Kuluttaja (jäljempänä K) osallistui matkanjärjestäjän järjestämälle kielimatkalle, jonka ajankohdaksi oli sovittu 24.7.2007-13.8.2007. Matkanjärjestäjä poisti K:n matkalta, ja keskeytyksen vuoksi matka-aika oli 24.7.2007-4.8.2007. Matkanjärjestäjä perusteli matkalta poistamista alkoholin kieltoa koskevalla säännöllä.

Asiassa on kyse lentomatkasta Helsinki-Kanton-Helsinki. Matka oli tilattu 8.4.2006, lähtöpäivä oli 30.6.2006 ja paluu 31.7.2006 klo 15.10. Matkan hinta oli 450 euroa/matkustaja. Paluulento viivästyi niin, että matkustajat olivat Helsingissä vasta 2.8.2006 klo 12.25.

Kuluttaja (jäljempänä K) ja elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) tekivät 5.9.2006 sopimuksen 3G-palvelupaketista, joka sisälsi kannettavan tietokoneen, datakortin ja internet-liittymän. Erimielisyys koskee 3G-verkon toimivuutta K:n kotiosoitteessa ja sen merkitystä.

Kuluttajan (jäljempänä K) valitus koskee puhelinoperaattorin laskutusta ja perintää. Kyse on huhti- ja toukokuun 2006 laskuista, joiden summat olivat 24,04 euroa ja 21,17 euroa.

K teki helmikuussa 2005 operaattorinn kanssa sopimuksen matkapuhelinliittymästä. Hän muutti uuteen osoitteeseen 3.1.2006. K ilmoitti osoitteenmuutoksesta postille mutta ei operaattorille, koska hän oli siinä käsityksessä, että posti välittää ilmoituksen myös heille.

Operaattori jatkoi laskujen lähettämistä vanhaan osoitteeseen, mutta posti käänsi tammi-maaliskuun 2006 laskut uuteen osoitteeseen. Huhti- ja toukokuun 2006 laskut eivät enää saapuneet K:lle, eikä hän siten maksanut niitä. Operaattori lähetti laskuista K:lle maksumuistutukset, huhtikuun 2006 laskun osalta 9.5.2006 ja toukokuun 2006 laskun osalta 6.6.2006. K ei saanut maksumuistutuksia, koska myös ne lähetettiin vanhaan osoitteeseen.

Kesäkuun 2006 laskun kirjekuoreen posti oli korjannut uuden osoitteen kynällä. Tämän vuoksi K sai kyseisen laskun ja havaitsi, että operaattorin tiedossa ei ollut uutta osoitetta. Hän ilmoitti osoitteensa muuttumisesta operaattorille 12.6.2006. Myöhemmät laskut lähetettiin suoraan K:n uuteen osoitteeseen.

Operaattori siirsi maksamatta jääneet huhti- ja toukokuun 2006 laskut perintätoimiston hoidettavaksi 25.1.2007. K oli tuolloin ulkomailla. Palattuaan Suomeen hän havaitsi perintäkirjeet ja otti yhteyttä operaattoriin asian selvittämiseksi 3.3.2007. K maksoi velan viivästyskorkoineen ja perintäkuluineen 15.3.2007.

Kuluttaja (jäljempänä K) teki 23.10.2006 elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) kanssa sopimuksen, johon sisältyi 24 kuukauden määräaikainen matkapuhelinliittymä sekä puhelinlaite.

K kuoli 13.11.2006.

K:n kuolinpesän valitus koskee sopimuksen irtisanomista.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 1.6.2007 käytetyn kirjahyllyn, television, sohvan ja nojatuolin sekä TV-tason elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) omistamasta käytettyjen huonekalujen liikkeestä. Tuotteiden hinta oli 500 euroa. Myyjä toimitti ne K:lle muutaman päivän kuluttua.

