Ostajat ostivat 15.7.2010 allekirjoitetulla kauppakirjalla tilan siellä sijaitsevine rakennuksineen 94 000 euron kauppahinnalla. Kiinteistön pinta-ala on 15.7.2010 päivätyn kiinteistörekisteriotteen mukaan 4 700 m² ja siellä sijaitsevan vuonna 1991 vapaa-ajan asunnoksi rakennetun talon pinta-ala on 55,5 m². Hallintaoikeus siirtyi ostajille kaupantekopäivänä. Asiassa on riitaa siitä, onko kiinteistössä maakaaressa tarkoitettu laatuvirhe.

Ostaja osti 27.10.2010 allekirjoitetulla kauppakirjalla asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan 28,5 m² suuruista huoneistoa. Kerrostalo, jossa huoneisto sijaitsee, rakennettiin vuonna 1966. Kauppahinta oli 113 000 euroa. Hallintaoikeus siirtyi ostajalle 16.12.2010. Asiassa on riitaa siitä, onko huoneistossa asuntokauppalaissa tarkoitettu virhe keittiön ja kylpyhuoneen kosteusvaurion johdosta.

Matkustajien valitus koskee matkan peruuttamista. Peruuttamisen vuoksi matkustajien varaamat liittymälennot sekä hotelliyö kävivät hyödyttömiksi.

Kuluttajan (jäljempänä K) Visa-korttia käytettiin oikeudettomasti 5.5.2011. Kortilla tehtiin 27,80 euron osto ja 500 euron käteisnosto. Erimielisyys koskee sitä, onko kortin myöntänyt pankki velvollinen hyvittämään oikeudettomat korttitapahtumat.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 17.11.2011 elinkeinonharjoittajan (EH) järjestämästä internet-huutokaupasta käytetyn matkailuvaunun 3 300 eurolla. Vaunuin ensirekisteröintipäivä ei ilmene valituksesta.

K palautti vaunun viikon kuluessa kaupanteosta EH:lle.

EH palautti 2 970 euron osuuden kauppahinnasta. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko EH:n palautettava kauppahinta kokonaisuudessaan.

Valittajat ovat tehneet valituksen Kuluttajariitalautakuntaan. Valitus koskee autojen vaurioitumista.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 9.12.2010 elinkeinonharjoittajalta (EH) käytettynä maahantuodun, vuonna 2007 käyttöönotetun henkilöauton 35 970 eurolla. Kauppasopimuksen mukaan auton matkamittarilukema oli kaupantekohetkellä 88 000 kilometriä.

K antoi kaupassa myyjälle vaihtoauton, jonka arvoksi on kauppasopimukseen merkitty 9 970 euroa. K sai ostamalleen autolle XX-nimisen lisäedun kahdeksitoista kuukaudeksi.

K valittaa siitä, ettei auton matkamittarilukema pidä paikkansa. Hänelle selvisi 31.8.2011, että auton ajomäärä oli ollut viimeisessä Saksassa tehdyssä huollossa jo 171 622 kilometriä. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt milloin kyseinen huolto on tehty.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 4.2.2005 elinkeinonharjoittajan (EH) maahantuoman rannekellon 890 eurolla. K:n valitus koskee kellon kuoren kumiosia, joissa on hänen mukaansa kulumisen aiheuttanut valmistusvirhe.

Kuluttajalla (jäljempänä K) on elinkeinonharjoittajalta (EH) 27.5.2010 ostettu 200 euron lahjakortti. Lahjakortissa lukee sen olevan voimassa kuusi kuukautta. K on käyttänyt lahjakortin summasta 7,50 euroa. Asiassa on riitaa siitä, onko lahjakortti vanhentunut.

