vahingonkorvaus. Korvauksen sovittelu.

huolellisuusvelvollisuus
kohtuuttomuus
sovittelu

Diaarinumero: 00/39/2597
Antopäivä: 15.02.2002

Kuluttajan (K) kotiin murtauduttiin heidän ollessaan 1.- 6.8. 2000 poissa kotoaan. Heidän asunnosta anastettiin muun omaisuuden lisäksi pankkikortti ja sen tunnusluku. K teki välittömästi kotiin palattuaan 6.8.2000 rikosilmoituksen sekä ilmoitti pankille, kortin ja tunnusluvun katoamisesta.

Pankkikortilla oli ehditty 2.8.-4.8.2000 nostaa K:n yhteiseltä tililtä rahaa useassa eri erässä yhteensä 100 000 markkaa. Lisäksi pankkikortilla oli tehty ostoja yhteensä 2 087,73 markalla

Vaatimukset

K:t vaativat pankkia korvaamaan heille kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon, 102 087,73 markkaa.

Naisella on sairauden vuoksi vaikeuksia asioiden itsenäisessä hoitamisessa. Hänelle hankittiin huhtikuussa 2000 rinnakkaispankkikortti. Hän ei ollut vielä kertaakaan käyttänyt Pankkikorttiaan ja hänen miehensä oli tarkoitus opettaa hänelle kortin käyttämistä kesälomien jälkeen. Koska mies huolehtii perheen asioiden hoitamisesta, vaimon kortti jätettiin tarpeettomana kotiin puolisoiden lähtiessä kesämökille. Hänen kortin oletettiin olevan kotona paremmassa turvassa kuin hänen mukanaan.

Kuluttajan pankkikortti jätettiin keittiön maustehyllylle muiden papereiden joukkoon, eikä sitä ole voinut havaita tai löytää muutoin kuin penkomalla tavaroita ja papereita. Tunnusluku on ollut eri paikassa keittiön pöydällä paperitelineessä muiden papereiden seassa. Tunnuslukua ei ole voinut löytää muutoin kuin etsimällä. Paperipidikkeestä oli viety myös siihen kerättyä postia ym. papereita. Kuluttajin kaksio oli pengottu murron yhteydessä läpikotaisin. Olohuoneessa ollut asiakirjalaatikko oli viety samoin kaikki asunnossa olleet kauppojen asiakas- ym. muovikortit.

Vastaus

Pankki toteaa K: n sitoutuneen korttisopimuksen allekirjoittamisella noudattamaan pankin korttiehtoja.

Korttiehtojen mukaan K on sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti ja tunnusluvun erillään kortista ja siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Lisäksi nainen on sitoutunut ilmoittamaan kortin joutumisesta sivullisen haltuun taikka tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon viipymättä pankille. Sivulliset ovat kuitenkin saaneet kortin sekä tunnusluvun haltuunsa ja tunnuslukua käyttäen ovat nostaneet automaattia hyväksi käyttäen K:n tililtä rahaa.

Pankin mukaan K ei ole säilyttänyt korttiaan ja tunnuslukuaan korttiehtojen edellyttämällä tavalla. K on säilyttänyt korttiaan ja tunnuslukuaan tavalla, jota on pidettävä lievää suurempana huolimattomuutena. Pankkikortti on jätetty keittiön hyllylle ja kortin tunnusluku saman keittiön pöydälle. Pankkikortti ei ole ollut K:n kontrollissa. Lisäksi rakennuksessa, jossa K:n koti sijaitsee, tehtiin kortin anastuksen aikaan parvekeremonttia. Rakennusta kiertävät rakennustelineet ovat mahdollistaneet pääsyn parvekkeelle, jota kautta K:n asuntoon on tunkeuduttu.

Pankki toteaa vastauksessaan vielä, että sekä kortti että tunnusluku ovat olleet helposti löydettävissä ja yhdistettävissä toisiinsa. K on säilyttänyt korttiaan ja siihen liittyvää tunnuslukua asunnossa, jonne rakennuksen korjaustöiden vuoksi on ollut helppo pääsy. Lisäksi hän on säilyttänyt korttiaan ja tunnuslukuaan näkyvillä samassa huoneessa.

Pankki katsoo vielä, että kortin katoaminen olisi voitu havaita aikaisemmin ja siten pienentää aiheutunutta vahinkoa.

Koska kortin väärinkäytökset ovat tapahtuneet ennen pankille tehtyä katoamisilmoitusta, se ei katso olevansa vastuussa kortilla aiheutetusta vahingosta.

Ratkaisun perustelut

K:n kotiin tehdyn murron yhteydessä pankkikortti ja sen salainen tunnusluku on varastettu. Kortilla on tehty oikeudettomia nostoja ja maksuja 2.-4.8.2000 yhteensä 102 087,73 markalla. K on ilmoittanut pankille kortin ja sen tunnusluvun katoamisesta välittömästi katoamisen havaittuaan 6.8.2000. K:t vaativat pankkia korvaamaan tililtään oikeudettomasti nostetut varat.