K palautti tuotteet myyjäliikkeeseen heti kesäkuun alussa 2007 ja pyysi kaupan purkua, koska huonekalut olivat hänen mukaansa olleet erittäin pölyisiä ja niissä oli ollut homeen haju. K palautti tavarat liikkeeseen ja vaati kaupan purkua. Liike ei kuitenkaan suostunut mihinkään hyvitykseen.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 23.1.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2003 käyttöönotetun pakettiauton 21 500 eurolla. Asiassa on riitaa siitä, että auto ei teholtaan vastannut kaupantekohetkellä annettuja tietoja. Myyjäliike vetoaa siihen, että auton tehomerkinnät olivat väärin rekisteriotteessa.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 12.7.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2002 käyttöönotetun henkilöauton 28 020 eurolla. K:n mukaan autolle annettiin 12 kuukauden takuu. Hän on lähettänyt lautakunnalle kopion XX -nimisestä hänen autoaan koskevasta asiakirjasta, jossa on muun muassa seuraava toteamus: "Vakuudeksi auton moitteettomasta kunnosta räätälöimme sille yksilöllisen takuun tai käyttöturvan". Asiakirjassa on myös selvitys autolle ennen kaupantekoa tehdyistä tarkastuksista sekä selvitys viimeisimmästä huollosta. K:n lautakunnalle lähettämässä myyjäliikkeen vastauskirjeessä hänen reklamaatioonsa todetaan, että autolle olisi myönnetty

12 kuukauden / 20 000 kilometrin käyttöturva.

K valittaa siitä, että auto hylättiin katsastuksessa 27.2.2007 OBD -järjestelmämuistissa havaittujen vikakoodien vuoksi. Myöhemmin selvisi, että vikakoodit olivat seurausta moottorin ohjainlaitteeseen asennetusta teholastusta. Myyjäliike maksoi puolet moottorin ohjainlaitteen vaihtokuluista.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 13.7.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) uuden henkilöauton 25 350 eurolla. Lehdessä oli mainittu autoon kuuluvan alumiinivanteet. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä sisältyivätkö alumiinivanteet auton kauppaan.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 29.8.2003 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) uuden pakettiauton 22 280 eurolla. Auton ohjaus rikkoutui alapallonivelen irtoamisen vuoksi 22.5.2006, kun autolla oli ajettu 22 000 kilometriä. Asianosaiset ovat erimielisiä auton virheellisyydestä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 6.10.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 1986 käyttöönotetun henkilöauton 3 300 eurolla. Auton matkamittarin lukema kaupantekohetkellä oli noin 205 000 kilometriä. Autossa ilmeni useita vikoja pian kaupan jälkeen Asianosaiset ovat erimielisiä auton virheellisyydestä.

NN (jäljempänä "ostaja") osti 12.9.2006 XX:ltä (jäljempänä "myyjä") asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat pinta-alaltaan 53,5 m² kerrostaloasunnon hallintaan vuonna 1962 valmistuneessa rakennuksessa. Kauppahinta oli

114 719,90 euroa. Kaupan välitti välitysliike. Hallinta siirtyi ostajalle 19.9.2006.

Ostaja havaitsi joulukuussa 2006 puutteita parketin laadussa. Asiassa on riita siitä, ovatko myyjä ja välitysliike antaneet ostajalle ennen kaupantekoa riittävät tiedot parketin ominaisuuksista sekä siitä, ovatko he velvollisia korvaamaan ostajalle osan parketin uusimisesta aiheutuneista kustannuksista.

NN:t (jäljempänä "ostajat") ostivat 10.3.2006 XX:ltä jäljempänä "myyjä") asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat pinta-alaltaan 62 m² suuruisen rivitaloasunnon hallintaan vuonna 1991 valmistuneessa rakennuksessa. Kauppahinta oli 127 000 euroa. Hallintaoikeus siirtyi ostajille 17.3.2006.

Ostajille selvisi kaupanteon jälkeen, että taloyhtiössä oli suunnitteilla vesikaton uusiminen. Taloyhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa 18.1.2007 päätettiin vesikaton uusimisesta ja ostajien osuus kustannuksista oli 9 022 euroa.

Erimielisyys koskee sitä, onko myyjä velvollinen korvaamaan ostajille osan vesikaton uusimisesta aiheutuneista kustannuksista.

