Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 28.12.2009 elinkeinonharjoittajalta (EH) 52":n televisiovastaanottimen yrityksen verkkosivujen kautta. Sen hinta oli 1 299,90 euroa. Tuotetta ei löytynyt heti varastosta. Toimitusajaksi ilmoitettiin 2-4 viikkoa. Valitus on aiheutunut siitä, että myyjä ei ole toimittanut televisiota ostajalle.

K on toimittanut kuluttajariitalautakunnalle kopion 26.1.2009 päivätystä kassakuitista, josta ilmenee, että hän on ostanut toisesta liikkeestä television 1 490 eurolla. Lisäksi hän on lähettänyt kopion takuutodistuksesta, jonka mukaan maahantuoja myöntää kyseiselle televisiolle kahden vuoden takuun.

Kysymys on kuluttajan oikeudesta saada palautusta liikaa maksetusta puhelinliittymän perusmaksusta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 25.2.2008 monitoimilasertulostimen 334 eurolla. Maahantuoja myönsi sille kahden vuoden takuun. Tulostin vioittui takuuaikana. Sen korjausta ei kuitenkaan hyväksytty takuun piiriin, koska K oli käyttänyt tulostimessaan tarvikevärejä. K:n mukaan tarvikevärikasetti ei ole voinut aiheuttaa tulostimen vioittumista.

Tulostin on ollut korjattavana maahantuojan valtuuttamassa takuuhuoltoliikkeessä 28.4.2010. Laskussa on seuraava merkintä: Laitteessa ei-alkuperäinen musta värikasetti, ei takuunalainen vika. Mustan värin kehitin ja paperitela uusittava, kustannusarvio n. 170 euroa (työn osuus 98 euroa). Kustannusarvio hyväksytty. Korjattu rumpuyksikkö, kunnostettu paperinsyöttö, puhdistettu ja testattu huollon mustalla. Lopuksi as. väri paikoilleen. Päivitetty. Laskuri:42371123. Suositellaan käytettäväksi maahantuojan alkuperäisiä värejä, koska takuu ei korvaa ns. tarvike- tai uudelleen täytetyistä väreistä/kaseteista aiheutunutta vikaa. K on maksanut laskun.

Kuluttajan (jäljempänä K) valitus koskee pankin myöntämän pankkikortin oikeudetonta käyttöä.

Kortti varastettiin K:lta 1.7.2007. Korttia käytettiin aamuyöllä 2.7.2007 hotellissa kaikkiaan 238,60 euron edestä sekä vantaalaisessa ravintolassa 41,90 euron edestä. Pankki on hyvittänyt jälkimmäisen summan K:lle.

Kysymys on siitä, kuuluuko kortin oikeudeton käyttö hotellissa K:n vai pankin vastattavaksi. Lisäksi kysymys on viivästyskoron maksuvelvolliuudesta ravintolassa tapahtuneen oikeudettoman käytön osalta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 24.3.2006 XX:ltä käytetyn, 6.10.2004 ensirekisteröidyn henkilöauton 36 000 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupan tekohetkellä 41 000 kilometriä.

Auton vaihdelaatikko rikkoutui 19.5.2009, jolloin auton matkamittarin lukema oli 139 825 kilometriä. Auto korjattiin NN:n korjaamolla 29.5.2009. Korjauskustannukset olivat

4 677,75 euroa. Autoa oli K:n omistusaikana huollettu elinkeinonharjoittaja EH:lla.

K ja maahantuoja ovat eri mieltä siitä, kuuluvatko korjauskustannukset maahantuojan vastuulle takuun perusteella. EH ja K ovat puolestaan eri mieltä siitä, onko auton huolloissa tehty vaihteiston rikkoutumiseen johtanut virhe.

Asiassa on kyse lentolippuun varauksen jälkeen tehdystä nimenmuutoksesta ja lentoyhtiön nimenmuutoksesta perimän maksun kohtuullisuudesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 27.1.2010 vuonna 2003 käyttöönotetun henkilöauton 6 580 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 202 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että auton kaksoismassavauhtipyörä oli vaurioitunut.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 20.9.2009 elinkeinonharjoittajalta (EH) navigaattorin ja vastaanottimen, jotka maksoivat 394 euroa. Hintaan sisältyi myös tuotevakuutus(93 euroa). Laitteelle annettiin yhden vuoden takuu.