Heidän mielestä korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua on säilytetty lukitussa kodissa korttiehtojen mukaisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohdan 8 mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään kortin huolellisesti sekä tunnusluvun erillään kortista siten, ettei se joudu sivullisen tietoon. Kortin katoamisesta tai joutumisesta sivullisen haltuun taikka tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon on viipymättä ilmoitettava pankille. Kortinhaltijan vastuu kortin automaattikäytöstä lakkaa silloin, kun pankilla on ilmoituksen saatuaan ollut kohtuullinen aika estää kortin automaattikäyttö. Kortinhaltija vastaa kortilla siihen saakka aiheutetusta vahingosta vain, jos:

1) kortinhaltija on antanut kortin tai tunnusluvun toiselle

2) kortin joutuminen toisen haltuun tai tunnusluvun joutuminen sivullisen tietoon johtuu kortinhaltijan muusta kuin lievästä huolimattomuudesta. Tunnusluvun säilyttäminen siten, että se joutuu ulkopuolisen tietoon, aiheuttaa kortinhaltijalle vahingonvastuun, ellei hän näytä toteen, että tunnusluvun joutuminen sivullisen tietoon johtuu tapahtumasta, jota ei voida kohtuudella hänen syykseen lukea

3) kortin tai tunnusluvun joutuminen toisen haltuun johtuu kortinhaltijan lievästä huolimattomuudesta tai tapahtumasta, jota ei voida kohtuudella hänen syykseen lukea, ja hän ei ole viipymättä asian havaittuaan siitä ilmoittanut edellä mainitulla tavalla.

Lautakunnan täysistunto on 19.6.2000 antamassaan ratkaisussa katsonut, että pankkiautomaattikortin säilyttämistä lukitussa kodissa ei voida pitää lievänäkään huolimattomuutena. Sen sijaan lukitussakin asunnossa automaattikortin ja tunnusluvun säilyttäminen sillä tavoin, että ne ovat helposti löydettävissä, voi olla lievää suurempaa huolimattomuutta.

K:t ovat lähteneet lomalle ja jättäneet pankkikortin keittiön maustehyllyyn sekä korttiin liittyneen tunnusluvun samassa huoneessa sijaitsevaan paperitelineeseen. Pankkikortin tunnusluku on asiassa esitetyn perusteella ollut helposti yhdistettävissä korttiin.

Lautakunta toteaa edelleen, että tunnusluvun löytäminen kortin kanssa samassa tilassa sijainneessa paperitelineestä ei todennäköisesti ole vaatinut vaivalloista etsimistä, vaan sen olisi voinut löytää myös ylimalkaisella papereiden selaamisella. Murto on tapahtunut kesälomakautena, jolloin asuntomurrot yleistyvät. Lisäksi kyseessä on suhteellisen pieni ja helposti pengottava asunto. Edelleen rakennuksessa, jossa K: n asunto sijaitsee, on tapahtuma-aikana tehty parvekeremonttia. Remontin vuoksi talon seinustalla olevat rakennustelineet ovat mahdollistaneet varkaiden pääsyn K:n parvekkeelle, jonka ovi on ollut asunnon etuovea helpommin murrettavissa.

Lautakunta toteaa, että tunnusluvun jättämistä kortin kanssa samaan asuntoon on jo sinällään pidettävä lievää suurempana huolimattomuutena tilanteissa, joissa tunnuslukua ei mitenkään ole pyritty piilottamaan tai muuten sitä suojaamaan. Tunnusluvun kirjoittaminen esimerkiksi käsin toiselle, piilotetulle paperille on helposti toteutettava ja monessa tilanteessa toimiva suojautumiskeino nyt kyseessä olevan kaltaisia tapauksia vastaan.

Lautakunta katsoo edellä kerrotun perusteella, että K:n huolimattomuus asiassa on ollut lievää suurempaa. Lautakunta katsoo, että K on toiminut pankin korttiehtojen vastaisesti, jolloin pankille ei normaalisti pankkikorttiehtojen mukaan syntyisi asiassa korvausvelvollisuutta.

Lautakunta toteaa kuitenkin, että pankkikorttiehtojen, joita sinänsä voidaan pitää täysin hyväksyttävinä, soveltaminen nyt käsillä olevassa tapauksessa johtaisi poikkeuksellisten, tapauskohtaisten olosuhteiden vuoksi kohtuuttomaan lopputulokseen. Lautakunta katsoo, että pankkikorttiehtoja on soviteltava siten, että vastuu oikeudettomista nostoista jaetaan K:n ja pankin välillä.