Kuluttaja (jäljempänä K) ja elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) sopivat 6.10.2006 3G-matkaviestintäverkon käyttöön soveltuvasta puhelimesta ja liittymästä. Sopimuksen kesto on kaksi vuotta. K:n mukaan puhelimen käyttäminen normaalilla tavalla ei onnistunut varsinkaan hänen loma-asunnollaan.

Erimielisyys koskee sitä, onko K:lla oikeus sopimuksen purkamiseen sekä vahingonkorvaukseen.

Kuluttaja (jäljempänä K) varasi 6.9.2006 XX:n kanssa tekemällään asiakirjalla Thaimaasta tontin. Alustavaksi kauppahinnaksi sovittiin 2 875 000 bahtia eli noin 59 619 euroa. Sopimuksessa ilmoitetaan, että myyjää edustaa Suomessa välitysliike EH. Varausmaksu oli 170 000 bahtia eli 3 604,44 euroa, joka on suoritettu 13.9.2006 mennessä. Asiakirjan mukaan varausmaksu jää myyjälle, jos ostaja luopuu kaupasta eikä halua ostaa muutakaan taloa. Varaus oli sopimuksen mukaan voimassa enintään kuusi viikkoa, jona aikana varsinainen kauppa tuli tehdä.

Kauppa on jäänyt toteutumatta, koska K on peruuttanut varauksensa syyskuussa 2006.

Asiassa on riitaa välitysliikkeen velvollisuudesta palauttaa osa asuntokaupan varausmaksua.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 23.12.2005 DVD-tallentimen, jonka hinta oli 399 euroa. Myyjäliike myönsi sille kahden vuoden takuun. K kertoo valituksessaan, että koska perhe ei itse hallinnut laitteiden teknisiä ominaisuuksia, ehtona ja vaatimuksena tälle laitteelle oli ollut vain hyvä laatu ja mahdollisimman pitkäikäinen tuote, riittävä tallennuskapasiteetti (80 GB) kiintolevylle, ajastettu tallennusmahdollisuus sekä mahdollisuus katsella toista kanavaa ja samalla tallentaa toista. Erityisesti tallennusmahdollisuus oli ollut tärkeä. Ostohetkellä tuote oli täyttänyt nämä kriteerit. Ostopäätös oli tehty myyjän antamien tietojen pohjalta. Laite oli toiminut moitteettomasti siihen asti, kun digilähetykset alkoivat. Tuolloin ostosta oli kulunut noin

1,5 vuotta. Digilähetysten alkamisen jälkeen tallennin toimi enää lähinnä vain toistolaitteena eli puolet sen ominaisuuksista jäi saavuttamatta.

Pitkällisten selvittelyjen jälkeen laitteen toimimattomuuden syyksi paljastui se, että siitä puuttui digiviritin. K toteaa laitteen olevan nyt käyttökelvoton, vaikka siinä ei varsinaista vikaa olekaan. Hän katsoo, että erikoisliikkeellä täytyy olla sellaista tietämystä myymistään laitteista, jota ei voida edellyttää tavalliselta kuluttajalta.

Myyjäliike haluaa kuluttajariitalautakunnan kannan asiaan. Sen mukaan elinkeinonharjoittaja ei mitenkään kykene vastaamaan kaikkiin digisiirtymän aiheuttamiin vaatimuksiin.

Vuokralaiset tekivät huhtikuussa 2007 asunnon omistajan kanssa vuokrasopimuksen asunnosta. Vuokran suuruus oli 1 138,32 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi vuokralaiset asettivat yhteensä

2 219,85 euron vuokravakuuden. Poismuuton yhteydessä elokuussa 2007 vuokranantaja pidättyi palauttamasta vuokravakuutta asunnossa aiheutettujen vahinkojen korjaamiseen vedoten.

Asiassa on riitaa asunnossa aiheutuneista vahingoista ja vuokranantajan velvollisuudesta palauttaa vuokravakuus.