K valittaa siitä, että laite ei soittanut mp3-tiedostoja eikä lähettänyt niitä autoradioon, vaikka näin oli kerrottu.

Kuluttajan (jäljempänä K) luottokortilla tehtiin ostoksia Tallinnassa 8.1.2009. Kysymys on kuluttajan vastuusta, kun luottokorttia käytetään oikeudettomasti ennen katoamisilmoituksen tekemistä.

Kysymys on vakuutusyhtiön vastuusta tavaratalon myymälässä tapahtuneen kaatumisen johdosta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 22.4.2007 rakentajamessuilta hierontalaitteen, jonka hinta oli 550 euroa. Erimielisyys asiassa koskee K:n oikeutta purkaa kauppa ja saada tuotteesta maksamansa kauppahinta takaisin.

Kuluttajan (jäljempänä K) valitus koskee XX arvonnan ja tiedottamisen epäselvyyksiä elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) palvelun epäonnistumista siltä osin, ettei kuluttajalla ollut mahdollisuutta saada asiassa ratkaisusuositusta sisäasiainministeriöltä.

Asiassa on kyse yksityisen päivähoitomaksun maksuvelvollisuudesta ja maksuvelvollisuuden

kohtuullisuudesta sopimuksen irtisanomisaikana.

NN osti yksityishenkilöltä 4.11.2008 käytetyn mopon 2 000 eurolla. Matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä

3 821 kilometriä. Mopolle oli 29.8.2007 myönnetty 24 kuukauden takuu.

Katkenneen öljypumpun vaijerin takia moottoriin ei päässyt öljyä, mikä johti moottorin kiinnileikkaamiseen 18.5.2009.

Mopon matkamittarin lukema oli tällöin 6264 kilometriä.

Hammaslääkäripalvelun päivystyslisä.

Kuluttaja (jäljempänä K) oli nettiliittymää ostaessaan kertonut haluavansa liittymän, jolla on kiinteä hinta myös ulkomailla. Nuori myyjäharjoittelija oli suositellut liittymää 14,90 euron kuukausihinnalla, jonka liittymän K oli ostanut.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 18.8.2009 elinkeinonharjoittajalta (EH) käytetyn, 20.4.2001 ensirekisteröidyn henkilöauton 14 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupan tekohetkellä

85 000 kilometriä. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut EH:n vastuulle kuuluva virhe sylinterinkannen kunnon sekä ilmastointilaitteen kompressorin ja turvatyynyjärjestelmän vikojen vuoksi. Ilmenneet viat korjattiin XX:n korjaamolla marraskuussa 2009, jolloin auton matkamittarin lukema on ollut 90 125 kilometriä. EH hyvitti huohotinjärjestelmän korjaamisesta aiheutuneet 585,84 euron kustannukset. K:n maksettavaksi jäi

4 315,57 euron korjauskulut.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 20.11.2009 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 15.6.2004 ensirekisteröidyn henkilöauton 6 000 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupan tekohetkellä 57 000 kilometriä.

Auton myynti-ilmoituksen mukaan autossa oli huoltokirja. Autolle oli kuitenkin tehty vain öljynvaihtohuollot. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut sen huoltohistoriasta annettujen tietojen vuoksi EH:n vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 29.12.2009 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn,

28.2.2003 ensirekisteröidyn henkilöauton 6 400 eurolla.

Auton matkamittarin lukema oli kaupan tekohetkellä 76 900 kilometriä. Auto luovutettiin K:lle 4.1.2010.

Auton toisen etuikkunan ikkunannostin rikkoutui 15.1.2010, jolloin auton matkamittarin lukema oli noin 77 000 kilomeriä. Auto korjattiin XX Oy:n korjaamolla. Korjauskustannukset olivat 617,15 euroa. Lisäksi autosta korjattiin toisella korjaamolla sytytyspuola 25.1.2010, jolloin auton matkamittarin lukema oli 77 395 kilometriä. Sytytyspuolan korjauskustannukset olivat 112,50 euroa.

NN:t(myöhemmin myyjät)myivät 27.2.2009 Asunto Oy:n osakkeet, jotka oikeuttavat 76 m2:n kokoisen huoneiston hallintaan. Rakennus, jossa huoneisto sijaitsee, on valmistunut vuonna 1985. Osakkeiden kauppahinta oli 88 000 euroa.

