Etusivu » Lautakunnan ratkaisuja » Käytetyn asunnon kauppa. Vesiputken halkeaminen. Vahingonkorvaus.

Käytetyn asunnon kauppa. Vesiputken halkeaminen. Vahingonkorvaus.

toimivalta
korjausvelvollisuus

Diaarinumero: 99/81/2741
Antopäivä: 18.05.2001

K osti 9.10.1998 E1:lta ja E2:lta huoneiston (4h,k,ullakko, 87,5 m2) XX-nimisestä asunto-osakeyhtiöstä. Kauppahinta oli 315 000 markkaa. Huoneiston hallinta luovutettiin kaupantekopäivänä.

Myyjät teettivät kohteeseen uuden yhtiöjärjestyksen ja sen mukaisesti teettivät lisäksi rakennukseen huoneistokohtaiset vesimittarit. He teettivät tarvittavat putkityöt T:mi NN:llä. Työhön kuului vanhan käyttövesijärjestelmän poistaminen asunnon keittiöstä. Työ suoritettiin siten, että putket jätettiin kulkemaan vesipaineisina rakennuksen kylmässä ryömintätilassa huoneiston lattian alla, ja ne tulpattiin keittiön seinärakenteessa. Molemmat tulpatut putket halkesivat helmikuussa 1999 aiheuttaen huoneistossa vesivahingon. Sen korjaaminen kuivatuksineen siirsi ostajan muuttoa Helsingistä Haminaan yhdellä kuukaudella.

K vaatii 9 332 markan korvausta remontin aikaisista ylimääräisistä asumiskuluistaan, matkakustannuksistaan sekä siivous- ja puhelinkuluista korkoineen.

Syy vesivahinkoon on, että tulppaus on tehty väärässä kohdassa. Putkiin ei olisi saanut jättää vesipainetta tai ne olisi pitänyt lämpöeristää.

Vastaukset

Myyjät ovat antaneet lautakunnalle yhteisen vastauksen. Siinä vaatimukset kiistetään. Putkien tulppaaminen tehtiin oikein. Syynä vahinkoon oli poikkeuksellisen kova talvi, joka jäädytti putket. Vastuu asiasta kuuluu taloyhtiölle.

Vastaukseen on liitetty NN:n 6.9.1999 päivätty lausunto. Siinä todetaan: Jos urakoitsijan pitää poistaa vesikaluste ja tulpata vesijohdot, tapahtuu tulppaus yleensä heti uuden rakenteen alapuolelle. Näin etenkin silloin, kun tulppaus tehdään vanhaan putkistoon, jonka repeämisvaara pitemmällä rakenteessa on suuri. Putkiosuus, jossa vesi ei virtaa, tulisi katkaista mahdollisimman lyhyeksi.

Nykyään vesijohtojen asentamista kylmään välitilaan ei hyväksytä, vaan putket asennetaan lämpimiin sisätiloihin jäätymisen välttämiseksi.

Ratkaisun perustelut

Asunto-osakeyhtiölain säännösten mukaan asunto-osakeyhtiö voi olla vastuussa sen lukuun teetetyn remontin ja vesikalusteiden vaurioiden takia osakkaalle aiheutuvasta vahingosta. Tässä tapauksessa vaatimusta ei ole esitetty asunto-osakeyhtiölle, eikä kuluttajavalituslautakunta voisi ottaa tällaiseen vaatimukseen kantaakaan, koska asunto-osakeyhtiön ja osakkaan väliset riidat eivät kuulu lautakunnan toimivaltaan.

Saadun selvityksen perusteella myyjät teettivät kyseisen korjauksen OO-nimisenä työyhteenliittymänä.

Asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan asunnossa on virhe, jos

1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;

2) se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

3) myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa havaita kyseinen seikka 12 §:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, myyjän tietoisuus ostajan asettamista erityisvaatimuksista sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai

4) se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa lautakunta katsoo, että asunnon vanhojen vesikalusteiden poiston yhteydessä vesijohtojen tulppaus oli tehty virheellisesti: Vanha putkiosuus oli jätetty vesipaineiseksi koko siltä pituudelta, jonka se kulki lämpöeristämättömänä rakennuksen kylmässä alapohjatilassa. Nämä seikat ovat aiheuttaneet putkiston ilmeisen jäätymis- ja vesivahinkovaaran, ja lopulta myös vesivahingon valittajan ostamassa asunnossa.

Koska työ oli teetetty myyjien ja asunto-osakeyhtiön lukuun, lautakunta katsoo, että se oli osa kaupan ehtoja. Putkien halkeaminen saattaa aiheuttaa asunnossa huomattavat vahingot. Lisäksi ostaja voi olettaa, että vesikalusteiden poiston yhteydessä tehdyt putkikorjaukset on tehty asianmukaisesti ja kestävästi. Näistä syistä lautakunta katsoo, että asunto on ollut olennaisesti huonompi kuin ostajalla on ollut aihetta olettaa. Asunnossa on tällä perusteella ollut asuntokauppalain 6 luvun 11 :n 1 momentin 4 kohdan mukainen virhe.

Asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden kohtuulliseen hinnanalennukseen. Luvun 17 §:n mukaan ostajalla on myös oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii asunnon virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, ettei virhe johdu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Jos myyjänä on elinkeinonhartaja, ostajalla on oikeus vahingonkorvaukseen 4 luvun 26 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyin perustein.

Asuntokauppalain 4 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii asunnon virheen vuoksi. Edellä 11 §:n 3 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon myyjä on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Asuntokauppalain 11 §:n 3 momentin mukaan välillisenä vahinkona pidetään tulon menetystä, joka aiheutuu ostajalle sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi sekä asunnon käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.

Asunnon virhe on korjattu. K:lle on kuitenkin aiheutunut virheen vuoksi ylimääräisiä asumis-, matka- ja puhelinkuluja, koska muutto viivästyi virheen vuoksi. Myyjä on asuntokauppalain 6 luvun 17 §:n ja 41uvun 26 §:n nojalla velvollinen korvaamaan nämä kulut K:lle.

Lautakunta pitää ostajan esittämää kuluerittelyä asianmukaisena, ja katsoo hänelle tulleen virheen takia sen mukaiset suoranaiset kustannukset. Myyjien tulee korvata nämä kustannukset vaadittuine korkoineen.

Korkolain 7 §:n mukaan vahingonkorvaukselle tai vastaavanlaiselle velalle, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös velallisen mahdollisuudet hankkia selvitys.

Tällainen vaatimus ja selvitys on katsottava esitetyn valituksen tiedoksisaannin yhteydessä, minkä on katsottava tapahtuneen viimeistään 1.12.1999. Korkoa on siten maksettava alkaen 1.1.2000.

Korkolain 4 §:n 3 momentin mukainen viivästyskoron korkokanta oli 10 prosenttia vuonna 2000 ja se on 11 prosenttia alkaen 1.1.2001.

Korvausvastuu ostajalle on yhteisvastuullista molempien myyjien kesken. Näin ollen K voi vaatia korvauksen maksamista kummaltakin myyjältä. Myyjällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta korvata näitä kulueriä K:lle, jos K on saanut niistä jo korvauksen toiselta myyjältä tai asunto-osakeyhtiöltä.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että E1 ja E2 maksavat yhteisvastuullisesti K:lle 9 332 markkaa viivästyskorkoineen alkaen 1.1.2000.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 18.5.2001