Vuokralainen teki toukokuussa 2007 kirjallisen vuokrasopimuksen asunnosta omistajan kanssa. Kuukausivuokraksi sovittiin 295 euroa, jonka lisäksi vuokralainen suoritti kuukauden vuokraa vastaavan vuokravakuuden. Vuokrasopimuksen mukaan vuokravakuus hyvitetään viimeisen kuukauden vuokrassa, mikäli vuokrasopimuksen muut ehdot täyttyvät.

Heinäkuussa 2007 NN osti asunnon ja irtisanoi vuokralaisen vuokrasuhteen päättymään 31.10.2007. Irtisanomisen syynä oli asunnon ottaminen omaan käyttöön. Vuokralainen muutti asunnosta pois jo 4.9.2007. Hän on maksanut viimeisenä kuukausivuokrana elokuun vuokran.

Asiassa on kyse NN:n velvollisuudesta palauttaa vakuusmaksu.

NN vuokralaisena ja XX vuokranantajana ovat tehneet vuonna 1998 vuokrasopimuksen asuinhuoneiston vuokrauksesta. Vuokralainen on tyytymätön huoneiston varustetasoon ja sen kodinkoneiden ikään.

NN vuokrasi asuinhuoneiston 10.2.2006 päivätyllä vuokrasopimuksella. Vuokran suuruus oli 1 250 euroa kuussa ja vuokralaisen maksama vuokravakuus vastasi yhden kuukauden vuokraa. Vuokrasopimuksen teon yhteydessä huoneiston välittänyt liike XX peri häneltä 1 525 euroa.

Asiassa on riitaa niin sanotun relocation -palvelusopimuksen synnystä, välitystehtävän virheellisestä suorittamisesta ja välitysliikkeen velvollisuudesta palauttaa maksettu palvelumaksu sekä korvata vuokralaisen asianajokulut.

Kuluttajan (jäljempänä K) aviopuoliso osti puolisolleen 11.10.2005 lahjaksi matkapuhelimen 250 eurolla. Puhelimen maahantuoja oli myöntänyt sille takuun. K:n puhelimeen ilmaantui vikaa keväällä 2006. Puhelinta on korjattu myyjäliikkeen huollossa neljä kertaa 27.4.2006-15.11.2006 välisenä aikana. Huoltoliikkeen mukaan osa vioista on ollut ajoittaisia ja siten vaikeasti diagnosoitavia. K:n mukaan puhelin on ollut korjattavana yhteensä 17 viikon ajan.

Myyjäliike on K:n mukaan toimittanut hänelle uuden puhelimen 16.4.2007. Laite oli kuitenkin ollut K:lle tuossa vaiheessa hyödytön, koska hän oli jo hankkinut uuden puhelimen muualta.

Kuluttaja (jäljempänä K) teki 1.10.2003 toimeksiantosopimuksen elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) kanssa etelärantatontista muodostuvan kiinteistön myymisestä. Toimeksiantosopimuksessa tavoitehinnaksi on sovittu 22 000 euroa ja välityspalkkioksi

1 700 euroa.

Kiinteistönvälittäjä myi 13.11.2003 K:n 11.11.2003 antaman valtuutuksen mukaisesti kyseisen 2 000 neliömetrin kiinteistön 21 500 euron kauppahinnalla NN:lle.

Puoli vuotta myöhemmin eli toukokuussa 2004 kiinteistönvälitysliike ilmoitti saman kiinteistön olevan kaupan 39 000 euron kauppahinnalla. Kiinteistö myytiin edelleen 37 000 euron kauppahinnalla.

Asiassa on riitaa välitysliikkeen oikeudesta välityspalkkioon ja toimeksiantajan oikeudesta vahingonkorvaukseen toimeksiantoa hoitaneelta välitysliikkeeltä.

NN:t (jäljempänä ostajat) ostivat 15.10.2004 rakentamattoman vapaa-ajan kiinteistön 50 000 euron kauppahintaan. Kiinteistön hallinta siirtyi ostajille kaupantekotilaisuudessa. Kaupan välitti myyjän toimeksiannosta välitysliike XX.

Ostajat ovat tyytymättömiä kiinteistön rannan laatuun.