Kaupan yhteydessä myyjät sitoutuivat maksamaan huoneistoon kohdistuvan lainaosuuden, joka oli 17.12.2008 päivätyn isännöitsijäntodistuksen mukaan 1 081,31 euroa. Kaupanteon jälkeen kävi ilmi, että todellinen lainaosuus oli 2 299,68 euroa. Näin ollen myyjä joutui maksamaan 1 218,38 euroa enemmän. Myyjän valitus lautakunnalle koskee sitä, onko hänellä oikeus saada ylimääräistä lainaosuutta vastaava korvaus isännöitsijältä. Isännöitsijäntodistus oli isännöitsijän antama.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 18.4.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) näyttelytalona olleen asuinrakennuksen, siihen kuuluvan autotallirakennuksen sekä kauppakirjassa luetellut lisätoimitukset 70 000 euron kauppahinnalla. Rakennukset ostettiin purettavaksi, siirrettäväksi ostajan omalle tontille ja siellä asumiskäyttöön otettavaksi. K on tyytymätön kohteen laatuun.

Matkustajilla oli varaus lennolle Zürich-Helsinki 24.1.2009.

Elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) peruutti lennon aikataulun mukaisena lähtöpäivänä tekniseen vikaan vedoten. Lentoyhtiö järjesti matkustajille uudelleenreitityksen Münchenin kautta Helsinkiin.

Erimielisyys koskee sitä, onko EH velvollinen maksamaan matkustajille EU:n asetuksen 261/2004 (jäljempänä asetus)

7 artiklan mukaisen korvauksen lennon peruuttamisen vuoksi vai onko EH vastuusta vapaa sillä perusteella, että peruuttaminen on johtunut asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista.

Asiassa on riitaa myös EH:n velvollisuudesta korvata matkustajille jatkoyhteyden menettämisestä aiheutuneet kustannukset.

EH on aiemmin korvannut toiselle matkustajalle 61 euroa ja toiselle 56,50 euroa, joita summia nämä olivat vaatineet asetuksen 9 artiklassa säädetyn huolenpidon puuttumisen perusteella.

Kuluttajat (jäljempänä K:t) tilasivat helmikuussa 2008 vapaa-ajanasunnon laajennusosan elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH). Kauppahinta oli yhteensä 16 020 euroa. Materiaalit sovittiin toimitettavaksi huhtikuussa 2008.

Tapauksessa on kiistaa materiaalitoimituksen laadusta ja toimeksisaajan vastuusta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 17.11.2008 matkapuhelimen 199 eurolla. Hän ei ollut tyytyväinen puhelimen akun kestoon, joten hän oli toimittanut laitteen huoltoon kolmeen eri otteeseen. Laite oli vaihdettu kahteen kertaan. Akun kestävyys ei K:n ilmoituksen mukaan kuitenkaan ollut parantunut.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 20.4.2009 internet-kaupasta prosessorin 62,90 eurolla. Prosessori ei toiminut K:n tietokoneen emolevyssä ja K palautti prosessorin elinkeinonharjoittajalle (jäljempänä EH). Yhtiön huollossa komponentti todettiin toimivaksi ja se palautettiin takaisin K:lle. EH ei suostunut kaupan purkamiseen. Se myös veloitti K:lta tarkastustyöstä 19,90 euroa.

Erimielisyys koskee sitä, onko K:lla oikeus palauttaa prosessori ja peruuttaa tai purkaa kauppa.

Kuluttajan (jäljempänä K) 17-vuotias tytär osti 19.3.2009 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) iltapuvun ja asusteita 856 eurolla. K vetoaa tyttärensä alaikäisenä tekemän kaupan pätemättömyyteen.

Kuluttaja (jäljempänä K) osallistui elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) palvelun kautta internetissä järjestettyyn senttihuutokauppaan 13.7.2008. Kaupan kohteena oli käytetty henkilöauto. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko K:lla oikeus korvaukseen EH:n järjestelmän toimintatavan perusteella.

Kuluttajan (jäljempänä K) vuonna 1999 käyttöönotettu dieselkäyttöinen pakettiauto oli 24.8.2004 huollettavana elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH1) korjaamolla. Tuolloin autoon vaihdettiin jakopään hihna sekä muut apulaitteita käyttävät hihnat. Auton matkamittarin lukema oli 178 000 kilometriä.

