Etusivu » Lautakunnan ratkaisuja » Rautatiekuljetus. Henkilöauton kuljettaminen autojunassa. Moottorin lumeentuminen. Vahingonkorvaus.

Rautatiekuljetus. Henkilöauton kuljettaminen autojunassa. Moottorin lumeentuminen. Vahingonkorvaus.

huolellisuusvelvollisuus
ennakoitavuus
ammattitaito

Diaarinumero: 99/39/1667
Antopäivä: 02.04.2001

K perheineen matkusti 18.2.1999 autojunalla Rovaniemelle tarkoituksenaan siirtyä sieltä Leville lomailemaan.

K:n auton moottoritila oli kuitenkin matkan aikana täyttynyt lumesta, eikä autoa voitu käynnistää ilman sulatustoimia. Sulatuksen jälkeenkään auto ei käynnistynyt, vaan se piti toimittaa korjattavaksi. Korjatun auton K:t saivat käyttöönsä vasta paluuta edeltävänä päivänä 24.2.1999. Erimielisyys asiassa koskee sitä, onko E velvollinen korvaamaan K:lle lumeentumisesta aiheutuneet vahingot.

K vaatii E:aa korvaamaan toisen auton vuokraamisesta aiheutuneet kulut 6 314,25 mk, auton korjauksen XX:ssa 1 879,30 mk, auton korjauksen XY.llä 500 mk, kuumailmapuhaltimen 169 mk, taksikulut 119 mk, aamiaisen 196 mk sekä lounaan 349 mk.

K:t olivat tutustuneet huolella kuljetusta koskeviin ohjeisiin ja ennenkin, tosin kesällä, autojunaa käyttäneinä tiesivät, ettei tiettyä automerkkiä saa ajaa junaan nokka edellä. Ennen kuormausta K:n vaimo kysyi, mihin ja miten auto, NN, pitää ajaa. E:n henkilökuntaan kuuluva henkilö neuvoi ajamaan auton ylätasanteelle. Kyseinen henkilö tarkasti vielä, kun auto oli ajettu vaunuun, että kaikki oli kunnossa.

Perillä Rovaniemellä huomattiin, että auton moottoritila oli pakkautunut täyteen lunta. Auto hinattiin huoltoasemalle, jossa aloitettiin sulatustoimet. Huoltomies teki työtä tuntikausia, mutta ei saanut autoa kuntoon. Auto hinattiin XX:lle, joka pystyi korjaamaan sen vasta seuraavalla viikolla.

K ihmettelee, eikö E:lla ole samaa kuluttajansuoja- ja tuotevastuulain velvoittamaa vahingonkorvausvastuuta kuin muilla elinkeinonharjoittajilla.

Vastaus

E:n henkilöliikenteessä noudatetaan voimassa olevaa rautatiekuljetusasetusta ja sen nojalla annettuja henkilöliikenteen toimitusehtoja, joihin sisältyvät myös autonkuljetusta koskevat ehdot. Autokuljetuksista laaditussa esitteessä on annettu vielä lisäohjeita. Nyttemmin ohjeet on painettu lipun kansiin. K on ilmoituksensa mukaan tutustunut ehtoihin ja ollut siten tietoinen autojen talvikuljetuksessa esiintyvistä ongelmista.

Auton moottoritila oli kuljetuksen aikana vallinneista luonnonolosuhteista johtuen lumeentunut. Annettujen ohjeiden mukaisesti autoa ei yritetty käynnistää, vaan se hinattiin huoltoasemalle. Pelkästä lumeentumisesta ei olisi aiheutunut muuta kuin korkeintaan viivästyshaittaa. Varsinainen esinevahinko syntyi moottorin käynnistämisen yhteydessä. Käynnistämiseen E ei ollut osallisena. Auton vaurioituminen ei siten johtunut E:n toiminnasta.

E torjui ensin K:n korvausvaatimuksen rautatiekuljetusasetuksen 58 §:n 5-kohdan ja 59 §:n 1-kohdan nojalla perusteettomana. K:n valitettua korvauspäätöksestä E kuitenkin harkitsi kohtuulliseksi korvata puolet eli 4 361,90 mk E:n kärsimistä, rautatiekuljetusasetuksen korvauspiiriin kuuluvista vahingoista. Perusteena korvaukselle voidaan pitää K:lle tapahtuneen johdosta aiheutunutta lievää suurempaa haittaa ja viivästystä.

