Etusivu » Lautakunnan ratkaisuja » Ikkunoiden kauppa. Tuotteen laatu. Takuu

Ikkunoiden kauppa. Tuotteen laatu. Takuu

takuu
purku
näyttövelvollisuus

Diaarinumero: 99/37/2039
Antopäivä: 30.05.2001

K osti E:lta viisi XX-tyyppistä ikkunaa ja yhden lämpöoven syksyllä 1998. Tuotteet maksoivat yhteensä 39 500 markkaa. Tuotteilleen myyjä antoi kahden vuoden mittaisen takuun.

K on tyytymätön tuotteiden laatuun.

K vaatii, että E purkaa kaupan. Kauppahinnan palauttamisen lisäksi myyjän tulee korvata kulut, joita tuotteiden korvaamisesta toisen valmistajan tuotteilla tulee. Ikkunoiden vaihdosta on saatu 46 400 markan suuruinen tarjous, eli lisäkustannuksia tulisi 6 900 markkaa. Muista välillisistä ja liitännäisistä vahingoista (korot hyvityssummille, tarkastuspalkkiot, hukkaan mennyt asennustyö ja muu ajankäyttö, puhelinkulut ym.) K vaatii korvausta 15 000 markkaa.

Kauppaa tehtäessä myyjän aluepäällikkö NN suositti K:n alun perin harkitsemien puisten ikkunapuitteiden tilalle alumiinipuitteita, jotka sopisivat paremmin kohteen olosuhteisiin.

Tuotteissa oli eräitä kuljetusvaurioita ja toimitettu ovi oli 3 cm liian korkea. Asennuksen jälkeen ikkunoiden ja oven todettiin sateella vuotavan. Asennuspäällikkö NY kävi kohteessa kuudesti tutkimassa, oliko asennus tehty oikein. Hän lisäsi silikonia saumakohtiin, vaikka tällainen korjauskeino on epäasianmukainen. Tämän jälkeen (10.11.1998) myyjä toimitti ja asensi ikkunoihin uudet ulkopuoliset alumiiniosat. Ryhmä jätti asentamatta ikkunaristikon oven lasiin, vaikka tästä oli sovittu. Lisäksi 9.12.1998 myyjä maksoi korvausta 3 220 markkaa yhteisen sopimuksen mukaan. Vaikka tällöin sovittiin kirjallisesti, että tutkittuaan ottamansa vialliset ikkunat myyjä antaisi ostajille kirjallisen selonteon, ei sellaista ole annettu.

Ikkunat vuotivat sateella toisenkin asennuskerran jälkeen. NY kävi 5.1.1999 poistamassa kaikki tähän ikkunatyyppiin kuuluvat tiivisteet kolmesta vuotavasta ikkunapuitteesta ja poisti tiivistettä myös neljästä muusta ikkunasta. Tiivisteitä ei ole laitettu takaisin, joten ikkunat eivät enää rakenteeltaan vastaa VTT:n testaamaa ja hyväksymää ikkunatyyppiä.

E sai vielä tämänkin jälkeen tilaisuuden virheen korjaamiseen. Se asensi vesipellit ja siirsi koristelistoja sekä jälleen tukki rakoja silikonilla. Ikkunat vuotavat sateella edelleen. Lisäksi niiden maali ja puuosat lohkeilevat sekä tiivistykseen käytetty silikoni tummuu ja pursuaa ulos. Yhdestä ikkunasta valuu edelleen pihkaa. Yhtä kuljetuksessa vaurioitunutta ikkunaa ei ole lupauksesta huolimatta vieläkään vaihdettu.

Myyjä kiistää vastuunsa asiasta ja väittää ongelman aiheutuvan asennusvirheestä: Koristelauta on kohdassa missä pitäisi olla vesipelti. Rakennusmiehen mukaan asialla ei kuitenkaan ole merkitystä. Koristelistan paikka on lisäksi valittu E:n esityksestä.

Myyjälle on annettu kohtuullinen aika korjata virhe. Sillä ei ole tarjota tilalle kelvollista tuotetta. Ikkunat ovat jo aiheuttaneet vahinkoa talon rakenteille.

Liite

HTT YY on suorittanut kohteessa tavarantarkastuksen sen selvittämiseksi, mistä ikkunan välitilaan tapahtuvat vesivuodot johtuvat. Tavarantarkastuskertomuksen (24.6.1999) mukaan ikkunat ovat kolmilasisia, kaksipuitteisia ja sisään aukeavia. Karmi ja sisäpuite ovat havupuuta, karmin ulkopinta taas alumiinia. Vettä on vuotanut ulkopuitteen sisäpuolelle erityisesti viistosateella. Vettä valuu ulkopuitteen ja karmin välistä. Yhteenvetona vesivuotojen todennäköisistä syistä YY esittää:

- yläikkunoiden karmin alumiinisen pystysivuverhouksen ja vaakayläverhouksen liitoksessa ulkopuolella oleva rako

- karmin alumiinisen ulkoverhouksen nurkkaliitoksessa ulkoverhouksen (profiiiin) sisäpuolella vaakatasossa oleva kolmiomainen reikä

- ulkopuitteen alanurkassa pystysivun tiivisteen alapäässä oleva rako ja

- vesiuran ja vedenpoistoreikien vedenpoistokapasiteetti

- ulkopuitteen yläreunan ja karmin välinen rako.