Huoltokirjan mukaan autolle on sen jälkeen tehty kaksi määräaikaishuoltoa toisella elinkeinonharjoittajalla (EH2).

Nämä tehtiin 22.6.2005, jolloin auton matkamittarin lukema oli 202 453 kilometriä ja 22.10.2007, jolloin matkamittarin lukema oli 250 876 kilometriä.

Kesällä 2008 auton jakohihna ja pumpun hihna katkesivat aiheuttaen autolle moottorivaurion. Auton matkamittarin lukema oli tuolloin 262 436 kilometriä. Vian korjaaminen maksoi K:lle yhteensä 3 429 euroa.

Asiassa on riitaa siitä, onko EH1 vastuussa tekemänsä jakopään hihnan vaihdon perusteella tai EH2 tekemiensä määräaikaishuoltojen perusteella auton moottorivaurion korjauskustannuksista.

Kuluttajan (jäljempänä K) 12-vuotias tytär osti 18.6.2009 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) hupparin 27,92 eurolla ja lippalakin 44,90 eurolla. K valittaa siitä, että ostoksille ei ollut vanhempien suostumusta.

Kuluttajan (jäljempänä K) valitus koskee kuntosalisopimuksen irtisanomista.

K ja elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) tekivät sopimuksen 19.12.2005. Sopimuksen nojalla K voi käyttää EH:n kuntosalia ja EH veloittaa hänen tililtään kuukausimaksun suoraveloituksena. Kyseessä oli vuoden määräaikainen sopimus, joka jatkuu toistaiseksi voimassaolevana kuukauden irtisanomisajoin.

K halusi irtisanoa sopimuksen keväällä 2007. EH ei hyväksynyt puhelimitse tehtävää irtisanomisilmoitusta vaan edellytti henkilökohtaista käyntiä EH:n toimitiloissa. K ei tehnyt irtisanomisilmoitusta EH:n vaatimalla tavalla. Kuukausimaksujen perintä siirtyi perintätoimistolle 13.7.2007 alkaen.

NN toimitti EH:lle K:n allekirjoittaman kirjallisen irtisanomisilmoituksen 18.12.2008. Lisäksi NN vaati 22.1.2009 EH:n toimitiloissa sopimuksen irtisanomista edustaen K:a avoimella asianajovaltakirjalla. Sopimus on EH:n mukaan irtisanottu tammikuusta 2009 lukien.

K on maksanut kaikki EH:n vaatimat suoritukset. Erimielisyys koskee EH:n velvollisuutta palauttaa K:lle kuntosalin jäsenmaksut 13.7.2007 alkaen sekä korvata perintäkulut ja korot.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 9.1.2009 kasvihuoneen 870,75 eurolla. K:lle myyty kasvihuone on vuoden 2003 malli. Kaupan yhteydessä ei toimitettu kokoamisohjeita, vaan myyjä osoitti

K:n maahantuojan verkkosivuille. Verkkosivuilta saadut kokoamisohjeet olivat vuoden 2008 mallin kasvihuoneeseen. Koska K ei onnistunut vuoden 2008 mallin kokoamisohjeilla kokoamaan vuoden 2003 mallin kasvihuonetta, on K tilannut kasvihuoneen maahantuojan asentajan kokoamaan kasvihuoneen.

Kuluttajan (jäljempänä K) tuolloin 15-vuotias tytär otti 30.7.2009 lävistyksen ja kielikorun. Toimenpiteen hinta oli

45 euroa. Elinkeinonharjoittaja (EH) poisti kielikorun 31.7.2009 K:n vaatimuksesta. K on tyytymätön siihen, että EH ei kuitenkaan palauttanut toimenpiteestä veloitettua 45 euroa, vaikka kyseessä oli alaikäinen ostaja.

Kuluttajan (jäljempänä K) 14- ja 16-vuotiaat pojat tilasivat 1.7.2008 internetin välityksellä kaksi puhallusputkea 144 eurolla. Poliisi takavarikoi ja hävitti toisen puhallusputkista, koska sen käyttäjä oli ampunut sillä pikkulinnun.

Asiassa on kyse siitä, onko alaikäinen voinut pätevästi sopia puhallusputken kaupasta.

