Kyse on moottoripyöräkoulun oppilaan vastuusta koulun omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta.

Kuluttajalta (jäljempänä K) anastetulla luottokortilla tehtiin ostoksia Japanissa 14.-15.6.2008. Kysymys on kuluttajan vastuusta tällaisessa tapauksessa. Kyse on myös kuluttajan huolellisuusvelvollisuudesta ja myyjäliikkeen velvollisuudesta varmistua ostajan oikeudesta käyttää luottokorttia.

Kuluttaja (jäljempänä K) vaihdatti vuonna 2000 käyttöönotettuun henkilöautoonsa vetonivelien suojakumit 6.11.2007. Työn maksoi liike, josta K oli ostanut auton.

K valittaa siitä, että 18.1.2008 suojakumit olivat irronneet ja vetonivelet vaurioituneet.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 20.5.2007 elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) verkkokaupasta ulkoisen kovalevyn, joka maksoi 97,05 euroa. Kovalevylle annettiin kahden vuoden takuu. K:n kannettava tietokone ei enää keväällä 2008 tunnistanut kovalevyä, kun hän yritti katsella tiedostoja kovalevyltä.

EH toimitti K:lle veloituksetta uuden kovalevyn ja palautti tiedostot vanhalta kovalevyltä 79 euron maksua vastaan.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 18.10.2008 tietokoneen. Kaupan yhteydessä oli sovittu erillispalvelusta eli siitä, että myyjäliike siirtää K:n vanhan koneen tiedostot ulkoiselle kovalevylle. K toimitti liikkeelle kovalevyn tätä varten. Tuodessaan kovalevyä hän oli todennut, että se sisälsi sinne aikaisemmin talletettuja tiedostoja, jotka tulisi säästää. Siirron yhteydessä aiemmin kovalevyllä olleet tiedostot tuhoutuivat. Tiedostojen siirrosta elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) veloitti 118 euroa.

EH on myöntänyt K:n ilmoittamat tiedot oikeiksi. Valitus on aiheutunut vahingonkorvauksen määrästä.

Lentokentän lähtöselvityksessä punnittiin vain joidenkin matkustajien käsimatkatavarat. Kyse on tällä tavoin määrätyn ylipainomaksun oikeellisuudesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 9.8.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 5.3.2003 ensirekisteröidyn henkilöauton 27 000 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 147 000 kilometriä.

Auton kaksoismassavauhtipyörä jouduttiin uusimaan 3.7.2008, jolloin auton matkamittarin lukema oli 163 402 kilometriä.

Auto korjattiin EH:n korjaamolla. Korjauskustannukset olivat

2 240 euroa. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut kaksoismassavauhtipyörän rikkoutumisen vuoksi EH:n vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttaja osti 18.3.2008 käytetyn, 2004 ensirekisteröidyn henkilöauton 22 890 eurolla. Autolla oli kaupantekohetkellä ajettu 90 000 kilometriä.

Auton moottori ylikuumeni käytössä 20.3.2008 alkaen ja se jouduttiin lopulta vaihtamaan. Auton matkamittari näyttää ajetun matkan maileissa eikä kilometreissä. Auton kanssa toimitetut kesärenkaat olivat viallisia ja auton kattoluukku ei toiminut.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 10.11.2008 silmälasit. Silmälasien hinta oli 450 euroa ja niiden linssit valmistettiin myyjän 10.11.2008 suorittaman näöntarkastuksen perusteella. Myyjä toimitti silmälasit K:lle 19.11.2008. K oli tämän jälkeen ilmoittanut olevansa tyytymätön silmälaseihin ja myyjä vaihtoi ne kaksiteholaseihin joulukuussa 2008. K on edelleen tyytymätön silmälaseihin, koska hän katsoo ostaneensa ne turhaan.

NN:t ostivat 30.3.2005 xx-nimisen tilan sillä olevine rakennuksineen 478 000 euron kauppahinnasta. Kauppakirjan oikaisulla 28.4.2005 kauppahinnaksi muutettiin 477 500 euroa.

Kiinteistöä markkinoitiin omakotitalona muun muassa seuraavasti: "Tasainen saaristotontti, osin rantakalliota, rajoittuu rantaan ja rantaviivaa (itä-koillinen) n. 60 m." Ostajien tarkistusmitattua tontin ja tarkistettua sen rajalinjat ilmeni, että tontilla ei ollut omaa rantaa tai rantaviivaa vaan tontin merenpuoleinen osa, noin 432 neliömetriä, sekä koko rantaosuus ja rantaviiva kuuluivat yhteisen vesialueen osakaskunnalle.

Ostajat laittoivat vesijätön lunastustoimituksen vireille ja se saatiin päätökseen keväällä 2007.

Vesijättömaan ja tontin rantaviivan sekä rantaosuuden lunastuksen kustannukseksi tuli 19 440 euroa sekä toimituskustannukset 2 028 euroa, yhteensä 21 468 euroa.

Kuluttaja (jäljempänä K) merkitsi huhtikuussa 2006 elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) osakeannissa yhtiön osakkeen 9 750 euron hintaan. K on tehnyt valituksen, joka koskee osakkeen tarjoamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta.

Kuluttaja (jäljempänä K) käytti 26.4.2008 elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) matkakorttia. K:n mukaan lukijalaite veloitti virheellisesti seutulipun hinnan, vaikka hän ei painanut painiketta. K:n tarkoituksena oli ostaa sisäisen liikenteen lippu.

Kuluttaja (jäljempänä K) kävi taidemuseossa järjestetyssä juhlanäyttelyssä. Käynnin aikana K:n päällystakki ja sen taskussa olleet hansikkaat katosivat museon tiloissa olleesta naulakosta. Hän vaatii museota korvaamaan kadonneiden vaatteiden arvon.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 31.1.2008 uuden henkilöauton

55 415 eurolla. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut sen polttoaineenkulutuksesta annettujen tietojen sekä vakionopeussäätimen ja lisälämmittimen toimintatavan vuoksi myyjän ja maahantuojan vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 30.8.2008 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 7.3.2003 ensirekisteröidyn henkilöauton 6 700 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä noin 158 000 kilometriä.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut oikean etupyörän laakerin, oikean etupystytangon sekä laturin vian vuoksi myyjän vastuulle kuuluva virhe. Edellä esitettyjen vikojen korjauksista aiheutui kuluttajariitalautakunnalle toimitettujen laskujäljennösten mukaan 411 euron kustannukset.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 8.5.2008 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 23.11.2000 ensirekisteröidyn pakettiauton 11 500 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 135 899 kilometriä.

Auton myynti-ilmoituksen mukaan autossa oli polttoainekäyttöinen lisälämmitin. K havaitsi kaupanteon jälkeen lisälämmittimen hehkutulpassa sekä paloilmapuhaltimessa vikaa. Lisäksi auton dieselpumpun solenoidi jouduttiin uusimaan. Viat korjattiin

XX Oy:n ja NN Ky:n korjaamolla. Korjauskustannukset olivat

1 105 euroa.

Kuluttajan (jäljempänä K) paluu Thaimaan valmismatkalta

(25.2.-11.3.2008) viivästyi 57 tuntia 15 minuuttia. Kysymys on matkustajan oikeudesta saada hinnanalennusta ja korvausta viivästymisen aiheuttamista kustannuksista.

NN:t (jäljempänä "ostajat") ostivat 15.1.2007 päivätyllä kauppakirjalla kiinteistön sillä olevine rakennuksineen. Tontin pinta-ala on 791 m². Tontilla sijaitsee vuonna 2000 rakennettu asuinrakennus, jonka kokonaispinta-ala on 286 m². Kauppahinta oli 460 000 euroa. Hallinta siirtyi ostajille 29.1.2007.