Kuluttajan (jäljempänä K) 13-vuotias tytär keskusteli sähköpostin välityksellä koiran ruokintasuunnitelmasta elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa. EH teki koiralle ruokintasuunnitelman, jonka hinta oli 40 euroa. Kysymys on siitä, onko alaikäisen tekemä tilaus pätevä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 5.10.2007 XX:ltä 30.1.2007 ensirekisteröidyn, elinkeinonharjoittajan (EH) maahantuoman henkilöauton 22 500 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupan tekohetkellä 7 000 kilometriä. Auto luovutettiin K:lle 8.10.2007. Liikennetietojärjestelmän mukaan auto on ollut 30.1.2007 ja 8.10.2007 välisenä aikana XX:n omistuksessa.

Auton polttoaineen ruiskutussuuttimet jouduttiin uusimaan syyskuussa 2011, jolloin auton matkamittarin lukema oli

100 251 kilometriä. Auto korjattiin XX:n korjaamolla. K:lta veloitettiin 50 %:n osuus korjauskustannuksista eli 777,45 euroa. K on sittemmin myynyt valituksen kohteena olevan auton. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, kuuluvatko korjauskustannukset maahantuojan vastuulle.

Kyse on sähköyhtiön vahingonkorvausvastuusta, kun asiakkaalle aiheutuu vahinkoa sähköntoimituksen keskeytymisestä hänen vapaa-ajan asunnolleen.

Sähköntoimitus kuluttajan (jäljempänä K) asuntoon oli 1.6.─2.6.2011 keskeytyneenä yhteensä 22 tunnin ajan. Asiassa on riitaa sähköyhtiön velvollisuudesta maksaa korvausta sähkökatkon vuoksi pilaantuneista elintarvikkeista.

Ostajat ostivat 10.7.2009 kiinteistön hintaan 250 000 euroa. Talo on rakennettu vuonna 1981. Kaupanteon jälkeen ilmeni, että valtaosa talon kattolämmityspaneeleista ei toiminut ja että takkasydän sekä savupelti ovat rikki. Asiassa on kiistaa oikeudesta hyvitykseen näiden seikkojen perusteella.

Vuokralainen vuokrasi 93 m² huoneiston 1.6.2010 alkaen toistaiseksi. Vuokrasopimuksessa osapuolet sopivat kuukausivuokraksi 734,70 euroa. Asiassa on riitaa siitä, onko vuokralaisella oikeus vuokranalennukseen asunnon puutteellisen ilmanvaihdon johdosta.

Ostajat ostivat tontin sekä sillä sijaitsevat rakennukset liittymineen 29.11.2010. Tontti on pinta-alaltaan 1186 m2. Kiinteistöllä on kaksi asuntoa, joista toinen (jäljempänä asunto 1) on pinta-alaltaan 133 m2 ja toinen (jäljempänä asunto 2) 42 m2. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina

1971-1972. Kauppahinta oli 141 000 euroa.

Asiassa on riitaa siitä, onko kiinteistössä maakaareen perustuvia laatuvirheitä. Valitus perustuu kahteen eri asiaan: 1) Asunto 2:ssa asui kaupanteon hetkellä vuokralainen, minkä vuoksi ostajat eivät päässeet tarkastamaan sitä. Sen kunto on selvinnyt sekä ostajille että myyjille vasta kaupanteon jälkeen vuokralaisen lähdettyä. Siellä on täytynyt tehdä laaja pintaremontti. 2) Kaupanteon jälkeen on ilmennyt, että

asunto 1:n olohuoneen ja makuuhuoneen parketti kupruilee/irvistää joiltakin kohdin. Ostajat ovat vaihtaneet parketin em. huoneissa. Ostajat tarkastivat tämän asunnon ennen kaupantekoa.

Vuokralaiset asumisoikeuden haltijoina ja vuokranantaja talonomistajana tekivät 90 m²:n suuruista asuinhuoneistoa koskevan asumisoikeussopimuksen 30.12.1996. Asumisoikeus alkoi 1.11.1997 ja vuokralaiset maksoivat asumisoikeusmaksuna 92 564 markkaa eli noin 15 567 euroa ja vastiketta 726,42 euroa. Huoneiston hallintaoikeus päättyi 28.2.2011. Vuokralaiset ovat vaatineet vuoden 2010 lopulla korvausta huoneistossa tehdyistä muutostöistä, jotka ovat koskeneet tammiparkettilattiaa ja kosteiden tilojen kaakelointia.