NN osti 20.4.2006 jakamattoman kuolinpesän osakkailta (myöhemmin myyjät) tilan sillä olevine rakennuksineen. Asuinrakennus on valmistunut vuonna 1981. Kauppahinta oli 123 500 euroa. Kaupanteon jälkeen ostaja havaitsi, että asuinrakennuksen katto vuosi. Tähän perustuen ostaja on esittänyt myyjille korvausvaatimuksen.

Kuluttaja (jäljempänä K), joka oli tuolloin 14-vuotias, osti 6.7.2009 radio-ohjattavan lentokoneen sekä akun ja laturin, joiden hinta oli yhteensä 126,50 euroa. Lentokone oli vaurioitunut, kun se oli pudonnut ensimmäisen lennätyksen aikana maahan. Asiassa on kyse siitä, onko alaikäisen tekemä kauppa pätevä ja onko tuotteessa ollut kaupan purkuun oikeuttavaa virhettä.

Elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) suoritti 5.2.2008 keittiön viemäriputken tukoksen korjauksen. Korjaus maksoi 428,97 euroa. Viemäriputken liitoskohdan todettiin vuotavan 2.9.2008. Vuoto aiheutti vesivahingon keittiötiloissa. Osapuolet ovat erimielisiä 5.2.2008 suoritetun palveluksen virheellisyydestä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 15.7.2008 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 4.3.1999 ensirekisteröidyn henkilöauton 9 400 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupan tekohetkellä 161 000 kilometriä.

Auton vaihteisto rikkoutui 19.2.2009, jolloin auton matkamittarin lukema oli 171 000 kilometriä. Auto korjattiin

XX Oy:n korjaamolla. Auton matkamittarin lukema oli korjaushetkellä 171 961 kilometriä. Autoon asennettiin uusi vaihdelaatikko. Korjauskustannukset olivat 5 346,10 euroa.

Ostajat tekivät 1.4.2008 kirjallisen, 260 000 euron suuruisen ostotarjouksen asunto-osakkeista (3h+k+s, 73 m²). Kohde oli valmistunut vuonna 2006 eikä asunnossa ollut asuttu. Myyjä esitti ostajille 2.4.2008 vastatarjouksen 265 000 euron kauppahintaan, jonka ostajat hyväksyivät maksaen vakuudeksi

10 000 euron käsirahan. Vastatarjouksesta ei ole esitetty kirjallista dokumenttia. Kaupat sovittiin tehtäviksi 30.5.2008. Toukokuussa 2008 ostajat vetäytyivät asuinhuoneiston kaupasta.

Tapauksessa on kiistaa välitysliikkeen kohteesta antamien tietojen puutteellisuudesta ja pidätetyn käsirahan palauttamisesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 21.11.2001 uuden henkilöauton

22 705,37 eurolla. Valmistaja myönsi autolle kahden vuoden takuun.

K valittaa auton jakopään hihnan rikkoutuneesta kiristinrullasta.

NN:t ostivat 20.7.2007 50 %:n määräosan tontin hallintaosuudella olevine, vuonna 2004 valmistuneine rakennuksineen. Kiinteistön kauppahinta oli 420 000 euroa.

Myyntiesitteen mukaan omakotitalon asuinpinta-ala on 162 m2 ja muiden tilojen noin 85 m2. Kauppakirjan mukaan "Huoneiston sisääntulokerroksen huoneistoala on noin 162 m2, kellarin noin 55 m2, parven noin 21 m2 ja lämpimän ulkovaraston noin 9 m2. Pinta-alatiedot ovat suuntaa-antavia eikä niitä ole tarkastusmitattu".

Kaupanteon jälkeen maanpäällisten tilojen huoneistoalaksi mitattiin 146 m2, kellarin 43 m2 ja parven 17,5 m2. Erimielisyys koskee myyjän vastuuta annetuista tiedoista.

Kuluttajan (jäljempänä K) ja elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) välinen erimielisyys koskee välillisen vahingon korvaamista. K oli tilannut etukäteen taksin lentokentälle, mutta taksi juuttui lumeen ja toinen taksi ajoi puolestaan väärään osoitteeseen, joten hän myöhästyi lennolta. K joutui matkustamaan määränpäähänsä junalla, jonka lipun hintaa hän vaatii EH:lta.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 21.12.2007 langattoman N/A TFA-sääaseman, jonka hinta oli 174,50 euroa. Sääasema toimitettiin K:lle 2.1.2008. Myyjä myönsi sääasemalle vuoden takuun. K havaitsi kesäkuun alussa 2008, että laite ei näyttänyt lainkaan tuulen mittaustietoja. Hän lähetti laitteen myyjälle korjattavaksi 17.6.2008. K lähetti tuotteen muita osia myyjälle lisäksi 11.7. ja 10.11.2008. Erimielisyys asiassa koskee sitä, onko K:lla oikeus purkaa kauppa.