Asiassa on riitaa siitä, onko ostajille annettu kauppaa tehtäessä virheellistä tietoa asuinrakennuksen lattiamateriaalin laadusta sekä hälytysjärjestelmän toimivuudesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 8.10.2007 poistoilmalämpöpumpun

2 820 eurolla. Laite toimitettiin K:lle joulukuussa 2007.

K havaitsi tammikuussa 2008, että laitteen lämminvesisäiliön kuparipintainen korroosionesto liukenee pois, koska hänen käyttämänsä porakaivovesi on liian hapanta kyseessä olevalle laitteelle.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 23.7.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 1996 käyttöönotetun henkilöauton 2 500 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä

215 000 kilometriä.

Kaupan jälkeen 21.9.2007 ilmeni, että auton vaihteisto on viallinen. Auton matkamittarin lukema oli tuolloin 220 175 kilometriä. Vian korjaamisesta aiheutui K:lle 1 936 euron kustannukset.

Asiassa on riitaa siitä, kuka vastaa auton korjauskustannuksista.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 2.11.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 5.3.2002 ensirekisteröidyn pakettiauton 15 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä noin 115 000 kilometriä. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut ohjaustehostimen pumpun, EGR-venttiilin ja ruiskutussuutinten vian vuoksi myyjän vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi marraskuussa 2008 internetin välityksellä elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) tietokoneen näytön, joka maksoi 207 euroa. K nouti tuotteen EH:n myymälästä ja maksoi sen pankkikortilla myymälässä 28.11.2008.

Viikon kuluessa tavaran vastaanottamisesta K ilmoitti EH:lle haluavansa vaihtaa tai palauttaa tavaran. Yhtiö kieltäytyi peruuttamasta kauppaa, koska toimitusehtojen mukaan liikkeestä noudetuilla tavaroilla ei ole etämyynnin peruuttamisoikeutta.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 6.10.2008 EH:n verkkokaupasta hajuvesipullon 41,90 eurolla. Kun K avasi pakkauksen, hän huomasi tilanneensa väärän tuotteen ja halusi palauttaa sen.

EH ei suostunut K:n vaatimukseen, koska pakkauksen sinetti oli avattu.

Kuluttaja (jäljempänä K) käytti vuonna 2003 käyttöönotetun henkilöauton oppilaitoksella 150 000 kilometrin huollossa.

Auton turbo vaurioitui 4.3.2007 jolloin autolla oli ajettu huollon jälkeen noin 2 700 kilometriä. Vaurion aiheuttajaksi osoittautui moottorin ilmansuodattimen koteloon ja sieltä turboon ja imukanaviin päässyt hiekka.

K katsoo oppilaitoksen palveluksen olleen virheellinen, koska moottorin ilmansuodatin oli jätetty vaihtamatta ja suodatinkotelo puhdistamatta.

Kuluttajat (jäljempänä K:t) olivat 3.-24.1.2008 valmismatkalla Kap Verdeen. Matkan hinta oli 1 845 euroa henkilöltä. Erimielisyys koskee hotellimajoituksen sopimuksenmukaisuutta sekä kotiinpaluun viivästymistä.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 2.11.2008 internetistä elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) postimyynnistä 26,90 euron hintaiset kuulokkeet, jotka oli tarkoitettu tietokoneen skype-puheluita varten. Kuulokkeet toimitettiin hänelle postitse 7.11.2008.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) liikkeestä tietokoneen. Tietokoneeseen oli asennettu Windows Vista-käyttöjärjestelmä. K:n mukaan hän havaitsi laitteen ostamisen jälkeen, ettei käyttöjärjestelmästä johtuen voinut käyttää tietokonetta suunnittelemallaan tavalla.

Kuluttaja (jäljempänä K) vei vuonna 2000 käyttöönotetun henkilöautonsa korjattavaksi elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) korjaamolle 10.11.2004. Korjauksessa kunnostettiin auton moottori ja vaihdettiin jakopään hihna. Auton matkamittarin lukema oli tuolloin 287 176 kilometriä.

Auton jakopään hihna rikkoutui 31.7.2006 aiheuttaen autoon moottorivaurion. Tuolloin matkamittarin lukema oli 355 159 kilometriä. Moottorin korjaus maksoi K:lle 4 564 euroa.

Eräs toinen henkilö oli ostanut elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) 8.9.2007 tietokoneen prosessorin 266,90 eurolla. Tuotteella oli vuoden takuu. Kyseinen henkilö oli myynyt sen myöhemmin K:lle. Prosessorin vioituttua K toimitti sen EH:n takuuhuoltoon elokuussa 2008. Tuolloin hänelle ilmoitettiin, että korjaus kestäisi noin kaksi viikkoa, minkä jälkeen prosessori oli mahdollista saada postitse kotiin toimitettuna. Samassa yhteydessä K:lle tulostettiin niin sanottu huoltokuittausasiakirja.

Huoltokuittausasiakirjassa on seuraava maininta: Reilusti yli puolet palautuksista on aiheettomia tai turhia. Suurimmassa osassa tuote ei ole rikki. Takuuseen kuulumattomasta huollosta veloitamme voimassa olevan huollon tarkastusmaksun ja mahdolliset kolmannen osapuolen kulut. Säilytämme tuotetta 3 kk noudettavissa. Tämän jälkeen tuote hävitetään tai myydään.

EH ei hyväksynyt prosessorin korjausta takuun piiriin.

K valittaa siitä, että vaikka tuote jätettiin korjaamatta, häneltä on vaadittu 50 euron tarkastusmaksu.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 26.4.2004 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2000 käyttöönotetun henkilöauton

13 800 eurolla. Autolla oli tuolloin ajettu 110 869 kilometriä.

Auton moottori vaurioitui loppuvuodesta 2004, jolloin autolla oli ajettu 122 367 kilometriä. K otti yhteyden XX Oy:öön, jossa autoon oli vaihdettu edellisen omistajan aikana jakohihna

90 671 ajokilometrin kohdalla. XX Oy:llä autoon vaihdettiin mm. sylinterinkansi, venttiilinnostimet ja lohko. XX Oy:n mukaan korjaus valmistui 14.1.2005. Lasku on päivätty 21.4.2005 ja sen määrä oli 6 236,90 euroa, jonka yhtiö on lautakuntakäsittelyn aikana täsmentänyt 6 010,35 euroon.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, mitä korjauksen maksullisuudesta on sovittu ja onko auton myyjä vastuussa vaurion korjauskustannuksista.

Kyse on kuluttajan maksuvelvollisuudesta, kun hänen liittymänsä on siirtynyt Suomen puolella käyttämään ulkomaisen operaattorin verkkoa.

Vuokralainen teki syyskuussa 2003 vuokrasopimuksen asuinhuoneistosta huoneiston omistaneen XX Ky:n kanssa. Kuukausivuokraksi sovittiin 180 euroa, jonka lisäksi asetettiin kuukauden vuokraa vastaava vakuus.

Vuokrakohteen omistus siirtyi toukokuussa 2008 XX Ky:ltä vuokranantajille, jotka irtisanoivat vuokrasopimuksen 15.5.2008. Vuokralainen muutti pois kohteesta elokuussa 2008. Poismuuton jälkeen vuokranantajat eivät palauttaneet vakuutta vedoten maksamattomiin vuokriin sekä huoneistosta poistettuun tarpeistoon.

Tapauksessa on kiistaa vuokranantajan irtisanomisajan kestosta, huoneiston vuokrasuhteen jälkeisestä kunnosta sekä vuokraennakon pidätyksen oikeutuksesta.