NN:t (jäljempänä ostajat) ostivat 16.11.2006 XX:ltä (jäljempänä myyjä) asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat pinta-alaltaan 77 m² suuruisen rivitaloasunnon hallintaan vuonna 1988 valmistuneessa rakennuksessa. Osakkeiden kauppahinta oli 118 500 euroa. Hallinta siirtyi ostajille 20.11.2006.

Ostajat havaitsivat tammikuussa 2007, että huoneiston lämpötila on alhainen erityisesti lattiassa ja nurkissa.

Kuluttajat (jäljempänä K:t) tekivät kirjalliset hankinta- ja urakointisopimukset elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) edustajan kanssa vapaa-ajanasunnon hirsitoimituksesta ja asennuksesta yhteensä 25 027 euron hintaan. Myöhemmin myyjä ilmoitti, ettei voi vahvistaa kauppaa oleellisen laskentavirheen ja sopimusasiakirjojen virheellisyyksien takia.

Asiassa on riitaa sitovan sopimuksen synnystä ja toimeksisaajan velvollisuudesta korvata kaupan peruuntumisesta aiheutuneet kustannukset.

Kuluttaja (jäljempänä K) on 18.7.2006 tehnyt elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) kanssa sopimukset kahdesta 3G-matkaviestintäverkon käyttöön soveltuvasta puhelimesta ja puhelinliittymästä. Toinen puhelin ja liittymä olivat K:n tyttöystävän käytössä. Erimielisyys asiassa koskee K:n oikeutta irtisanoa määräaikaiset sopimukset taloudellisen tilanteen muuttumisen vuoksi.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) silmälasit 12.6.2007. Lasien hinta oli 128 euroa ja ne toimitettiin K:lle 19.6.2007. K oli palauttanut silmälasit, mutta EH toimitti ne hänelle takaisin, koska hän

oli irrottanut silmälaseissa olleen tuotemerkin. Erimielisyys asiassa koskee K:n oikeuttaa peruuttaa silmälasien kauppa.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 7.8.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) digitaalikameran, joka toimitettiin hänelle 15.8.2007. Kameran hinta oli 179,51 euroa. Kameran mukana saapui ainoastaan ranskankielinen käyttöohje.

K katsoo, että hänellä on oikeus saada kameran suomenkielinen käyttöohje.

Kuluttajan (jäljempänä K) ja elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) välinen erimielisyys koskee määräaikaista etusopimusta.

K on tehnyt 12 kuukauden määräaikaisen sopimuksen EH:n palvelusta, jonka sopimuskausi on päättynyt 19.11.2006.

K:lle on lähetetty 21.10.2006 tekstiviesti-ilmoitus siitä, että ilman irtisanomista palvelu jatkuu uutena 12 kuukauden määräaikaisena sopimuksena. Asiakkaalle on lähetetty vastaava kirje 20.10.2006.

K ei ole vastannut ilmoitukseen vaan on ilmoittanut tammikuussa 2007 haluavansa irtisanoa sopimuksen. EH on kieltäytynyt sopimuksen irtisanomisesta ennen uuden sopimuskauden päättymisajankohtaa 19.11.2007.

Kuluttajan (jäljempänä K) matkapuhelin, jossa oli elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) liittymä, varastettiin 29.10.2006 noin klo 03.00. K lähetti tästä klo 11.08 ilmoituksen EH:lle asiakaspalvelun sähköisellä yhteyslomakkeella. Kyse on siitä, milloin kuluttajan vastuu liittymän käytöstä päättyy.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 31.8.2005 vuonna 2001 käyttöönotetun henkilöauton 15 500 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 98 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että autosta katkesi 2.8.2006 jakohihna ja rikkoi moottoria, kun autolla oli ajettu noin 29 000 kilometriä kaupanteon jälkeen. Matkamittarin lukema oli 127 000 kilometriä.

Kuluttaja (jäljempänä K) sopi lauantai-iltapäivänä 25.3.2006 henkilöauton kaupasta elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) kanssa 9 200 euron hintaan. Hän peruutti kaupan maanantaina 27.3.2006 noin kello 9 ennen auton sovittua luovutusta.