Kuluttaja (jäljempänä K) vei syyskuussa 2008 vuonna 2003 käyttöönotetun auton korjattavaksi elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) korjaamolle käynnistys- ja käyntihäiriöiden vuoksi. Auton moottori oli 1.9.2008 kuumentunut ruuhka-ajossa. Korjaus maksoi 725 euroa. Auton matkamittarin lukema oli tuolloin 39 516 kilometriä.

Asiassa on riitaa siitä, onko EH korjannut autoa osapuolten välisen sopimuksen mukaisesti ja ottanut korjausta tehdessään huomioon K:n edut.

Kuluttaja (jäljempänä K) vuokrasi asuntoauton ajalle

2.8.-10.8.2009. Osapuolilla on erimielisyyttä autossa ilmenneiden vaurioiden korjauskustannusten laskuttamisesta.

K:t ostivat 23.6.2008 tilan rakennuksineen. Tilan pinta-ala on 437 m2 ja sillä sijaitsee vuonna 1945 rakennettu talo, sauna ja vaja. Kauppahinta oli 100 000 euroa.

Tapauksessa on kiistaa välitysliikkeen tiedonantovirheestä.

Kuluttaja (jäljempänä K) vei autonsa korjattavaksi. Osapuolilla on erimielisyyttä siitä, oliko laskutus sopimuksen mukaista.

Asumisoikeusasukas solmi 31.10.2007 allekirjoitetulla sopimuksella asumisoikeussopimuksen. Huoneiston käyttövastike oli 552,06 euroa, jonka lisäksi asetettiin 1 071,30 euron vakuusmaksu. Asukas asensi huoneistoon laminaattilattian vastoin omistajan ohjeistuksia. Asumisoikeussuhde päättyi 17.2.2009. Omistaja veloitti asukasta laminaattilattian poistamisesta aiheutuneista kustannuksista. Erimielisyys koskee siitä, onko asukkaalla oikeus korvaukseen poistetun laminaatin osalta sek sitä, onko omistajalla ollut oikeus veloittaa laminaatin poistamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Vuokralainen solmi 1.11.2007 vuokrasopimuksen huoneiston omistaneen (jäljempänä vuokranantaja) kanssa huoneiston vuokraamisesta. Kuukausivuokraksi osapuolet sopivat 680 euroa. Vuokrasuhde päättyi kesäkuussa 2008. Asiassa on riitaa huoneiston vuokrasuhteen jälkeisestä kunnosta sekä siitä, onko vuokranantajalla oikeus korvaukseen huoneiston kunnossa ilmenneistä puutteista.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 9.10.2008 vantaalaisesta tavaratalosta kannettavan tietokoneen 1 000 eurolla. Maahantuoja oli myöntänyt koneelle vuoden takuun.

K kertoo valituksessaan, että hän havaitsi maaliskuussa 2009 tietokoneen LCD-näytön vaurioituneen itsestään ilman mitään ulkopuolista syytä. Maahantuoja lähetti näytön takuuhuoltoon Saksaan, mutta siellä korjausta ei suostuttu sisällyttämään takuun piiriin.

Maahantuojan mukaan näyttö on vaurioitunut ulkopuolisesta syystä. Sen vuoksi maahantuoja on kiistänyt olevansa ostajalle vastuussa näytön vaurioitumisesta.

NN köpte 15.12.2006 aktierna i bostadsaktiebolaget. Aktierna berättigar till besittning av en bostadslägenhet med en yta på 59,50 m2. Byggnaden där bostaden finns har färdigställts år 1980. Den skuldfria köpesumman var 89 000 euro. Knappt två år efter köpet framgick det att bostadsbolaget stod inför en oväntat stor fasad- och balkongreparation. Därför har köparen framfört ersättningskrav för köparen.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 18.3.2009 internetin välityksellä elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) uuden, 21.12.2007 ensirekisteröidyn skootterin 2 840 eurolla. Skootterille myönnettiin 12 kuukauden takuu. K valittaa siitä, että hänelle toimitettiin sovittua vanhempi malli.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 7.9.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) uuden tila-auton 27 511,07 eurolla. Autoon oli asennettu invalidivarustepaketti, johon kuului mm. pyörätuolinostin, 6-tie istuin, kaukosäätöiset takaovien avauslaitteet sekä polttoainekäyttöinen lisälämmitin. Yhteensä 15 158,73 euron hintaiset lisävarusteet maksoi kunnan sosiaalilautakunta.