Vuokralainen vuokrasi asuinhuoneiston (3h+k, 68 m2) 1.4.2006 alkaen. Kohteen kuukausivuokraksi sovittiin 612,81 euroa. Osapuolilla on kiistaa huoneistossa ilmenneitä kosteusvaurioita vastaavan vuokranalennuksen määrästä. Vuokranantaja on vahingon perusteella hyvittänyt vuokrasta 466,34 euroa. Vuokralainen pitää summaan riittämättömänä.

Vuokralaiset vuokrasivat asuinhuoneiston (1h+tpk, 44 m2) asunto-osakesäätiöltä ajalle 1.5.2008-31.8.2009. Kohteen kuukausivuokra oli 650 euroa. Tapauksessa on kiistaa siitä, että vuokrakauden alkaessa asunnossa oli meneillään kosteusvauriokorjaus. Asia tuli vuokralaisille yllätyksenä. Vuokranantaja antoi vuokralaisten käyttöön toisen asunnon remontin ajaksi (vuokralaiset pääsivät omaan asuntoonsa 23.5.2008) ja on hyvittänyt toukokuun vuokrasta puolet eli 325 euroa. Vuokralaiset eivät tyydy näihin hyvityksiin.

Vuokralaiset tekivät elokuussa 2005 vuokrasopimuksen asuintontista tontin omistaneen kaupungin kanssa. Kohde vuokrattiin käytettäväksi maanvuokralain 3 luvun mukaisena asuntoalueen vuokrana. Vuokrasopimuksessa sovittiin muun muassa, että tontille rakennettava rakennus liitetään kaukolämpö-, aluelämpö- tai maakaasuverkkoon. Vuokralaiset laiminlöivät vuokrasopimuksen lämmitysjärjestelmää koskevan ehdon, mistä syystä vuokranantaja esitti heille toukokuussa 2008 sopimussakko- ja vahingonkorvausvaatimuksen.

Tapauksessa on kiistaa vuokrasopimuksen ehtojen kohtuullisuudesta.

NN (myöhemmin ostaja) osti 24.1.2007 myyjä) asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat 116 m² kokoisen huoneiston hallintaan. Osakkeiden kauppahinta oli 217 000 euroa. Rakennus, jossa huoneisto sijaitsee, on valmistunut vuonna 2000.

Myyntiesitteen mukaan kaupan kohteeseen kuului autotallipaikka sekä paikka toiselle autolle sisäänkäynnin edessä. Kaupanteon jälkeen kävi ilmi, ettei sisäänkäynnin edessä oleva autopaikka kuulunut huoneistoon, vaan tällä oli vain yhtiökokouksen myöntämä lupa käyttää paikkaa. Kaupanteon jälkeen yhtiökokous poisti huoneiston käyttöoikeuden ko. autopaikkaan. Osapuolilla on erimielisyyttä siitä, onko huoneistossa asuntokauppalain tarkoittama virhe.

NN (jäljempänä "ostaja") osti 29.11.2007 päivätyllä kauppakirjalla tontin sillä sijaitsevine rakennuksineen ja liittymineen. Tontin pinta-ala on 983 m² ja sillä sijaitsee vuonna 1964 rakennettu, kerrosalaltaan 130 m² suuruinen asuinrakennus. Kauppahinta oli 169 000 euroa. Hallinta siirtyi ostajalle 2.1.2008.

Erimielisyys koskee sitä, ovatko myyjät kertoneet asuinrakennuksen viemärin kunnosta sekä rakennuksen sähkönkulutuksesta asianmukaisesti ennen kaupantekoa.

Ostajat ostivat 26.10.2007 päivätyllä kauppakirjalla jakamattomalta kuolinpesältä (myöhemmin myyjä) asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat 115 m² suuruisen huoneiston hallintaan. Osakkeiden kauppahinta oli 206 000 euroa. Kauppakirjan ehdon mukaan huoneiston hallinnan tulee siirtyä ostajille viimeistään 26.10.2007. Ostajien pankki kieltäytyi kauppahinnan maksamisesta myyjän sukuselvityksen puutteellisuuden vuoksi. Pankki maksoi kauppahinnan 30.10.2007. Ostajat vaativat hyvitystä huoneiston hallinnan siirtymisen viivästymiseen vedoten.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 10.11.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2004 käyttöönotetun henkilöauton 15 090 euron hinnalla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 90 000 kilometriä.

Kaupan jälkeen 11.11.2007 ilmeni, että auton raidetangon päät, korkeapainepumppu ja laturi olivat vialliset. Autolla oli tuolloin ajettu 90 500 kilometriä. Vian korjaamisesta aiheutui K:lle 1 732 euron kustannukset.

Asiassa on riitaa siitä, kuka vastaa auton korjauskustannuksista.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 14.7.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2000 käyttöönotetun henkilöauton 9 970 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä

114 000 kilometriä.

Auton jakohihnan kiristin rikkoutui 2.2.2008, kun autolla oli ajettu 122 797 kilometriä. Kiristimen rikkoutumisen seurauksena moottori vaurioitui. Auton korjasi XX Oy, joka veloitti moottorin korjauksesta 2 683,92 euroa. Huolto-ohjelman mukaan jakohihna vaihdetaan 10 vuoden tai 150 000 kilometrin välein.

Asiassa on kysymys matkapuhelinliittymän laskujen kohtuullistamisesta teleyrityksen laskutuksen kertymän seurannassa olleiden poikkeamien, laskutuksen viiveiden ja liittymän käyttäjän henkisten ongelmien perusteella.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 16.11.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 16.12.2002 ensirekisteröidyn henkilöauton 17 480 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupan tekohetkellä 79 000 kilometriä.

Autoon asennettiin alkuperäisen moottorin vaurioitumisen vuoksi käytetty vaihtomoottori maaliskuussa 2008, jolloin auton matkamittarin lukema oli 95 049 kilometriä. Alkuperäisen moottorin rikkoutumisen syynä oli huohotinputken jäätymisestä seurannut öljyn pääseminen imusarjaan. Autoon asennetun vaihtomoottorin vuosimalli oi kuluttajariitalautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan 2004 ja moottorilla oli ajettu

19 700 kilometriä. Korjauskustannukset olivat 3 488 euroa.

NN (myöhemmin ostaja) osti 26.8.2004 XX:n jakamattoman kuolinpesän osakkailta (myöhemmin myyjät) kiinteistön. Kiinteistön pinta-ala on noin 1 680 m2 ja sillä sijaitsee vuonna 1972 rakennettu asuinrakennus sekä erillinen vuonna 1995 rakennettu autotalli. Kauppahinta oli 103 000 euroa. Kaupanteon jälkeen kävi ilmi, että asuinrakennuksen lattia oli kallistunut ja painunut enemmän, kuin mitä ostajalle oli ilmoitettu ennen kaupan tekemistä. Tällä perusteella ostaja on katsonut, ett kaupan kohteessa on myyjien vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 28.4.2008 P-Line uistelusimaa

4 000 metriä. Siiman hinta oli 84 euroa. K on tyytymätön siiman kestävyyteen.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 29.4.2008 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) internetin välityksellä ORKA Jack 127 -merkkisen purulelun 25,95 eurolla. K:n koirat ehtivät leikkiä sillä vain muutaman minuutin, kun se hajosi.

K:n mukaan lelu on laadultaan heikko.

Kuluttaja (jäljempänä K) vei tammikuussa 2006 mainoskuvan ja öljyvärimaalauksen kehystettäväksi elinkeinonharjoittajalle (jäljempänä EH). K kävi kysymässä valmiita töitä liikkeestä 5.2.2008. Liikkeen uusi omistaja kertoi hävittäneensä mainoskuvan ja myyneensä taulun kulujen kattamiseksi.

NN:t (myöhemmin ostajat) ostivat 27.2.2006 XX:iltä (myöhemmin myyjät) asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat 88 m² suuruisen huoneiston hallintaan. Osakkeiden kauppahinta oli 177 000 euroa. Huoneiston hallinta siirtyi ostajille 24.4.2006. Rakennus, jossa huoneisto sijaitsi, on valmistunut vuonna 1981.