K valittaa siitä, että myyjä vaatii häneltä 564 euron purkurahaa.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) GPS-paikantimen ja CD-kartan. Tuotteiden yhteishinta oli 720,50 euroa ja ne toimitettiin K:lle postitse 7.9.2006. Tuotteiden yhteishinta koostui GPS-laitteen 599 euron hinnasta, CD-kartan 99 euron hinnasta sekä lähetyskuluista 22 euroa.

K oli kokeillut laitetta ja todennut, ettei se vastannut hänen odotuksiaan. Hän oli palauttanut tuotteet myyjälle ja jätti ne postin kuljetettaviksi 12.9.2006. Myyjä oli toimittanut CD-kartan K:lle takaisin eikä ollut suostunut hyvittämään sen hintaa eikä lähetyskuluja hänelle. Erimielisyys asiassa koskee sitä, onko K menettänyt sopimuksen peruuttamisoikeutena.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 23.4.2005 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) jääkaappipakastimen 399 eurolla. Valmistaja myönsi sille kolmen vuoden takuun. Heti oston jälkeen K oli kuullut jääkaapista outoa ääntä ja naksahduksia. Hän valitti asiasta myyjälle ja valmistajalle, mutta nämä eivät katsoneet ääniä sellaisiksi, että jääkaappia voitaisiin pitää niiden vuoksi viallisena.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 28.7.2004 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) 450 eurolla tallentavan digiboksin. Myyjäliike myönsi sille kahden vuoden takuun. Digiboksi vioittui 3.6.2007. Sen kanavat eivät näkyneet eikä laite pystynyt palauttamaan tehdasasetuksia. K:n mukaan digiboksissa on ollut myyjän vastuulle kuuluva virhe, koska digiboksin kestoiän tulisi olla huomattavasti pitempi. Myyjäliike on vedonnut takuuajan päättymiseen 28.7.2006 sekä kiistänyt virheen ja väittänyt digiboksin vioittumisen johtuneen ulkopuolisesta tekijästä, mahdollisesti ukkosesta.

K:n digiboksi on ollut tarkastettavana 5.6.2007. XX:n mukaan digiboksi olisi vaatinut emolevyn vaihdon, joka työ osineen olisi maksanut 334 euroa. Kustannusarvion laatimisesta huoltoliike on veloittanut 24 euroa. K on ilmoittanut maksaneensa kyseisen laskun huoltoliikkeelle

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 18.7.2006 matkapuhelimen

312 eurolla. Puhelimen valmistaja antoi sille kahden vuoden takuun. Puhelimen näyttö pimeni 23.7.2007. K korjautti puhelimen 6.8.2007 valmistajan valtuuttamassa huoltoliikkeessä. Liike veloitti häneltä korjauksesta 70,31 euroa. K:n mielestä matkapuhelimen pitäisi kestää normaalissa käytössä pitempään eikä korjauskuluja olisi sen vuoksi saanut veloittaa ostajalta, varsinkaan kun laitteen takuukin oli vielä voimassa. Valmistajan mukaan vaurio on aiheutunut ostajan puolella olevasta syystä eikä vian korjaaminen siten kuulunut takuun piiriin.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 5.2.2006 käytetyn henkilöauton

34 975 eurolla. Auto oli otettu käyttöön 12.12.2003 ja sen mittarilukema kaupantekohetkellä oli 93 000 kilometriä. Auton vaihdelaatikko vioittui ja se jouduttiin vaihtamaan 20.2.2007, kun autolla oli ajettu 127 477 kilometriä. Myyjäliike hyvitti vaihdelaatikon vaihtamisesta aiheutuneista korjauskuluista puolet.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 25.10.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 1993 käyttöönotetun henkilöauton 3 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 328 700 kilometriä.

K havaitsi pian kaupanteon jälkeen automaattivaihdelaatikon toiminnassa vikaa. Vaihdelaatikko rikkoutui 17.12.2006 aiheuttaen 1 550 euron korjauskustannukset. Asianosaiset ovat erimielisiä auton virheellisyydestä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 4.9.2006 käytetyn henkilöauton

2 200 eurolla elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH). Auto oli otettu käyttöön 23.7.1997 ja sen matkamittarilukema osoitti kaupantekohetkellä 226 700 kilometriä.