K valittaa siitä, että asennetut lisävarusteet ylikuormittamat auton akkua, minkä seurauksena auto ei välillä lähde käyntiin.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 11.12.2008 kannettavan tietokoneen. Koneen maahantuoja EH myönsi sille vuoden takuun. Koska kone vioittui 1.7.2009, K toimitutti sen myyjätahon kustannuksella maahantuojan valtuuttamaan takuuhuoltoliikkeeseen korjattavaksi.

K valittaa siitä, että tietokoneen takuuaikaisesta korjauksesta perittiin maksu. K:n mielestä huoltoliikkeen olisi pitänyt soittaa hänelle ja kysyä, haluaako asiakas kustantaa tietokoneeseensa maksullisen korjauksen. K oli olettanut, että takuuaikana tehdyt korjaukset ovat maksuttomia.

EH:n mukaan tietokoneen ohjelmistoviat eivät kuulu takuun piiriin.

EH:n 23.7.2009 päivätyssä huoltoraportissa on seuraavansisältöinen työn kuvaus: Software Fix. Windows-asetuksia muutettu. Testattu OK. Kone olisi korjaantunut myös recoveryllä. Ohjelmistoviat eivät kuulu takuuseen. Palautamme koneen laskulla.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 2.4.2008 matkapuhelimen

219 eurolla. Maahantuoja myönsi sille kahden vuoden takuun.

K kertoo valituksessaan, että 8.-9.5.2008 puhelimen näyttöön oli ilmestynyt musta juova ja pari päivää myöhemmin puolet näyttöruudusta oli pimentynyt. K reklamoi asiasta myyjälle 12.5.2008.

K:n mielestä matkapuhelin on arkinen käyttöesine, jonka tulisi kestää jonkinasteista impulssia. Myyjätaho on vedonnut käyttövirheeseen eikä ole suostunut sisällyttämään puhelimen korjausta takuun piiriin.

Kuluttaja osti 9.3.2009 käytetyn, vuonna 2001 ensirekisteröidyn henkilöauton 17 050 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 196 160 kilometriä.

Ostaja huomasi automaattivaihteistossa vian ensimmäisen kerran 28.5.2009. Auton matkamittarin lukema oli tällöin 199 626 kilometriä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 7.11.2008 pojalleen komposiittijääkiekkomailan 155 eurolla. Maahantuoja myönsi mailalle kuukauden takuun. Maila rikkoutui jääkiekkoharjoituksissa 3.12.2008. K on tyytymätön mailan kestävyyteen.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 21.1.2009 internetin kautta käytetyn auton ovikaiuttimen. Kaiuttimen hinta lähetyskuluineen oli 67,55 euroa. Kaiutin toimitettiin K:lle 22.1.2009. K oli kuitenkin huomannut, ettei kaiutin sovi hänen autoonsa, minkä vuoksi hän palautti sen myyjälle 29.1.2009. K on tyytymätön siihen, että myyjä ei suostunut perumaan kauppaa ja kaiutin palautui takaisin K:lle, mistä aiheutui hänelle lisää kustannuksia.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilaajana hankki asuinkiinteistölleen maalämpöjärjestelmän vuonna 2003. Kohteeseen asennettiin maahantuojan maalämpöpumppu ja varaaja. Maahantuoja antoi laitteille 5 vuoden mittaisen takuun. Laitteisto asennuksineen maksoi 20 000 euroa.

K:n oikeudenomistajat ovat tyytymättömiä järjestelmän toimintaan.

Ostajat ostivat 15.6.2005 päivätyllä kauppakirjalla merenrantakiinteistön. Kaupan välitti välitysliike. Kiinteistön pinta-ala on 16,43 ha. Kiinteistöllä on 1970-luvulla rakennettu saunamökki, jonka pinta-ala on noin 28 m². Kauppahinta oli

105 000 euroa. Kiinteistön hallinta siirtyi ostajille kaupantekohetkellä.