Kuluttaja (jäljempänä K) osallistui elinkeinonharjoittajan (EH) vedonlyöntipeliin 28.8.2006. Vedonlyönnin kohteena oli kolme jalkapallopeliä, joista ottelu Hammarby-Djurgården jouduttiin keskeyttämään ja lopputulokseksi vahvistettiin vasta myöhemmin

0-3. K oli veikannut kyseisen tuloksen puolesta, mutta EH katsoi, ettei kyseiselle ottelulle ollut vahvistettu pelisääntöjen mukaista lopputulosta, joten se palautti pelipanokset.

Korkein oikeus on antanut kyseistä peliä koskevan ennakkoratkaistun (KKO:2011:13), jonka mukaan peliin osallistuvat olivat oikeutettuja voittoon kyseisellä pelin kierroksella 34/2006. K vaati voiton maksua helmikuussa 2011.

Asiassa on riitaa siitä, onko K:lla oikeus voittoon korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella vai onko saatava vanhentunut.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 15.9.2009 elinkeinonharjoittajalta (EH) 169 euron hintaisen näytönohjaimen, joka toimitettiin hänelle 22.9.2009. Postikulut olivat 12 euroa. Tuotteelle myönnettiin kahden vuoden takuu. Se vioittui joulukuussa 2010. Asiassa on riitaa palautettavan kauppahinnan määrästä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 11.10.2007 elinkeinonharjoittajalta (EH) maahantuoman pöytätietokoneen, jonka hinnaksi hän ilmoittaa 800 euroa. EH oli myöntänyt sille vuoden takuun. K valittaa koneen toistuvista sammuiluista. Ensimmäisen kerran tätä ilmeni kesäkuussa 2009. Laite oli EH:n huollossa heinäkuussa 2009 ja seuraavan kerran saman vuoden syyskuussa. Huoltotositteen mukaan EH on vaihtanut koneeseen 6.10.2009 emolevyn ja suorittanut BIOS-päivityksen. Huoltotositteeseen on kuitenkin merkitty, että koneesta ei ollut löydetty vikaa, vaan se oli läpäissyt kaikki testit onnistuneesti.

Seuraavan kerran kone sammui K:n mukaan lokakuussa 2010. Emolevyviasta oli jälleen kysymys. Valitus on aiheutunut siitä, että EH ei katsonut olevansa vastuussa enää kolmen vuoden ikäisestä laitteesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) asioi 7.12.2010 elinkeinonharjoittajan (EH) luona teettääkseen digikuvia. K.n kamera varastettiin tiskiltä. Asiassa on riitaa siitä, onko EH velvollinen korvaamaan K:lle varastetun kameran

Ostajat sopivat 29.6.2010 myyjän kanssa puhdistamon kaupasta

6 525 euron hinnalla. Puhdistamo toimitettiin ostajille 20.7.2010. Osapuolten allekirjoittaman kauppasopimuksen lisäksi myyjä antoi ostajille täyttämättömän kotimyyntiasiakirjan. Myöhemmin ostajat halusivat purkaa kaupan. Kyse on ostajien oikeudesta purkaa kotimyynniksi katsottava kauppa.

Kuluttaja-asiamies on tehnyt ryhmävalituksen tämän päätöksen kohdassa "Vaatimukset" lueteltujen Asunto Oy:n osakkeenomistajien puolesta. Nämä henkilöt ovat ostaneet elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) Asunto Oy:n asunto-osakkeita uuden asunnon kauppoina ajalla 1.9.2006-15.4.2008. Yhtiö on luovutettu ostajien hallintoon 26.11.2007.

Ostaja osti 31.3.2008 XX Oy:ltä ilma-vesilämpöpumpun asennustöineen 10.087,47 euron kauppahinnalla.

Ostaja ja maahantuoja ovat erimielisiä siitä, vastaako laite siitä markkinoinnissa annettuja tietoja.