Kaupanteon jälkeen ostajille selvisi, että taloyhtiössä joudutaan uusimaan rakennusten väliset vesi- ja lämpöjohdot. Osapuolilla on erimielisyyttä siitä, onko huoneistossa asuntokauppalain tarkoittama virhe.

NN:t (myöhemmin ostajat) ostivat 31.8.2007 XX:iltä (myöhemmin myyjät) asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat 104 m² suuruisen rivitalohuoneiston hallintaan. Osakkeiden kauppahinta oli

154 000 euroa. Rakennus, jossa huoneisto sijaitsi, on valmistunut vuonna 1979.

Kaupanteon jälkeen kävi ilmi, että taloyhtiöön oli tulossa kattoremontti. Osapuolilla on erimielisyyttä siitä, onko kaupan kohteessa asuntokauppalain tarkoittama virhe.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 1.10.2008 kodinkoneliikkeestä astianpesukoneen 329 eurolla. Hän asensi koneen paikalleen itse. K valittaa asennusohjeiden puutteellisuudesta.

Asennuksen jälkeen astianpesukoneen täyttöletku oli jäänyt löysäksi koneen puolelta. Ohjekirjassa ei ollut ollut K:n mukaan mainintaa siitä, että se olisi pitänyt kiristää; ohjekirjassa oli kehotettu kiristämään vain letkun yläpää. Löysä letku aiheutti vesivaurion: lattia kostui ja kaapistot vaurioituivat. Ostajan vaatimuksesta myyjäliike purki kaupan ja palautti kauppahinnan.

Kuluttaja (jäljempänä K) ilmoitti puhelimitse 3.11.2008 elinkeinonharjoittajalle(jäljempänä EH), että hänen vuonna 2003 ostettu jääkaappinsa oli vioittunut. Samalla hän oli kuvannut jääkaapin vikoja. Huoltoliike oli sanonut lähettävänsä asentajan paikalle tarkastamaan jääkaapin.

Tarkastettuaan jääkaapin asentaja oli todennut jääkaapin nostavan lämpötilaa ja yrittävän käynnistyä. Jonkin ajan kuluttua näyttö oli osoittanut lämpötilaksi + 4 astetta. Asentaja oli antanut seuraavasisältöisen hinta-arvion: Säädin 960016-59/0 212,-, työ 59,-, matkat 15,-, tarvikkeet 4,-, yhteensä 290,-. Arvio oli annettu ensin puhelimitse ja myöhemmin kirjallisesti laskun yhteydessä.

Hinta-arvion kuultuaan K oli ilmoittanut asentajalle, ettei hän korjauttaisi jääkaappia. Valitus on aiheutunut siitä, että huoltoliike peri käynnistä 50 euron maksun. K ei katso olevansa velvollinen maksamaan sitä, koska hänelle ei ollut etukäteen ilmoitettu, että tarkastuksesta veloitettaisiin. EH:n mukaan kaikki asiakkaan kotona tapahtuvat käynnit ovat maksullisia.

Kysymys on siitä, tuleeko vakuutusyhtiön maksaa lisää vakuutuskorvausta tapaturmavakuutuksen perusteella, kun vakuutetun polvessa todettiin lumilautailun jälkeen polven nivelkierukan repeämä. Yhtiö on korvannut venähdysvamman arvioidun osuuden.

NN:t(jäljempänä "ostajat") ostivat 13.11.2003 päivätyllä kauppakirjalla asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat 72,5 m² suuruisen huoneiston hallintaan vuonna 1964 valmistuneessa rakennuksessa. Kauppahinta oli 89 000 euroa.

Valitus koskee kohteen laadusta kaupantekovaiheessa annettujen tietojen puutteellisuutta sekä asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa kaupanteon jälkeen ilmenneitä korjaustarpeita.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 7.4.2003 uuden moottorikelkan

11 000 eurolla. Moottorikelkka luovutettiin K:lle ja ensirekisteröitiin 19.1.2004.

Moottorikelkan vetoakseli katkesi maaliskuussa 2008, jolloin kelkan matkamittarin lukema oli noin 1 500 kilometriä. Kelkka korjattiin XX:n korjaamolla. Korjauskustannukset olivat

500 euroa. Kelkan valmistaja on tarjonnut hyvityksenä aiheutuneiden varaosakustannusten korvaamista.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 23.8.2007 käytetyn, 11.8.1993 ensirekisteröidyn henkilöauton 10 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 250 000 kilometriä.

Auton vetopyörästö rikkoutui 9.1.2008, jolloin auton matkamittarin lukema oli 256 000 kilometriä. Auto korjattiin XX:n korjaamolla. Autoon asennettiin korjausten yhteydessä käytetty vetopyörästö. Korjauskustannukset olivat 589,70 euroa.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 27.5.2008 matkapuhelimen, jossa oli ollut karttasovellus. K oli käyttänyt puhelinta ja karttasovellusta ulkomaan matkansa aikana 4.-18.6.2008. Kyseiseltä ajalta K:a oli laskutettu datasiirroista K:n mukaan kohtuuttomasti ja ilman että hän oli suurimmasta osaa datasiirroista edes ollut tietoinen. K:n mukaan pääosa datasiirrosta aiheutuneista kustannuksista oli aiheutunut mainitun sovelluksen käyttämisestä, vaikka hän oli pyrkinyt käyttämään sovellusta ns. offline-tilassa.. Matkapuhelinoperaattori oli sittemmin hyvittänyt alun perin 153,43 euron laskua 50 eurolla.

Erimielisyys koskee sitä, onko puhelimessa karttasovelluksessa tai näiden käyttöohjeissa kuluttajansuojalaissa tarkoitettua virhettä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 9.9.2006 XX Oy:ltä uuden henkilöauton 24 410 eurolla. Auto toimitettiin K:lle 2.1.2007. Auton maalipinnoille myönnettiin kahden vuoden takuu.

Auton maalipinnoissa ilmeni pintaruostetta ja maalin katoamista huhtikuussa 2008. Auto korjattiin XX Oy:n korjaamolla. Korjauskustannukset olivat 456 euroa. Auton matkamittarin lukema oli korjaushetkellä 21 000 kilometriä.

Vuokralaiset tekivät toukokuussa 2007 vuokrasopimuksen huoneiston omistaneen kiinteistö Oy:n kanssa. Kuukausivuokraksi sovittiin 407,89 euroa, jonka lisäksi asetettiin 336 euron vakuus. Lokakuussa 2007 kohteessa havaittiin sähkövika, joka vaurioitti vuokralaisten irtaimistoa. Vakuutusyhtiö korvasi vahinkotapahtuman perusteella vuokralaisten kotivakuutuksesta yhteensä 230 euroa. Vuokralaisten omavastuuosuus oli 130 euroa.

Tapauksessa on kiistaa vuokranantajan velvollisuudesta korvata vuokralaisten kotivakuutuksen omavastuuosuus.

Kuluttaja (jäljempänä K) valitus koskee vesilaitoksen liittymismaksua.

K ja vesilaitos ovat tehneet vuonna 1996 sopimuksen vedentoimituksesta ja viemäröinnistä K:n kiinteistölle. Vuonna 2007 kiinteistöllä toteutettiin 32 m2:n laajennus, minkä vuoksi vesilaitos vaati K:lta 756,80 euron lisäliittymismaksun.

K riitautti maksun mutta maksoi sen eräpäivään mennessä.

Erimielisyys koskee sitä, onko vesilaitos voinut vaatia K:lta lisäliittymismaksua.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 23.7.2003 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) uuden Lada 110 henkilöauton 12 940 euron hinnalla. Auto toimitettiin K:lle 28.8.2003.