Lautakunta pitää sovittelua puoltavana tekijänä ennen kaikkea sitä, että K:lle myönnettyyn pankkikorttiin on 28.4.2000 allekirjoitetun korttisopimuksen perusteella liittynyt ainoastaan pankin käyttämät vakionostorajat, joiden mukaan tililtä on voinut tehdä rahanostoja 10 000 markkaa vuorokaudessa ja maksaa laskuja 100 000 markalla vuorokaudessa.

Lautakunta pitää pankin vakionostorajoja tavallisen kuluttajan kannalta korkeina. Kortteihin vakioidusti liitettävät nostorajat eivät käytännössä tarjoa kuluttajille suojaa nyt käsillä olevan kaltaisia tilanteita vastaan. Pankki ei ole selvittänyt, että se olisi erityisesti kiinnittänyt K:n huomiota korkeisiin nostorajoihin. Lautakunta katsoo, että pankin olisi tullut suositella K:lle vuorokautisen nostorajan laskemista tai vähintään kiinnittää hänen huomiota nostorajoihin. Koska asiassa esitetyn selvityksen mukaan pankki ei ole näin toiminut, voidaan sen tämän vuoksi katsoa osaltaan vastaavan K:lle aiheutuneesta vahingosta.

Edelleen lautakunta katsoo sovittelun aiheelliseksi tapauksen erityisten olosuhteiden vuoksi. Tällaisina olosuhteina Lautakunta pitää aiheutunutta poikkeuksellisen suurta taloudellista vahinkoa. Kuluttajan kykyä kantaa näin suuri vahinko voidaan pitää merkittävästi vähäisempänä kuin järjestelmää ylläpitävän pankin.

Vielä lautakunta on ottanut huomioon, että kyse on tilanteesta, jossa korttia ja tunnuslukua on säilytetty lukitussa kodissa, missä vahingon ennalta arvattavuus on pienempi kuin asunnon ulkopuolella.

Lautakunta katsoo edellä kerrotun perusteella, että Kuluttajille aiheutunutta vahinkoa tulee tapauksessa sovitella siten, että he vastaavat yhdestä kolmasosasta heille aiheutuneesta vahingosta huolimattomuutensa vuoksi. Pankin pitää asiassa esille tuotujen, kuluttajille aiheutuneen vahingon kohtuullistamista puoltavien seikkojen perusteella korvata K:lle kaksi kolmasosaa heille kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta. Näin ollen pankin on korvattava K:lle aiheutuneesta vahingosta yhteensä 153 131,58 markkaa. Pankki saa vähentää korvauksen määrästä yhden kolmasosan K:lle mahdollisesti vakuutuksesta maksetusta korvauksesta.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että pankki korvaa K:lle 11 446,61 euroa (68 058,48 markkaa) vähennettynä yhdellä kolmasosalla siitä määrästä, mitä K:t mahdollisesti ovat saaneet vakuutuskorvauksena.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Eri mieltä lausunto asiassa käsitelty kuluttajavalitusLautakunnan täysistunnossa 15.2.2002.

Lautakunnan täysistunto on 19.6.2000 antamassaan ratkaisussa katsonut, että pankkiautomaattikortin säilyttämistä lukitussa kodissa ei voida pitää lievänäkään huolimattomuutena. Sen sijaan lukitussakin asunnossa automaattikortin ja tunnusluvun säilyttäminen sillä tavoin, että ne ovat helposti löydettävissä, voi olla lievää suurempaa huolimattomuutta.

Katsomme, että kuluttajilla on oikeus ajatella kotinsa olevan sillä tavalla turvallinen paikka, että siellä voi huoletta säilyttää pankkikorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua. Asuntomurto on yllättävä tilanne, johon ei kuluttajan käsityksemme mukaan tarvitse erityisesti varautua. Emme pidä lievää suurempana huolimattomuutena pankkikortin säilyttämistä lukitussa asunnossa sillä tavoin kuin tässä tapauksessa on tehty. Jos kortti ja tunnusluku ovat asunnossa täysin samassa paikassa, esimerkiksi samassa kirjekuoressa, menettelyä voitaisiin mahdollisesti pitää lievää suurempana huolimattomuutena.

Pankki ei ole näyttänyt, että tunnuslukua ja pankkikorttia olisi säilytetty asunnossa täysin samassa paikassa. Pelkästään se seikka, että kortti ja tunnusluku ovat olleet samassa huoneessa, ei mielestämme vielä aiheuta K:lle pankin korttiehtojen mukaista vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä.

Katsomme edellä olevan perusteella, että K:t eivät ole vastuussa kortilla ennen katoamisilmoitusta tehdyistä oikeudettomista nostoista vaan niistä on vastuussa pankkipalvelujen tarjoaja pankkikorttijärjestelmän ylläpitäjänä ja suositamme, että pankki korvaa K:lle 17 169,92 euroa (102 087,73 markkaa).

 
Julkaistu 15.2.2002