Ostaja osti 5.3.2007 päivätyllä rakentamisvaiheen kauppakirjalla osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan 73 m²:n kokoista huoneistoa. Rakennus, jossa huoneisto sijaitsee, valmistui vuonna 2007. Asunnon kauppahinta oli 187 695 euroa. Kohteen hallinta luovutettiin ostajalle 28.9.2007.

Riita asiassa koskee asunnon parketin kuivumista ja makuuhuoneen lämpötilaa.

Kuluttajat (jäljempänä K:t) tekivät asumisoikeussopimuksen talonomistajan kanssa 4.9.2003. Sopimus koski 103 m2:n kokoista asumisoikeushuoneistoa. K:t maksoivat asumisoikeusmaksua 30 946 euroa. He saivat kohteen hallintaansa sen ensimmäisinä haltijoina 30.6.2004. Heidän asumisoikeussuhteensa päättyi 17.9.2010.

Osapuolilla on kiistaa huoneiston kunnosta.

Vuokralainen ja vuokranantajana sopivat asuinhuoneiston (124 m2) vuokraamisesta 14.12.2000. Vuokravakuutena vuokralainen on maksanut 15 780 markkaa eli 2 654 euroa. Vuokrasuhde päättyi 30.9.2010. Osapuolilla on kiistaa vuokravakuuden pidättämisestä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti pellettipolttoisen kiertoilmapuhallintakan elinkeinonharjoittajalta (EH) syyskuussa 2008. Tuote maksoi 2 650 euroa. Sille myönnettiin kahden vuoden takuu. K oli tyytymätön laitteen toimintaan ja myyjätaho vaihtoi laitteen uuteen samanlaiseen. K on tyytymätön uudenkin laitteen toimintaan.

Elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) on tehnyt tavarantarkastuksen kuluttajan (K) taloelementtitalossa vuonna 2006. Elinkeinonharjoittaja on veloittanut tästä K:a 1 693,21 euroa. Lisäksi osapuolet sopivat eräistä konsultointipalveluista, joista EH on veloittanut erillisin laskuin 5 056,37 euroa.

K:lla on ollut kiistaa ja hän on tehnyt kuluttajariitalautakuntaan valitukset myös rakennuksen hänelle toimittanutta XX Oy:tä sekä rakennuksessa korjauksia suorittanutta NN:aa vastaan. XX Oy:n osalta antamassaan päätöksessä lautakunta on katsonut, että osapuolet ovat jo sovintosopimuksella sopineet keskinäiset kiistansa kertakaikkisella korvauksella. OO:ta koskeneen valituksen käsittely on päätetty, kun K on ilmoittanut siirtävänsä asian tuomioistuimeen.

Elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) on tehnyt salaojitus- ja pihanrakennustöitä kuluttajien (K) asuinkiinteistöllä. Suullinen sopimus töistä tehtiin alkukesästä 2009. Elinkeinonharjoittaja veloitti suorituksestaan 20.10.2009 päivätyllä laskulla

12 203,65 euroa. Osapuolille on tullut kiistaa siitä, että kesällä 2009 tehty terassin kivetys liikkui ja kävi epätasaiseksi. EH on tehnyt kivetyksen pohjan kesäkuussa 2010

ja veloittaa siitä 1 901,84 euroa. Tätä laskua ei ole maksettu. Tilaaja katsoo, että kyse on alkuperäisessä työssä olleen virheen korjaamisesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) ja elinkeinonharjoittaja (EH) neuvottelivat 1.10.2011 K:n omistaman henkilöauton vaihtamisesta EH:lla myytävänä olleeseen, vuonna 1999 ensirekisteröityyn ja 490 000 kilometriä ajettuun henkilöautoon. K ei sittemmin ostanut kyseistä autoa. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko EH:n korvattava K:n matkakustannukset EH:n toimipisteeseen sekä ruokailukustannukset kyseiseltä päivältä.

Vuokralaiset vuokrasivat 54 m² huoneiston 15.2.2007 alkaen. Kuukausivuokraksi osapuolet sopivat 510 euroa. Vuokrasuhde päättyi 30.6.2010. Asiassa on riitaa siitä, onko vuokrasuhteen jälkeen todettuja seinien jälkiä ja sähkökatkaisimen rikkoutumista pidettävä huoneiston normaalina kulumisena.