Autossa ilmeni moottorivika 18.5.2007. Autolla oli tuolloin ajettu noin 40 000 kilometriä.

Asiassa on riitaa siitä, kuka vastaa auton viasta ja onko K:lla oikeus saada vastaava auto tilalle.

Kuluttaja (jäljempänä K) perheineen oli 5.-19.7.2007 valmismatkalla Turkin Marmariksessa. Matkan hinta oli yhteensä

1 425 euroa. Asiassa on kysymys matkustajien oikeudesta hyvitykseen hotellissa olleiden puutteiden perusteella.

Kuluttaja (jäljempänä K) antoi 10.4.2007 päivätyllä toimeksiantosopimuksella välitysliikkeelle välitettäväksi

1 989 neliön suuruisen loma-asuntotontin. Sopimus päättyi 10.8.2007. Tontti myytiin 5.9.2007.

Asiakas (jäljempänä A) hakeutui päivystykseen lauantaina 13.10.2007, koska hänen hampaastaan oli irronnut paikka ja hampaan terävä reuna kalvoi kieltä. Hammaslääkäri valmisti

A:lle väliaikaisen paikan sekä aloitti juurihoidon. Osapuolten välinen erimielisyys koskee hoidosta veloitettua hintaa.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti tammi- ja helmikuussa 2007 yhteensä 112 neliömetriä lämpökäsiteltyä koivuparkettia. Kauppahinta oli 3 589 euroa. Noin neljä kuukautta parketin asennuksen jälkeen ostaja havaitsi lattiassa värimuutoksia.

Asiassa on riitaa tavaran virheellisyydestä sekä myyjän ja valmistajan velvollisuudesta korvata virheen aiheuttamat vahingot.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 30.8.2007 käytetyn, 7.7.1992 ensirekisteröidyn Nissan Sunny henkilöauton 1 390 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 312 000 kilometriä. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut korin ruostevaurioiden vuoksi myyjän vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttajan (jäljempänä K) omistaman henkilöauton jakovaihteisto korjattiin autolle takuun myöntäneen elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) kustannuksella 5.10.2007-15.11.2007 välisenä aikana. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, kuuluvatko korjausaikaan kohdistuvat sijaisauton vuokrauskustannukset sekä taksi- ja kilometrikulut EH:n vastuulle.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 9.8.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 20.5.2003 ensirekisteröidyn Nissan Primera henkilöauton 11 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 115 000 kilometriä.

Auton markkinointitietojen mukaan autossa oli täydellinen huoltokirja. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut sen huoltohistoriasta annettujen tietojen perusteella myyjän vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti kesäkuussa 2007 maalattuja aitaelementtejä NN kunnan ylläpitämältä XX:ltä. Elementtejä on 51 kappaletta. Lisäksi sopimukseen kuului 59 aitatolppaa sekä tolppien hattuja. Kauppahinta oli 3 400 euroa, mikä maksettiin laskun mukaisesti NN kunnalle. Aitamateriaalit tilattiin kahteen kertaan valkoisella maalilla maalattuina. Tapauksessa on tullut kiistaa siitä, että loppukesästä elementtien maalipinnalle ilmestyi hometta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 22.4.2004 uuden Volkswagen Touranhenkilöauton 43 375 eurolla. Auto luovutettiin K:lle 11.6.2004.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko auton polttoaineenkulutus vastannut sitä, mitä K:lla on ollut aihetta olettaa markkinoitaessa annettujen tietojen perusteella. Lisäksi osapuolet ovat eri mieltä siitä, näyttääkö auton ajotietokone auton polttoaineenkulutuksen virheellisesti.

Kuluttaja (jäljempänä K) sai 3.3.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) digivirittimen niin sanottuna suosittelijan palkintona. Armas-matkapuhelinliittymän omistajille oli suunnattu markkinointikampanja, jossa luvattiin palkinto, jos henkilö tuo "Armakselle kaksi uutta kaveria". K valitsi kaapeliverkkoon tarkoitetun Force 315 C-digivirittimen, jonka arvoksi ilmoituksessa mainittiin 139 euroa. Laite vioittui maaliskuussa 2008 eli kahden vuoden kuluttua käyttöönotosta. Digivirittimelle oli myönnetty vuoden takuu. K vaati EH:lta hyvitystä. EH tarjoutui antamaan K:lle toisenmerkkisen digivirittimen, jos K olisi suostunut maksamaan käyttöhyötykorvausta. K ei hyväksynyt tarjottua hyvitystä.

K osti 28.4.2006 tiibetinmastiffin pennun EH:lta 1 000 eurolla. Koira oli syntynyt 3.2.2006. Koira oli käyttäytynyt aggressiivisesti, minkä vuoksi se lopetettiin 1.2.2008. Osapuolet ovat erimielisiä siitä, oliko koira virheellinen kaupantekohetkellä ja onko EH velvollinen korvaamaan koiran kauppahinnan K:lle.

Kysymys on laajakaistaliittymän nopeuden sopimuksenmukaisuudesta.

Kuluttajan (jäljempänä K) matkapuhelin, jossa oli elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) liittymä, varastettiin ravintolassa 16.9.2007 noin klo 03.00. K ilmoitti tästä EH:lle 16.9.2007 klo 11.41. Kyse on siitä, onko K velvollinen maksamaan ennen ilmoitusta tapahtuneen liittymän käytön.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 11.7.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 4.6.2004 ensirekisteröidyn Volkswagen Passat henkilöauton 19 990 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 198 000 kilometriä.

Osapuolet olivat alun perin eri mieltä siitä, onko autossa ollut vaihdelaatikon toiminnan ja muiden vikojen perusteella kaupan purkamiseen oikeuttava virhe. Sittemmin on ilmennyt, että auton matkamittarin lukema on huomattavasti pienempi kuin auton todellinen ajomäärä. EH on myöntänyt tämän jälkeen K:n esittämän kaupan purkuvaatimuksen oikeaksi. Osapuolet ovat kuitenkin eri mieltä K:n autosta saaman käyttöhyödyn arvioimisesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti toukokuun elokuun 2006 välisenä aikana kuusi kappaletta 9 litran purkkia NN Oy:n valmistamaa petrooliöljymaalia ja maalasi sillä talonsa kevään ja kesän 2006 aikana. Maalin hinta oli 100 euroa purkilta. Syksyn 2006 aikana K havaitsi, että talon maalipinnalle tuli lisääntyvässä määrin homevaurioita.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 24.7.2007 itselleen ja vaimolleen matkan Jamaikalle ajalle 22.10.-5.11.2007. Matkaan sisältyi välilasku Yhdysvalloissa. K peruutti lokakuun alussa matkan, koska hänen vaimonsa ei saanut viisumia Yhdysvaltoihin. Matkanjärjestäjä vaati peruutuskuluja 555 euroa henkilöltä. Matkan hinta 3 875,68 euroa, josta K maksoi ennakkomaksuna

1 992,68 euroa 26.7.2007 ja loppumaksun 1 883 euroa 20.9.2007.

Matkasuunnitelma-asiakirjassa todetaan, että "reittilentovarauksiin ei voi tehdä nimenmuutoksia…Lipunkirjoituksen jälkeen perimme muutoksista ja peruutuksista esitteessämme mainitut kulut. Pyydämme, että tutustut huolellisesti sekä erityis- että valmismatkaehtoihin, jotka löytyvät esitteemme viimeisiltä sivuilta".

