Etusivu » Lautakunnan ratkaisuja » Automaattinen pesulaite. Auton vahingoittuminen

Automaattinen pesulaite. Auton vahingoittuminen

pesuohjeet
käyttöohje
huolellisuusvelvollisuus

Diaarinumero: 00/34/224
Antopäivä: 12.06.2001

K pesetti autonsa 8.5.1999 E:n automaattisessa pesulaitteessa. Pesun aikana auto liikkui ja pesukone vahingoitti auton kattoa.

Pesuhallin ulkopuolella olevissa ohjeissa kehotetaan vetämään käsijarru päälle ennen pesun alkamista. K ei kertomansa mukaan ollut käyttänyt käsijarrua. Hän katsoo kuitenkin, että huoltamo on vastuussa vahingosta. K:n kertoman mukaan huoltamon työntekijä X oli ottanut häneltä pesupoletin, laittanut sen koneeseen ja osoittanut, että automaattiin voi ajaa. X ei ollut kehottanut K:aa laittamaan käsijarrua päälle. K katsoo, että vahinko sattui, koska hän toimi X:n antamien ohjeiden mukaan.

Huoltamon omistajan vakuutusyhtiölle antaman lausunnon mukaan pesuun oli tapahtumahetkellä noin tunnin jono, joten K olisi ollut aikaa tutustua ohjeisiin. X auttoi poletin koneeseen. Omistajan mukaan pesuun menoa voi poletin koneeseen laittamisen jälkeenkin odottaa pitkään, koska laite ei käynnisty ennen kuin auto on siirretty oikeaan paikkaan.

K vaatii 4 600 markan korvausta auton korjauskustannuksista.

Autopeltikorjaamo XX:n antaman kustannuslaskelman mukaan korjaustyö maksaa 4 612 markkaa ja vahinkotarkastajan arvion mukaan 4 662 markkaa.

Jos E maksattaisi korjauksen autovakuutuksestaan, kustannukset olisivat bonusmenetys, turvallisen kuljettajan edun menetys ja omavastuu huomioon ottaen noin 2 500 markkaa. Koska K ei ole itse syyllinen vahinkoon,hän ei mielellään ota bonusmenetyksiä.

K tuli pesuun noin klo 10. Huoltamon pojat eivät olleet syömässä, vaan myivät K:lle poletin. Toinen pojista pyysi

K ajamaan auton välittömästi pesuun, koska sieIIä ei ollut asiakkaita. X vei poletin suoraan pesulaitteeseen eikä K saanut sitä lainkaan käteensä. Jos K olisi itse laittanut poletin paikalleen, hän olisi myös ehtinyt lukea ohjeet.

K ei käynnistänyt autoa pesun aikana, vaan vasta pesun päätyttyä. Auto liikkui pesun aikana jonkin verran. K:n mukana autossa oli hänen sisarensa , joka on 17.5.2000 antanut asiasta lausunnon. Sisar toteaa lausunnossaan seuraavan. X pudottI poletin laitteeseen, ja näytti sisältä hallista kädellään, että sinne voi ajaa. Pesulaitteeseen ei ollut jonoa eikä odotusaikaa. Halliin ajettuaan K huomasi, ettei kyseessä ollut hihnapesulaite, johon hän oli tottunut, jolloin hän avasi ikkunan ja kysyi X.ltä,mihin kohtaan auto ajetaan. X näytti paikan, mutta ei kehottanut käyttämään käsijarrua. K toimi samoin kuin hihnapesussa eli käsijarru ja vaihde olivat pois päältä. Auto liikkui pesuvoimasta kerran taakse ja kerran eteen. Pesun aikana harjat alkoivat hakata kattoon.

Vastaus

E kiistää K:n vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Huoltamo tai sen henkiläkunta ei ole menettelyllään aiheuttanut kuluttajalle vahinkoa. Ostetussa palvelussa ei ole virhettä, joka oikeuttaisi kuluttajan saamaan vahingonkorvausta. K:n auton vahingoittuminen johtuu hänen omasta toiminnastaan, joka oli yleisesti tunnettujen ja huoltamolla selkeästi annettujen käyttäohjeiden vastaista.

Tapahtumien kulku ei ollut aivan sellainen kuin K kuvaa. Tapahtuma-aika oli vastoin K ilmoittamaa klo 11 tai sen jälkeen, koska huoltamon henkiläkunta oli palaamassa klo 11 alkaneelta lounaalta.

Pesuun oli tuolloin pitkä jono, minkä vuoksi K joutui odottamaan pesuun menoa melko pitkään. Henkilökunta ei ottanut polettia K:n ostettua sen, vaan K:n ollessa menossa automaattiin henkilökuntaan kuuluva X osoitti palveluhenkisyyttä ja laittoi poletin koneeseen K:n puolesta, jottei hänen tarvinnut nousta autosta ulos. Samalla X osoitti, että automaattiin voi ajaa.

Huoltamon henkilökunta ei ole ottanut pesutapahtuman opastusta hoitaakseen. X:n menettelyä ei pidä tulkita huoltamon vahingoksi niin, että vastuu pesutoiminnon myöhemmistä yksityiskohdista olisi siirtynyt huoltamolle.