Auton jäähdytinjärjestelmässä ilmeni vikaa pian kaupanteon jälkeen. Samoin sytytystulpan johto oli viallinen. Asianosaiset ovat erimielisiä auton virheellisyydestä.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi 15.5.2007 elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) internet-sivustolta kaksi rattipoljinyhdistelmää. Yhden tuotteen hinta oli tilaushetkellä 24,95 euroa ja tuotteen kuvan ja hinnan vieressä oli alennusprosentiksi mainittu 89 prosenttia sekä normaalihinnaksi 245,95 euroa. Tekemistään kahdesta eri tilauksesta K oli saanut tilausvahvistukset, joissa tuotteen hinta oli edelleen 24,95 euroa. EH ilmoitti 16.5.2007 K:lle sivustolla olleen hinnoitteluvirheen johdosta poistaneensa tilaukset ja tarjosi tuotetta hintaan 239,95 euroa.

Erimielisyys koskee sitä, onko myyjällä oikeus vedota sen internet-sivustolla olleeseen hintavirheeseen.

NN:t (jäljempänä tilaajat) tekivät 28.12.2006 XX:n (jäljempänä toimeksisaaja) kanssa sopimuksen kylpyhuone-, sauna-, ja kodinhoitohuoneiden remontointityöstä. Remontin kokonaishinta oli sopimuksen mukaan 22 333 euroa ja se sisälsi myös remonttiin liittyvän suunnittelutyön ja tarvikkeet. Remontin aloitusajankohdaksi sovittiin kevään 2007 viikot 7-8.

Tilaajat ilmoittivat 15.2.2007 peruuttavansa sovitun remontin asumistilanteessaan tapahtuneen muutoksen johdosta. Tilaajat olivat tuohon ajankohtaan mennessä maksaneet 2 233 euron käsirahan. Peruuttamisilmoituksen saatuaan toimeksisaaja on esittänyt tilaajille tilauksen peruuttamisesta aiheutuneiden kustannusten johdosta 2 000 euron lisävaatimuksen.

Erimielisyys koskee toimeksisaajalle sopimuksen peruuttamisen johdosta maksettavan korvauksen määrää.

Kuluttaja (jäljempänä K) hankki tammikuussa 2003 lämminvesivaraajan. Laitteen asennustyön suoritti tammikuussa 2003 elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH). Laite rikkoutui kesällä 2007. Osapuolilla on kiistaa laitteen rikkoutumisen korvausvastuusta.

Valittajat vuokrasivat asuinhuoneiston asunnonvälitysliikkeen kautta. Tapauksessa on tullut kiistaa siitä, että vuokrasuhteen päättyessä vuokranantaja pidätti heidän maksamastaan vuokravakuudesta 150 euroa koska vuokralaiset olivat poistaneet asunnosta eräitä vuokranantajille kuuluneita hyllyjä.

Vastauksessaan myös vuokranantaja esittää korvausvaatimuksia asunnonvälitysliikettä ja vuokralaisia kohtaan.

NN:t (jäljempänä ostajat) ostivat 3.8.2005 XX:n kuolinpesältä yhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat pinta-alaltaan 73,5 m² suuruisen rivitaloasunnon hallintaan vuonna 1963 valmistuneessa rakennuksessa. Osakkeiden kauppahinta oli 93 000 euroa. Hallinta siirtyi ostajille 1.9.2005.

Asuntoon oli rakennettu pesuhuone- ja saunatilat vanhan makuuhuoneen paikalle. Tilat oli remontoitu edellisen kerran noin vuonna 2003. Huhtikuussa 2007 ostajat huomasivat pesuhuoneen lattialaattojen irtoilevan ja he ottivat heti yhteyttä sekä isännöitsijään että myyjiin. Kun lattialaatat oli purettu, paljastui, että koko lattia oli märkä ja että lattia oli saunatilan puolelta halki. Myös seinien alta löytyi kosteutta.