Erityismatkaehdoissa sanotaan: "Yleisistä valmismatkaehdoista poiketen (YVE 4,5 ja 8) noudatamme seuraavia peruutusehtoja:

Peruutustapauksessa reittilennoilla noudatetaan aina lentoyhtiöiden omia takaisinmaksusääntöjä. Useimmissa lentolipputyypeissä takaisinmaksu on hyvin rajoitettu tai se ei ole lainkaan mahdollista riippumatta peruutuksen syystä. Lentolipun kirjoituksen jälkeen perimme aina lentoyhtiöiden matkanjärjestäjältä perimät kulut sekä toimistokuluina Euroopan matkoilla 50 €/hlö ja kaukomatkoilla 75 €/hlö.

Käyttämättömistä palveluista ei suoriteta takaisinmaksua.

Jos asiakas ei voi osallistua matkalle tarvittavien asiapapereiden kuten esim. passin tai viisumin/transitviisumin puuttumisen takia, ei asiakkaalla ole oikeutta takaisinmaksuun.

Kehotamme matkustajaa ottamaan matkavakuutuksen, johon sisältyy peruutusturvavakuutus."

Matkustaja (jäljempänä K) osti elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) puhelinpalvelusta lipun välille Kajaani-Kesälahti hintaan 26,30 euroa. Lippuun sisältyi JunaBussi-niminen linja-autoyhteys Kajaanista Joensuuhun ja junayhteys Joensuusta Kesälahdelle 22.6.2007.

K odotti linja-auton lähtöä Kajaanin rautatieasemalla. Hän ei kuitenkaan päässyt mukaan, koska linja-auto lähti Kajaanin linja-autoasemalta. K matkusti taksilla Valtimoon saadakseen linja-auton kiinni. Taksikulut olivat 100 euroa.

Erimielisyys koskee sitä, annettiinko K:lle riittävät tiedot linja-auton lähtöpaikasta.

Kysymys on siitä, tuleeko vakuutusyhtiön maksaa vakuutuskorvausta kauppaliikkeen vastuuvakuutuksen perusteella, kun asiakas oli liukastunut kaupassa.

Matkustaja perheineen oli matkalla Fuerteventuralla 15.1.2008-29.1.2008. Matkan hinta kahdelta aikuiselta ja kolmelta lapselta oli yhteensä 3 945 euroa. Matkustaja oli varannut majoitukseksi perhehuoneen, joka vahvistettiin matkalipussa/osanottajatodistuksessa.

Asiassa on kyse siitä, ovatko matkustajat päässeet majoittumaan sellaiseen huoneeseen, jonka he olivat varanneet.

Matkustaja osti syys-lokakuussa 2008 matkanjärjestäjältä valmismatkan Bangkokiin. Osanottajatodistuksen mukaan lähtö oli Helsingistä 31.12.2008 klo 20.15 ja paluu 16.1.2008 klo 6.50. Matkan hinta oli 2 070 euroa. Matkustaja maksoi varausmaksun 9.10.2007 ja loppumaksun 7.12.2007. Hän sai viikkoa ennen matkaa tiedon paluulennon aikataulun muutoksesta. Uusi lento saapui Helsinkiin kello 16.1.2007 kello 18.25 eli vajaat 12 tuntia alkuperäistä lentoa myöhemmin.

Asiassa on kyse siitä, onko matkustajalla oikeus vahingonkorvaukseen matkanjärjestäjältä lentoaikataulun muuttumisen vuoksi.

Ostaja osti 28.2.2006 tontin, sillä olevine rakennuksineen ja liittymineen. Kiinteistön kauppahinta oli 330 000 euroa. Kiinteistön hallinta siirtyi ostajalle 8.6.2006, kun kauppahinta oli maksettu kokonaisuudessaan. Ostaja myöhästyi varainsiirtoveron maksamisesta, jonka vuoksi kaupasta perittiin 2 640 euron veronkorotus. Ostajan mukaan syy myöhästymiseen oli välitysliikkeeltä saadut virheelliset ohjeet veron maksamisesta. Erimielisyys koskee välittäjän vastuuta veroseuraamuksesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 13.9.2006 käytetyn, 22.10.2002 ensirekisteröidyn Nissan Almera henkilöauton 12 550 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 74 000 kilometriä.

K:lle selvisi joulukuussa 2007, että autoa oli aiemmin kolaroitu. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut siitä annettujen tietojen ja kolarikorjausten tason perusteella hyvitykseen oikeuttava virhe.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti toukokuussa 2006 myyjältä 27 pakettia (noin 53 m²) lattialaminaattia hintaan 879 euroa. Laminaatin käyttöluokaksi on ilmoitettu 32, joka vastaa julkisten tilojen vaatimuksia. Laminaatin maahantuoja on myöntänyt laminaatille puhkikulumattomuustakuun. Laminaatti on asennettu toukokuussa 2006.

K havaitsi keväällä 2007, että laminaattiin oli syntynyt ruutukuvioita lattiamaton kohdalle. Erimielisyys koskee laminaatin kulumisen johdosta maksettavan hyvityksen määrää.

Tilaajat ostivat 12.4.2006 allekirjoitetulla toimitussopimuksella J Oy:ltä talopakettitoimituksen hintaan

72 700 euroa. Myyjän edustajana sopimusta tehtäessä toimi Suunnittelutoimisto NN. NN toimi myös kohteen pääsuunnittelijana ja on laskuttanut tästä suorituksestaan erikseen. Talopaketin toimituspäivä oli 15.9.2006.

Valitus koskee J Oy:n tilaajille osoittamaa, 3.11.2006 päivättyä 3 429 euron lisälaskua, jonka perusteena ovat palomääräysten vuoksi tehdyt muutokset talotoimitukseen.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti elokuussa 2007 42,5 m² Keram Cotto -lattialaminaattia hintaan 707,05 euroa sekä asennukseen tarvittavat materiaalit hintaan 70,68 euroa. Laminaatin maahantuoja on XX.

K havaitsi laminaatin asennuksen jälkeen lattiaa pyyhkiessään, että laminaatin pinnassa oli valkoisia läikkiä. Valitus koskee laminaatin laatua.

Kuluttajat (jäljempänä "tilaajat") tekivät kesäkuussa 2007 sopimuksen kylpyhuoneen remontoimisesta hintaan 8 200 euroa. Hinta on kokonaisuudessaan maksettu.

Valitus koskee kylpyhuoneremontin viivästymistä, suorituksen laadussa ilmenneitä puutteita sekä toimeksisaajan esittämää lisälaskua.

O osti 15.12.2002 M Oy:ltä (jäljempänä M) JVC GR-FX12 -merkkisen videokameran 460 eurolla. Kameran maahantuoja on Oy A (jäljempänä A). Kameralle myönnettiin vuoden takuu. Keväällä 2005 O huomasi, ettei kamera toiminut, joten hän vei sen huollettavaksi B Ky:öön. Kamera vikaantui uudelleen joulukuussa 2005. O:n mukaan videokameran pitäisi kestää kauemmin käytössä ilman, että sitä tarvitsee korjata koko ajan.

O:t ostivat 29.3.2004 vuonna 2001 käyttöönotetun Peugeot 307 henkilöauton M Oy:ltä 15 500 eurolla. Auton mittarinlukema oli kaupantekohetkellä 46 000 kilometriä.

Auton kylkilista on kiinnitetty, jarrut korjattu sekä raidetangon pää ja oikeanpuoleinen alatukivarsi vaihdettu veloituksetta myyjäliikkeen lukuun takuun perusteella. Vuoden takuuajan jälkeen ostajat ovat vastanneet vikojen korjauksista. Vikaa on ollut moottorissa, vaihdelaatikossa, sytytyspuolassa, laturissa, raidetangon päissä, pyöränlaakerissa, tukivarsissa ja jarruissa. Ostajat ovat vaatineet kaupan purkua, mihin myyjäliike ei ole suostunut.