E katsoo, ettei se ole ainakaan jo maksamaansa korvausta suuremmassa vastuussa K:lle aiheutuneista vahingoista.

Ratkaisu

Kuluttajansuojalain 8. luvun säännökset koskevat luvun 1 §:n mukaan vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja suorittaa kuluttajalle ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus. Lain esitöiden (HE 360/1992 s.26) mukaan lain ulkopuolelle jäävät muun muassa kuljetuspalvelukset. Rautatiekuljetuksiin ei siten sovelleta kuluttajansuojalakia, vaikka kuljetussopimuksen toinen osapuoli olisi kuluttaja. Rautatiekuljetuksiin sovelletaan rautatiekuljetusasetusta.

Rautatiekuljetusasetuksen 58 §:n 5 kohdan mukaan rautatie ei ole vastuussa tavaran vahingoittumisesta, jos vahingoittuminen on johtunut olosuhteista, joita rautatie ei ole voinut välttää ja joiden seurauksia se ei ole voinut torjua. Saman asetuksen 59 §:n 1-kohdan mukaan rautatie ei myöskään ole vastuussa vahingosta, jos vahingoittuminen on johtunut sellaisesta erityisestä vaarasta, joka johtuu kuljetuksesta avovaunussa. Rautatiekuljetusasetuksen 92 §:n mukaan milloin kohtuus tai erityiset syyt vaativat, rautatie voi poiketa asiakkaan eduksi 3-6 lukujen säännöksistä.

Lautakunta katsoo, että E on kuitenkin sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti velvollinen korvaamaan myös avovaunussa kuljetetulle tavaralle aiheutuneen vahingon silloin, kun se on johtunut E:n huolimattomuudesta.

K on vaatinut korvausta niistä kuluista, joita hänelle aiheutui hänen autonsa moottoritilan lumeennuttua, kun E K:n kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti kuljetti autoa autojunassa. K vetoaa siihen, että henkilökunnalta tiedusteltiin, miten auto on kuormattava. Kuormauksen oikeellisuus tarkastettiin ennen kuljetusta.

Lautakunta toteaa, että moottoritilan lumeentumisen syynä olleet luonnonolosuhteet eivät sinänsä ole E:n vastuulla. Lumeentumista voidaan kuitenkin ehkäistä esimerkiksi kuormaamalla auto kuljetusvaunuun perä edellä.

E:n autojunaesitteestä ja autonkuljetusehdoista käykin ilmi, että tietynmerkiset autot pitää kuormata perä edellä. Esitteessä, johon K:t ovat tutustuneet, ei kuitenkaan mainita heidän autonsa merkkiä. E:n mukaan yhtiöllä ei ole ollut tiedossaan maahantuojan ohjetta siitä, ettei NN -merkkistä autoa saisi kuormata keula edellä.

Lautakunta toteaa, että kylmänä vuodenaikana autoa avovaunussa varsinkin etummaisena kuljetettaessa ei ole epätavallista, että auton moottoritila lumeentuu niin paljon, että sen moottori saattaa ainakin käynnistettäessä tai muutoin vaurioitua. Kyse on erityisestä riskistä, joka liittyy avovaunussa kuljettamiseen. Vaara auton vahingoittumisesta voidaan välttää tai ainakin sitä voidaan vähentää lastaamalla auto vaunuun perä edellä. Vaikka E ei ole nimenomaan tiennyt, että NN-auto pitäisi kuormata avovaunuun erityisellä tavalla, lautakunta katsoo, että sen olisi palvelun ammattimaisena tarjoajana pitänyt tietää keula edellä kuormaamisen vaarat myös muiden kuin kuluttajalle esitteessä mainittujen automerkkien kohdalla, ja kehottaa K:aa ajamaan auto vaunuun perä edellä. Koska E ei ollut näin tehnyt, se on menetellyt huolimattomasti ja on velvollinen korvaamaan K:lle huolimattomuudestaan aiheutuneen vahingon.

Tässä tapauksessa on epäselvää, miltä osin auton vahingot ovat johtuneet E:n huolimattomuudesta, ja miltä osin esimerkiksi liian pian tehdystä käynnistysyrityksestä. Näin ollen lautakunta katsoo saadun selvityksen perusteella, että E:n korvausvelvollisuuden tulee käsittää auton hinauskuluja ja sulatuskuluja sekä matkan viivästymisestä aiheutunutta vahinkoa vastaava määrä. Lautakunta pitää E:n K:lle jo maksamaa korvausta riittävänä eikä suosita enempää hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 2.4.2001