NN (jäljempänä ostaja) osti 31.3.2008 Sanyo CO2 ECO 4,5 kW -merkkisen ilma-vesilämpöpumpun asennustöineen 10.087,47 euron kauppahinnalla. Laitteen maahantuoja on Ahlsell Oy (jäljempänä maahantuoja).

Ostaja ja maahantuoja ovat erimielisiä siitä, vastaako laite siitä markkinoinnissa annettuja tietoja.

Vuokralainen vuokrasi noin 100 m² kiinteistön 26.7.2009 alkaen. Kuukausivuokrakasi osapuolet sopivat 470 euroa. Vuokrasopimus päättyi 31.8.2011. Asiassa on riitaa siitä, onko vuokranantajalla ollut oikeus yksipuolisesti korottaa vuokraa 620 euroon.

Vuokralainen vuokrasi 109 m² huoneiston 1.4.2009 alkaen. Kuukausivuokraksi osapuolet sopivat 1 300 euroa. Vuokrasopimus päättyi 30.11.2010. Asiassa on riitaa siitä, onko vuokranantajalla oikeus pidättää vuokralaisen maksamasta 1 300 euron vuokravakuudesta 628,35 euroa huoneiston vuokrasuhteen jälkeisen kunnon perusteella.

Vuokralainen vuokrasi 54,5 m² huoneiston alkaen 1.8.2008. Kuukausivuokraksi osapuolet sopivat 450 euroa ja vakuudeksi 900 euroa. Vuokrasuhde päättyi 30.9.2010. Asiassa on riitaa siitä, voiko vuokranantaja pidättää vakuudesta 300 euroa huoneiston tapettien kunnon ja kadonneen avaimen johdosta.

Vuokralainen vuokrasi 56 m² huoneiston 1.11.2009-31.10.2010 väliseksi määräajaksi. Kuukausivuokraksi osapuolet sopivat 600 euroa. Vuokralainen irtisanoi määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymään 15.8.2010 jouduttuaan lomautetuksi 17.8-6.9.2010 väliseksi ajaksi. Lomautuksen jälkeen vuokralainen on jatkanut vuokrasuhdetta. Asiassa on riitaa siitä, onko vuokralainen velvollinen maksamaan vuokraa lomautuksen ajalta.

Kuluttaja (jäljempänä K) vuokrasi 26.12.2010 pakettiauton, nokkakärryt sekä navigaattorin elinkeinonharjoittajalta (EH) ajalle 26.12.2010 klo 22.00 - 28.12.2010 klo 12.00 yhteensä

132 euron hinnalla.

K jätti auton palauttamatta ajallaan siten, että vuokraamo joutui sen noutamaan.

Asiassa on riitaa siitä, vastaako K auton noutamisesta vuokraamolle aiheutuneista kustannuksista.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 17.5.2011 elinkeinonharjoittajalta (EH) uudet tuulilasinpyyhkijöiden sulat 33,96 eurolla.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko kyseisten sulkien asennusohje ollut riittävä. Osapuolet ovat niin ikään eri mieltä siitä, onko K:n auton tuulilasi vaurioitunut puutteellisten asennusohjeiden seurauksena sekä K:n oikeudesta vahingonkorvaukseen aiheutuneen vaurion vuoksi.

Kuluttaja (jäljempänä K) teki elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa laajakaistasopimuksen syyskuussa 2005 XX kaupungin osoitteeseen ja tammikuussa 2007 NN:n kaupungin osoitteeseen. Syyskuussa 2009 K sai tiedon, että NN:n osoitteen laajakaistaliittymä oli virheellisesti irtikytketty elokuussa 2009.

Asiassa on riitaa siitä, että laajakaistasopimuksen irtikytkemisen johdosta K:n sähköpostitili lopetettiin ja

sen sisältöä katosi.