K osti 9.2.2006 M Oy:ltä vuonna 2003 käyttöönotetun, käytettynä maahantuodun Volkswagen Passat 1.9 TDI Variant

henkilöauton 26 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 52 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että autoa myytiin vuosimallina 2004, vaikka se oli rekisteröity 2003. Lisäksi auto oli myyjän mukaan ollut Italiassa leasingkäytössä, vaikka se oli todellisuudessa K:n mukaan ollutkin autovuokraamokäytössä. K valittaa myös siitä, että vaikka auton piti myyjän mukaan olla kolaroimaton, siitä löytyi kolarikorjausjälkiä. Autossa oli K:n mukaan myös useita vikoja ja sen aikaisempia huoltoja oli laiminlyöty.

KV ja EN (jäljempänä "ostajat") ostivat 26.10.2007 TK:lta (jäljempänä "myyjä") Asunto-osakeyhtiö Helsingin Serica -nimisen yhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat pinta-alaltaan 67,5 m² suuruisen kerrostalohuoneiston hallintaa vuonna 2007 valmistuneessa rakennuksessa. Kauppahinta oli 179 000 euroa. Hallinta siirtyi ostajille kaupantekopäivänä.

Ostajille on kerrottu, että heillä on mahdollisuus maksaa huoneistokohtainen osuus tontin lunastushinnasta asunto-osakeyhtiölle, jonka tulee tämän jälkeen seuraavana vuokrasopimuksen mukaisena mahdollisena ajankohtana hankkia vastaava murto-osa tontista. Huoneistokohtaisen lunastusosuuden suorittaneet vapautuvat vastikkeesta tontin vuokran osalta. Valitus koskee huoneistokohtaisen tontinosuuden lunastushinnasta ennen kaupantekoa annettuja tietoja.

O (jäljempänä "ostaja") osti 18.8.2006 M:lta (jäljempänä "myyjät") Lammin kunnan Paakkolan kylässä sijaitsevan J-nimisen tilan sillä olevine rakennuksineen. Tontin pinta-ala on 4 212 m² ja sillä sijaitsee vuonna 2005 rakennettu vapaa-ajanasunto, jonka asuinpinta-ala on 102 m². Kauppahinta oli 199 000 euroa. Hallinta siirtyi ostajalle kaupantekopäivänä.

JV (vuokralainen) vuokrasi RA-nimisen välitysliikkeen välityksellä asuinhuoneiston Helsingistä MM:ltä (vuokranantaja) 13.10.2006. Kohteen kuukausivuokra oli 650 euroa. Sopimuksen vakuudeksi vuokralainen antoi 1 300 euron pankkitakuutalletuksen. Sopimuksen mukaan vuokrasuhde alkoi 1.11.2006 ja se oli voimassa toistaiseksi. Ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajankohta oli 12 kuukauden kuluttua vuokrasopimuksen alkamispäivästä. Kysymys on tämän ehdon asianmukaisuudesta.

HS (vuokralainen) vuokrasi asuinhuoneiston PA:lta (vuokranantaja) 3.10.2006 päivätyllä vuokrasopimuksella.

Vuokrasopimuksessa oli ehto: "Jos vuokralainen irtisanoo sopimuksen tai vuokrasopimus puretaan tai se muuten päättyy vuokralaisen syystä ennen 1.10.2007, maksaa hän sopimussakkona vuokranantajalle yhden kuukauden vuokraa vastaavat 330 euroa."

Vuokralainen irtisanoi sopimuksen 20.9.2007 päivätyllä irtisanomisilmoituksella päättymään 31.10.2007. Kysymys on vuokralaisen velvollisuudesta maksaa tämän takia sopimussakkoa sekä vuokralaisen oikeudesta saada antamansa vuokravakuus hallintaansa.

K osti 26.7.2007 M -nimisestä huonekaluliikkeestä Malta-merkkisen kulmasohvan 730 eurolla. Sohvan runko rikkoutui 9.3.2008. K ilmoitti tapahtuneesta seuraavana päivänä myyjäliikkeelle, joka lupasi toimittaa hänelle uuden rungon. Toukokuussa 2008 myyjäliike ilmoitti, ettei uutta runkoa toimiteta ja tarjoutui korjauttamaan sohvan, mutta K ei suostunut tähän, koska hänen mielestään myyjäliike on viivytellyt virheen korjaamisessa kohtuuttoman pitkään.

K osti 24.3.2006 yksityishenkilöltä käytetyn, 25.4.2002 ensirekisteröidyn Ford Mondeo henkilöauton. Auton maahantuoja on Oy M Ab. M on antanut autolle 12 vuoden puhkiruostumattomuustakuun.

K havaitsi ennen auton ostamista auton takaluukussa ruostevaurioita. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko kyseessä koritakuun perusteella M:n vastuulle kuuluva virhe.

O osti 16.9.2006 M:ltä 5.6.2006 syntyneen venäjäntoyterrierin 1 200 eurolla. Koiralta leikattiin kummastakin polvesta patella luksaatio (polvilumpion sijoiltaan meno) keväällä 2007. Erimielisyys asiassa koskee sitä, ovatko myyjät velvollisia korvaamaan koiran polvien leikkauksesta O:lle aiheutuneet kustannukset. Kysymys on myös siitä, ovatko M:t elinkeinonharjoittajia.

K osti O Kauppa Oy:stä 29.12.2006 Sony Ericsson Z300i matkapuhelimen 59 eurolla. Laitteelle myönnettiin ostohetkellä 24 kuukauden takuu. K:n valitus koskee WAP-yhteyden toiminnassa ilmenneitä ongelmia.

Huoltoliikkeen lähetteen vikailmoitus-kohdan mukaan laitteeseen ei saada toimimaan asetuksia, jotta voi tilata soittoääniä numerosta 17258. Laite on sen mukaan resetoitu ja testattu.

K:n tuolloin 8-vuotias tytär V osti syyskuussa 2007 Kioskilta Habbo-seteleitä. Habbo-seteli on prepaid-kortti, jonka ostamalla saa käyttöön Habbo-kolikoita, joita käytetään internetissä toimivassa palvelussa, virtuaalisessa hotellissa. Kysymys on siitä, ovatko alaikäisen tekemät kaupat päteviä.

K osti 20.3.2006 A Oy:stä (jäljempänä A) LG WD16340FD -mallisen pyykinpesukoneen 850 eurolla. Koneelle myönnettiin kahden vuoden takuu. Huhtikuussa 2008 kone piti niin pahaa ääntä linkouksen yhteydessä, että K:n piti kutsua huoltomies paikalle. Huollosta veloitettiin 128,40 euroa. K:n mukaan kone on ollut kestävyydeltään heikko, joten vastuu huoltolaskustakin kuuluu Maahantuojalle M:lle.

M Oy suoritti O:n tilaaman kylpyhuoneen remontin 8 155,40 euron hintaan. Työn valmistuttua tilaajille selvisi, ettei remontin suorittaneella märkätila-asentajalla ollut tarjouksessa luvattua henkilösertifikaattia. Lisäksi remonttityö oli viivästynyt noin viikolla.

Asiassa on riitaa palveluksen virheellisyydestä ja toimeksisaajan velvollisuudesta alentaa kauppahintaa sekä korvata virheestä aiheutuneet vahingot.

O (jäljempänä ostaja) osti 17.3.2004 allekirjoitetulla rakentamisvaiheen kauppakirjalla R Oy:ltä (jäljempänä myyjä) Asunto Oy Naantalin Melodia -nimisen yhtiön osakkeet nrot 20070-22618, jotka oikeuttavat 98 m2 kokoisen huoneiston hallintaan osoitteessa Kauppilankatu 3-5 A 15, 21100 Naantali. Huoneiston hallinta siirtyi 28.1.2005. Osakkeiden velaton kauppahinta oli 254 900 euroa. Kaupanteon jälkeen, keväällä 2005, kävi ilmi, että huoneiston parkettilattiassa oli vaurioita. Erimielisyys koskee sitä, ovatko lattian puutteet asuntokauppalaissa tarkoitettu virhe.