Osatekijöinä ovat ilmeisesti myös ristimittojen liian suuri ero, voimakkaammalla tuulella tappisaranoiden klappi, liian suuri käyntiväli sekä tippapeltien ja ikkunan ylävuorilaudan päällä olevan peitelaudan puuttuminen.

Vastaus

Asiakas reklamoi ikkunoista ensimmäisen kerran 30.10.1998. Asiakastyytyväisyyden säilyttääkseen myyjä suostui ulkopuitteiden vaihtoon. Tästä tuli kustannuksia 10 085 markkaa. Vaihtotyö osoittautui sittemmin turhaksi. Seuraavan kerran asiakas reklamoi vuodoista 19.11.1998. Edelleen asiakastyytyväisyyden nimissä myyjä suostui ostajan rahavaatimuksiin 3 220 markaila. Reklamointien jatkuttua myyjän asennuspäällikkö NY on tehnyt kohteeseen useita korjausyritysja vianetsintäkäyntejä. Tällöin myyjä ryhtyi tutkimaan asennustyön osuutta vuotoihin ja korjasi ikkunoiden asennukseen liittyvän epäkohdan: Alun perin ikkunat oli asennettu ilman vesipeltejä ja alavuorilaudat oli asennettu ikkunan alamyrskylistan päälle. Tämä häiritsi ikkunoiden toimintaa ja esti veden poistumista ulkopuolisista alumiinirakenteista. Lisäksi ikkunoissa ei ole yläpuolisia tippaiautoja ja ne on asennettu julkisivupinnan tasoon, vaikka vuotojen estämiseksi niiden olisi hyvä olla syvennyksessä. Myyjän 17.2.1999 tekemän korjauksen jälkeen ei ole esitetty näyttöä siitä, että ikkunat vuotaisivat edelleen.

Ikkunat on tehty asianmukaisesti. Tavarantarkastuksen yhteenvetokohdassa esitetyt seikat eivät ole myyjän vastattavia virheitä. Tarkastuksessa on faktoina todettu vain karmien ristimittapoikkeamat sekä vuorilautojen virheellinen asennustapa. Tavarantarkastaja on mitannut ristimitat karmeista, vaikka hänen käyttämänsä standardi koskee ikkunapuitteiden ristimittoja. Karmit tulisi asentaa käyntivälit tarkistaen normaalin +/-1 mm toleranssin puitteissa.

Vastuu näistä asennusvirheistä kuuluu asiakkaalle.

Ikkunan puuosiin kiinnitettyjen alumiiniprofiilien pituuden sallittu poikkeama on +/- 3 mm puolitettuna profiilin kumpaankin päähän. Kohteeseen toimitettujen ikkunoiden mittatarkkuus on standardin SFS 5795 mukainen. Nurkkaliitosten sisäpuoliset liitoskohdat ovat rakenteelle ominaisia.

Vedenpoistoreikien ja vesiurien toiminta on testattu VTT:n toimesta. Tuote kuuluu ensimmäiseen sateenpitävyysluokkaan. Vastaavia ongelmia ei ole esiintynyt muissa kohteissa, vaikka samalla rakenteella on valmistettu noin 70 000 ikkunaa.

Myyjä katsoo, että K:n tulee korvata sille aiheutuneista turhista korjauskuluista puolet eli 7 480 markkaa.

Vastaukseen on liitetty myyjän kommentit tavarantarkastuskertomuksesta.

Ratkaisun perustelut

Kulutustavaran kauppaa koskevan kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

12 §:n 2 momentin mukaan jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee:

1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;

2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin;

3) vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin;

4) olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi; sekä

5) kestävyydeltään tai muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Jos tavara poikkeaa tästä, siinä on virhe.

Luvun 13 §:n mukaan tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä tai aikaisempi myyntiporras on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavarassa on niin ikään virhe, jos sen yhteydessä ei luovuteta ostajalle sellaisia ohjeita, jotka ovat tarpeen tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten.

Luvun 15 §:n mukaan tavaran virheellisyys on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Jos tavara huononee vaaranvastuun siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta.