K ei ole edes väittänyt, että hän ei olisi tuntenut automaatin toimintaa (joka on autoilijoiden keskuudessa yleisesti tunnettua) tai että hän olisi pyytänyt henkilökunnalta neuvoja. Huoltamolla on siten ollut perusteltu syy olettaa, että automaatin toiminnot ovat K:lle tutut.

Huoltamolla on automaatin toiminnasta selkeät ohjeet, joihin K:lla on odotusaikanaan ollut tilaisuus tutustua. Ohjeissa kehotetaan mm. vetämään käsijarru päälle ja sammuttamaan moottori. Automaatissa syttyy iso punainen "STOP"valokyltti molemmilla puolilla, kun auto on ajettu oikeaan kohtaan. Nämä selkeät ja näkyvät ohjeet opastavat käyttäjää pysäyttämään auton ja pitämään sitä sammutettuna paikallaan koko toiminnon ajan.

K toimi ohjeiden vastaisesti. Hän on huoltamon käsityksen mukaan liikuttanut autoa ajamalla pesun aikana, jolloin automaatin toiminta on sekoittunut. Toinen, epätodennäköisempi vaihtoehto on, että K ei ohjeiden vastaisesti vetänyt käsijarrua päälle. Jos vaihde on samanaikaisesti ollut vapaalla, auto on saattanut liikkua.

Jälkimmäinen vaihtoehto on kuitenkin epätodennäköisempi, koska eräs huoltamon asiakas jätti kerran autonsa vaihde vapaalla ja ilman käsijarrua automaattiin poistuen itse autosta pesun ajaksi. Tällöin auto liikkui taaksepäin niin paljon, että automaatti pysähtyi eikä auto enää liikkunut uudestaan. Auto ei vahingoittunut.

Tapahtuman nähneen XY:n mukaan auto liikkui automaatissa edestakaisin. K on siis liikuttanut (ajanut) autoa, ilmeisesti koneen liikkeitä seuraillen. XY käytti automaattia heti K jälkeen ja se toimi täysin moitteettomasti. XY voi tarvittaessa antaa asiassa kirjallisen todistajalausunnon.

Vahingon määrän osalta huoltamo toteaa, että K olisi ensisijaisesti käytettävä autovakuutustaan vahingon kattamiseen, jolloin vahingon määrä olisi pienempi. Korjauskustannuslaskelmat eivät myöskään osoita oikeaa vahingon määrää, koska huoltamon käsityksen mukaan katon painauma olisi oikaistavissa imukupeilla.

Selvitykset

Kuluttajavalituslautakunta on pyytänyt huoltamon työntekijältä X:n selvitystä tapahtumien kulusta. X toteaa 6.5.2001 päivätyssä lausunnossaan seuraavan. X näki ruokatunnilta tullessaan asiakkaan pesujonossa polettikoneen vieressä. Tällöin hän asiakaspalveluun kuuluen otti poletin asiakkaalta ja laittoi sen koneeseen. Assiakkaalla oli hyvää aikaa (noin tunnin verran) tutustua pesuohjeeseen. Näin ollen X oletti asiakkaan olevan selvillä pesukoneen käytöstä. Asiakas olisi voinut kysy useaan otteeseen ja viimeistään X :ltä koneen toiminnasta, jos siinä olisi ollut jotain epäselvää.

Ratkaisu

Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelus on suoritettava huolellisesti ja ammattitaitoisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Jos pesulaitteen virheellinen toiminta aiheuttaa autolle vahinkoa, huoltoaseman on korvattava se kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaisesti.

Pesulaite toimi välittömästi K:aa seuranneen asiakkaan käytössä moitteettomasti. Lautakunta pitää selvitettynä, että laitteen toiminnassa ei ollut vikaa myöskään K:n pesutapahtuman aikana, vaan vahingon syynä oli K:n käyttöohjeiden vastainen menettely.

Huoltamo on esittänyt selvityksen pesuautomaatin käyttöohjeista. Ohjeet ovat yksiselitteiset ja riittävät. K on vedonnut siihen, ettei häneliä ollut huoltoaseman työntekijän menettelyn vuoksi aikaa eikä syytä tutustua ohjeisiin.

Osapuolten kertomukset tapahtumien kulusta poikkeavat jonkin verran toisistaan. Lautakunta ei voi kuulla todistajia eikä käytettävissään olevin keinoin selvittää, kumpi kertomuksista on oikea. Tämän vuoksi asiassa on jäänyt epäselväksi, kuinka pitkä aika kului poletin ostamisen ja pesutapahtuman väliiiä, käyttikö K käsijarrua pesun aikana ja ajoiko hän autoa pesun aikana.

Lautakunta katsoo, ettei selvittämättä jääneillä seikoilla ole ratkaisevaa merkitystä asiassa. Vahinko aiheutui siitä, ettei K noudattanut käyttöohjeita, joihin häneliä olisi ollut mahdollisuus tutustua ennen pesulaitteeseen ajamista.

Asiaan ei vaikuta se, että huoltoaseman työntekijä laittoi poletin koneeseen K:n puolesta ja osoitti hänelie, että pesulaitteeseen voi ajaa.

Koska K:n auton vahingoittuminen ei johdu E:n vastuulla olevasta syystä, lautakunta ei suosita vahingonkorvauksen maksamista asiassa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 12.6.2001