K osti 21.4.2004 A Oy -nimisestä ATK-liikkeestä (jäljempänä A) HP OfficeJet -merkkisen tulostimen 175 eurolla. Laitteen maahantuoja B Oy myönsi sille vuoden takuun.

K oli havainnut 10.7.2006 odottaessaan faksia, että tulostimeen ei ollut tullut virtaa, vaikka virtajohto oli ollut asianmukaisesti kytkettynä.

Hän kertoo reklamoineensa virheestä myyjätaholle ensin suullisesti 14.7.2006 ja kirjallisesti 20.7.2006. Myyjätaho ei ollut suostunut korjaamaan tulostinta maksutta, koska kaupanteosta oli kulunut aikaa jo yli kaksi vuotta. K on lähettänyt asiasta valituksen kuluttajariitalautakuntaan 17.6.2008.

K ilmoittaa, että koska kyseinen laite on ollut hänellä käytössä lähes päivittäin, hän on joutunut hankkimaan korvaavan tuotteen heti. K:n mielestä tulostimen kestoiän tulisi olla huomattavasti pitempi kuin hieman yli kaksi vuotta.

K osti 22.5.2008 A Oy:stä (jäljempänä A) sohvan ja kaksi nojatuolia käsittävän kaluston 1 800 eurolla. Kauppahinnasta tehtiin Nordea-käyttöluottosopimus. Kauppasopimus on laadittu osamaksusopimuskaavakkeelle, jossa luottokustannuksiksi on merkitty 1 800 euroa. Osamaksusopimus käsittää myös kotimyyntiasiakirjan, jonka mukaan ostajalla on oikeus peruuttaa kauppa 14 päivän kuluessa.

K peruutti kaupan kirjallisesti 24.5.2008 eli kauppasopimuksessa edellytetyssä 14 päivässä. Valitus on aiheutunut siitä, että A ei ole suostunut peruutukseen, koska kalusteissa oli sen mukaan ollut voimakas savun haju. K on kiistänyt myyjän väitteen tavaran huonontumisesta sinä aikana, kun kalusto on ollut hänen hallussaan.

K osti 21.12.2005 Oy A -nimisestä tavaratalosta Topfield 5100 PVRC Masterpiece -merkkisen digivirittimen 650 eurolla. Maahantuoja myönsi sille kahden vuoden takuun. Digivirittimen kiintolevy vioittui huhtikuussa 2008. K reklamoi viasta myyjäliikkeelle 18.4.2008. Valitus on aiheutunut siitä, että myyjä ja laitteen maahantuoja B Oy eivät ole katsoneet olevansa vastuussa tavaran takuuajan jälkeisestä vioittumisesta. K korjautti digivirittimen paikallisessa huoltoliikkeessä 18.4.2008. Huoltoliike laskutti korjauksesta 160 euroa.

K osti 10.7.2007 A:lta (jäljempänä A) käytetyn, 3.4.1999 ensirekisteröidyn Saab 9-3 henkilöauton 12 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 109 000 kilometriä.

Auton myynti-ilmoituksen mukaan kyseessä oli Saab 9-3 2.0 turbo SE Sport 5d -malli. Auton myyntiä koskevaan laskuun auton malliksi oli merkitty Saab 9-3 Aero 5d-malli. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko auton mallista annettu ostajalle virheellistä tietoa.

K:t (jäljempänä ostajat ) ostivat 5.7.2007 A Oy:ltä (jäljempänä A) käytettynä maahantuodun, 19.3.1996 ensirekisteröidyn Honda VF 750 C -moottoripyörän 7 900 eurolla. Moottoripyörän matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 8 100 kilometriä.

Ostajille selvisi jonkin verran kaupanteon jälkeen, että moottoripyörällä oli aikaisemmin kaaduttu ja siihen oli vaihdettu matkamittari. 23.7.2003 päivätyn, moottoripyörän maahantuonnin yhteydessä tullin tekemän moottoripyörän yksilöintikaavakkeen mukaan moottoripyörän matkamittarin lukema on ollut 11 837 kilometriä. Moottoripyörällä kaupantekohetkellä ajetusta todellisesta ajomäärästä ei ole käytettävissä selvitystä. A hyvitti ostajille 500 euron osuuden kauppahinnasta. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko myyjän jo maksamaa hyvitystä pidettävä riittävänä.

K osti 18.3.2004 A Oy:ltä vuonna 1994 käyttöönotetun Citroen Xantia -mallisen henkilöauton 4 500 eurolla. Auton matkamittarilukema oli kaupantekohetkellä 155 000 kilometriä. Kauppasopimuksen liitteenä olleen lisävaruste-erittelyn mukaan kauppaan sisältyi auton jakohihnan vaihto.

K valittaa siitä, että auton jakohihna katkesi 9.7.2007 vaurioittaen auton moottoria. Auton matkamittarilukema oli tuolloin 182 150 kilometriä. K ilmoittaa, että hihnan auton huolto-ohjeiden mukainen vaihtoväli on 80 000 kilometriä. Nyt hihna kesti ainoastaan 26 330 kilometriä.

K osti 4.7.2007 A Oy:ltä käytetyn, 12.11.2002 ensirekisteröidyn Opel Astra henkilöauton 11 980 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 50 000 kilometriä.

K peruutti kaupan ennen auton luovutusta 5.7.2007. A peri autokaupan tilaus- ja kauppasopimusehtojen mukaisena kaupan purkurahana 653,40 euroa.

K vei filmirullan kehitettäväksi VK Oy:n Nokian toimipisteeseen 17.3.2007. K meni 24.3.2007 noutamaan filmiä, jolloin todettiin, että Kallioniemellä ei enää ollut filmiä hallussaan. Erimielisyys asiassa koskee sitä, oliko filmirulla kadonnut ollessaan VK:n hallussa ja onko VK velvollinen korvaamaan K:lle aiheutuneen vahingon.

K osti 8.1.2007 AH Oy:ltä vuonna 1998 käyttöönotetun Audi S4 henkilöauton 25 000 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 124 000 kilometriä.

K:n mukaan kaupantekohetkellä oli kerrottu, että auton jakohihna vaihdetaan 150 000 kilometrin huollossa. Huolto-ohjelman mukaan auton jakohihnan vaihtoväli on kuitenkin 120 000 kilometriä. Moottorin jakopään huolto oli siten K:n mukaan laiminlyöty. Lisäksi hän valittaa siitä, että ajotietokoneen näytössä on sen käyttöä haittaava pikselivika.

Myyjäliikkeen mukaan kaupantekohetkellä kerrottiin, ettei jakohihnaa ole vaihdettu. Lisäksi myyjäliikkeen mukaan K havaitsi kaupantekohetkellä, että osa mittariston lisäruudun pikseleistä oli sammunut.

K osti 20.12.2006 A Oy:ltä käytetyn, 1.10.2003 ensirekisteröidyn Peugeot 307 henkilöauton 13 990 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 95 000 kilometriä.

Auton vesipumppu rikkoutui 20.3.2007, jolloin auton matkamittarin lukema oli 98 000 kilometriä. Rikkoutumisen seurauksena auton jakohihna katkesi ja moottori vaurioitui. Auto korjattiin As Ky:n korjaamolla. Korjausten yhteydessä autoon asennettiin Autovahinkokeskuksesta hankittu, 29 000 kilometriä ajettu vaihtomoottori. Korjauskustannukset olivat töineen ja varaosineen 2 580 euroa, joista A Oy vaati K:ta maksamaan 800 euroa.