Erimielisyys koskee matkapuhelinliittymän kuuluvuuspuutteen perusteella vaadittua vahingonkorvausta.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi matkapuhelinliittymän elinkeinonharjoittajalta (EH) tammikuussa 2010. Keväällä 2010

K huomasi, että liittymällä ei ole kuuluvuutta Enontekiön kunnassa Näkkälän kylässä. Operaattori ei parantanut alueen kuuluvuutta K:n yhteydenotoista huolimatta.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi etämyynnistä 29.12.2010 elinkeinonharjoittajan (EH) verkkokaupasta matkapuhelimen

199,50 euron tarjoushintaan. Myyjäliike veloitti kuitenkin puhelimesta 399 euroa, koska tarjous ei liikkeen mukaan koskenut kyseistä tuotetta. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko myyjällä ollut oikeus vedota sen internetsivustolla olleeseen tekniseen virheeseen.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 12.9.2009 elinkeinonharjoittaja 1:ltä (EH1) kannettavan tietokoneen 599 eurolla. Tietokoneen kovalevy vioittui 20.9.2010. Koneeseen vaihdettiin uusi kovalevy takuun nojalla, mutta tiedostoja ei voitu pelastaa. Valituksessa on kysymys siitä, onko K:lla oikeus saada vahingonkorvausta menettämistään tiedostoista.

Kuluttajan (jäljempänä K) valitus koskee elinkeinonharjoittaja 2:n (EH2) tekstiviestipalvelua, josta elinkeinonharjoittaja 1 (EH1) on laskuttanut K:a.

K:lla on EH1:n matkapuhelinliittymä. Liittymästä lähetettiin EH2:n palvelunumeroon marraskuussa 2008 yli 250 tekstiviestiä, joista EH1 laskutti puhelinlaskun yhteydessä noin 500 euroa.

Erimielisyys koskee K:n velvollisuutta maksaa EH1:lle edellä mainittu summa. K ei ole tekstiviestien osuutta maksanut. Sen sijaan EH1 on kertomansa mukaan jo tilittänyt K:lta vaaditut määrät EH2:lle laskutuspalkkiolla vähennettynä.

Kuluttaja (jäljempänä K) teki 25.5.2009 elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa 24 kuukauden määräaikaisen liittymäsopimuksen. Sopimukseen sisältyi älypuhelin, jonka hinta oli 528 euroa.

Kuluttajan (jäljempänä K) valitus koskee XX-yliopiston järjestämää täydennyskoulutuskurssia.

K sai 23.2.2010 sähköpostitse XX-yliopiston tiedotteen tarjolla olleista täydennyskoulutuskursseista. Hän ilmoittautui 24.2.2010 yliopiston verkkopalvelun kautta kurssille.

K:lle lähetettiin 4.3.2010 kurssia koskeva sähköpostikutsu, jossa mainittiin, että 560 euron kurssimaksusta lähetetään erillinen lasku. Lisäksi sähköpostikutsussa kerrottiin, että peruutuksesta perittäisiin 20 prosenttia kurssimaksusta.

K osallistui kurssille 15.-16.3.2010. Hänelle lähetettiin 23.3.2010 päivätty lasku, jonka eräpäivä oli 6.4.2010.

Hän ilmoitti yliopistolle 3.4.2010, että hän ei hyväksy kurssimaksua. Hän perusteli tätä sillä, että kurssin hintaa ei ollut kerrottu ilmoittautumisvaiheessa ja että hän oli olettanut kurssin olevan jatkoa hänen aiemmin suorittamilleen maksuttomille kursseille.

Erimielisyys koskee sitä, onko kurssin maksullisuudesta sovittu. K on maksanut riidanalaisen kurssimaksun.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 4.12.2009 elinkeinonharjoittajalta (EH) digitaalikameran 99,90 eurolla. Hän sai tuotteen mukana ruotsinkielisen käyttöohjeen. Myyjä lähetti K:n pyynnöstä kolme viikkoa kaupanteon jälkeen suomenkielisen pikaoppaan. K:n mielestä suomenkielinen ohje on liian suppea.