Valitus koskee sitä, että sähköliittymän hankkimisesta kiinteistölle on aiheutunut ostajille suuremmat kustannukset kuin mitä heille on ennen kaupantekoa kerrottu.

K:t ostivat 30.9.2008 asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat 90 m² suuruisen rivitalohuoneiston hallintaan vuonna 1974 valmistuneessa rakennuksessa. Kauppahinta oli 140 000 euroa. Hallinta siirtyi ostajille 14.10.2008.

Ostajille selvisi marraskuussa 2008, että taloyhtiössä oli suunnitteilla lämmitysjärjestelmän vaihto öljystä kaukolämpöön sekä yhtiön toisen rakennuksen sade- ja pintavesien poistamisjohtamisen parantamiseen liittyvä urakka. Asiassa on riitaa siitä, olisiko myyjän tullut kertoa kyseisistä remonteista ostajille ennen kaupantekoa ja onko myyjä velvollinen osallistumaan korjauksista ostajille aiheutuneisiin kustannuksiin.

Ostajat ostivat 6.5.2008 rakentamisvaiheen kauppakirjalla asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat 65 neliön (2h+k+s) suuruisen asunnon hallintaan. Velaton kauppahinta oli 142 350 euroa. Ostajat peruuttivat kaupan ennen hallinnanluovutusta.

Riitaa asiassa on kaupan peruuttamisesta sovituista korvauksista.

Kuluttaja (jäljempänä K) teki asuntonsa myyntiä koskevan toimeksiantosopimuksen välitysliikkeen kanssa. Välitystoimeksianto tehtiin määräaikaiseksi ajalle

22.11.2007-30.1.2008, minkä jälkeen sopimus jatkui toistaiseksi voimassa olevana kuukauden kerrallaan, ellei sitä irtisanottaisi viimeistään kymmenen päivää ennen seuraavan sopimuskauden alkamista. Toimeksiantosopimus tehtiin K:n toimittamalle lomakkeelle.

Välitysliike purki toimeksiantosopimuksen helmikuun 2008 lopussa, vedoten myyntihintaa koskevaan erimielisyyteen K:n kanssa. Valitus koskee sitä, onko välitysliike menetellyt asianmukaisesti toimeksiantosopimuksen purkaessaan.

Elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) suoritti kuluttajien (jäljempänä K:t) asuinkiinteistön lisärakennuksen rakentamiseen liittyviä kaapelointitöitä vuoden 2007 lopulla. Kaapeloinnin yhteydessä tapahtui asennusvirhe: Maadoitusjohto oli jäänyt kytkemättä. Tästä johtuen K:ien omakotitalossa vaurioitui useita sähkölaitteita.

Erimielisyys koskee sähkölaitteiden vioittumisen perusteella K:ille maksettavan vahingonkorvauksen määrää.

Myyjä myi 24.7.2008 päivätyllä kauppakirjalla tilan, jonka pinta-ala on noin 0,12 hehtaaria. Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1973 rakennettu omakotitalo. Kauppahinta oli 91 000 euroa. Hallinta siirtyi ostajille 27.7.2008.

Asiassa on riitaa siitä, miten myyjän kaupanteon jälkeen hankkimasta öljysäiliöstä aiheutuneet kustannukset tulisi jakaa.

Tilaaja sopi suullisin sopimuksin omakotitalon perustusten, kellaritilojen ja terassien rakentamisesta toimeksisaajan kanssa. Työn aloituskokous oli tammikuussa 2008. Suorituksesta on veloitettu 51 900 euroa, mistä tilaaja on maksanut 42 900 euroa. Hän on tyytymätön urakkasuorituksen laatuun, etenemisvauhtiin ja valmiusasteeseen.

Myyjät tekivät toimeksiantosopimuksen välitysliikkeen kanssa asunto Oy -muotoisen paritalohuoneiston myynnistä. Asunto myytiin 29.6.2005 339 000 euron kauppahinnalla. Ostajat esittivät myöhemmin myyjille hinnanalennusvaatimuksen jota käsiteltiin käräjäoikeudessa. Ostajat voittivat asian.

Tapauksessa on kiistaa välitysliikkeen korvausvastuun suuruudesta.