Jos myyjä on antamalla takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen ottanut vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan, tavarassa katsotaan olevan virhe, mikäli tavara tänä aikana huonontuu sitoumuksen tarkoittamassa suhteessa. Virhevastuuta ei kuitenkaan synny, jos myyjä saattaa todennäköiseksi että huonontuminen johtuu tapaturmasta, tavaran vääränlaisesta käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta seikasta.

Luvun 18 §:n l momentin mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran ilman, että ostajalle aiheutuu siitä kustannuksia. Myyjä ei kuitenkaan ole velvollinen oikaisemaan virhettä, jos siitä aiheutuisi hänelle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa.

Luvun 19 §:n mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja on ilmoittanut virheestä, ostaja saa: l) vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta; tai

2) purkaa kaupan, jos sopimusrikkomus on olennainen.

Luvun 10 ja 20 §:ien mukaisesti ostajalla on myös oikeus korvaukseen vahingosta jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi.

Lautakunta arvioi nyt käsiteltävää tapausta seuraavasti. Vesivuodoista on valitettu myyjälle tuotteelle kuuluvan takuuajan puitteissa. Kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n mukaisesti myyjän tulisi tällaisessa tilanteessa saattaa todennäköiseksi, että tuotteen huononeminen johtuu jostakin ostajan vastuulle kuuluvasta syystä. Reklamaation saatuaan myyjä ei osoittanut tätä vaan ryhtyi takuusitoumuksen mukaisesti korjaamaan tuotetta maksutta. Väitteitä ostajalle kuuluneen asennustyön vaikutuksesta lopputulokseen myyjä alkoi esittää vasta useiden korjausyritysten jälkeen. Tämän jälkeen ostaja teetti kohteessa tavarantarkastuksen. Tavarantarkastaja YY esittää arvionaan vuodon todennäköisistä keskeisistä syistä useita ikkunarakenteeseen liittyviä tekijöitä. Tilaajan vastattavia asennuspuutteita YY pitää vain toissijaisina tekijöinä. Koska myyjätaho ei ole tavarantarkastuksen johdosta esittänyt luotettavaa ulkopuolista vastanäyttöä vuotojen syistä, lautakunta ei näe perusteita arvioida asiaa toisin. Nyt käsiteltävässä tapauksessa myyjä ei ole saattanut todennäköiseksi, että vuodot johtuisivat ostajan syystä.

Tapauksessa on edelleen kiistaa siitä, jatkuvatko vuodot edelleen. Lautakunta katsoo, että kun vuotoja on alun perin kiistatta esiintynyt ja kun tavarantarkastuksessa viitataan vuotoja ilmenneen kasteltaessa ikkunoita suihkulla ja kastelukannulla, tulisi myyjän väitteensä tueksi osoittaa, ettei vettä enää vuoda luonnonmukaisissa olosuhteissa. Kun tätä ei ole osoitettu, pitää lautakunta uskottavana, että vuodot jatkuvat edelleen.

Lautakunta pitää tätä vikaa olennaisena. Myyjä ei ole saanut sitä poistettua jo tekemissään korjauksissaan. Ostajalla ei ole velvollisuutta suostua enempiin korjausyrityksiin, vaan hänellä on oikeus vaatia kaupan purkamista.

Lisäksi hänellä on oikeus lainmukaisiin vahingonkorvauksiin. Korvattavia kustannuseriä ovat tavarantarkastajan palkkio 1912,35 markkaa ja virheen selvittelyn takia tulleet ylimääräiset puhelin- ja vastaavat kulut, joiden määräksi lautakunta harkitsee 200 markkaa, eli yhteensä 2 112,35 markkaa.

Kaupan purkautuessa ostajalla on lisäksi oikeus kauppalain 65 §:n 2 momentin mukaisesti korkolain 3 § 2 momentin mukaista tuottokorkoa alkaen kauppahinnan maksamisesta. Tuottokoron korkokanta oli 3 prosenttia vuonna 1998, 4 prosenttia vuonna 1999, 3 prosenttia vuonna 2000 ja se on 4 prosenttia alkaen 1.1.2001.

Lautakunta ei suosita enempää vahingonkorvausta, koska myyjän on katsottava jo korvanneen ikkunoiden ja oven asentamisesta alun perin maksetun työpalkkion (1 500 markkaa), ja koska vahingon perusteita ja määrää ei ole muilta osin osoitettu luotettavasti toteen.

Suositus

Lautakunta suosittaa kaupan purkua. Suoritukset tulee palauttaa molemminpuolisesti eli irrotetut ikkunat on palautettava E:lle, jonka puolestaan tulee maksaa K:lle kauppahinta 39 500 markkaa edellä mainittuine korkoineen. Lisäksi myyjän tulee maksaa K:lle edellä mainittu vahingonkorvaus 2 112,35 markkaa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 30.5.2001