Ostajat vaativat myyjiltä 6 850 euron hinnanalennusta. Myyjä 2 on maksanut oman osuutensa (50 %) vaaditusta summasta, myyjä 1 ei.

Erimielisyys koskee sitä, onko myyjä 1 velvollinen maksamaan osan ostajille kylpyhuoneen korjauksesta aiheutuneista kustannuksista.

NN (jäljempänä ostaja) osti 31.1.2007 XX:ltä (jäljempänä myyjä) tilan sillä sijaitsevine rakennuksineen. Tontin pinta-ala on

6 650 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1999 rakennettu hirsihuvila, jonka pinta-ala on 53 m² sekä autotalli-/varastorakennus. Kauppahinta oli 85 000 euroa. Hallinta siirtyi ostajalle 30.3.2007.

Asiassa on riitaa siitä, onko ostajalle annettu ennen kaupantekoa virheellistä tietoa kohteen soveltumisesta vakituiseen asumiseen.

NN:t (jäljempänä ostajat) ostivat 12.8.2003 vuokraoikeuden tonttiin sekä tontilla sijaitsevat rakennukset 117 000 euron kauppahinnalla. Tontin pinta-ala on 814 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1940 rakennettu puutalo, jonka pinta-ala on 82 m² sekä erillinen autotalli/varastorakennus. Hallinta siirtyi ostajille 15.10.2003.

Myyjä oli ennen kaupantekoa teettänyt asuinrakennuksen kuntoarvion 11.7.2003, jonka kohdassa "Omistajalta saadut tiedot" todetaan, että salaojat on uusittu 1970-luvun puolivälissä ja laajennusosassa vuonna 1981 ja että tarkastuskaivo on uusittu vuonna 1997. Kesäkuussa 2007 ostajille selvisi, että vain alle puolet taloa ympäröivistä salaojista oli uusittu ja loppu salaojitus oli alkuperäistä 1940-luvun tiiliputkea. Lisäksi selvisi, ettei kokoojakaivossa ollut pohjaa, eikä varsinaisia tarkastuskaivoja ollut.

Ostajat uusivat rakennuksen ympäriltä salaojat kauttaaltaan sekä tarkastuskaivot ja kokoojakaivon. Ostajat tekivät kustannusten vähentämiseksi mahdollisimman paljon itse, mutta heille aiheutui kertomansa mukaan yhteensä noin 4 700 euron kustannukset.

Myyjä on kieltäytynyt korvaamasta kustannuksia vedoten ostajien ja myyjän 24.5.2007 tekemään sopimukseen, jonka perusteella myyjä on korvannut 2 000 euroa rakennuksessa ennen tuota ajankohtaa ilmenneiden vaurioiden korjauskuluista ja jonka ehtojen mukaan kummallakaan osapuolella ei sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ole minkäänlaisia taloudellisia tai muita vaatimuksia toista osapuolta kohtaan ko. kauppaan liittyen.

Erimielisyys koskee sitä, onko myyjä velvollinen korvaamaan ostajille salaojituksen korjaamisesta aiheutuneita kustannuksia.

NN (jäljempänä vuokralainen) on ollut toisena vuokralaisena XX yhtiön (jäljempänä vuokranantaja) vuokralle antamassa asunnossa. Tapauksessa on tullut kiistaa siitä, että vuokrasuhteen päätyttyä vuokranantaja laskutti vuokralaisilta huoneiston siivouksesta 168,99 euroa.

NN (jäljempänä vuokralainen) vuokrasi asuinhuoneiston 13.1.2006 päivätyllä vuokrasopimuksella. Kohteen kuukausivuokra oli 384 euroa. Vuokrasuhde irtisanottiin joulukuussa 2006 puolen vuoden irtisanomisajalla. Vuokranantaja alensi kohteen vuokraa 50 prosentilla huhti- ja toukokuun 2007 osalta, koska kohteessa paljastui kosteusvaurio. Tapauksessa on kiistaa siitä, onko vuokralaisella oikeus hänelle jo myönnettyä suurempaan vuokranalennukseen.

NN:t (jäljempänä vuokralaiset) vuokrasivat asuinhuoneiston vuokrasopimuksella toistaiseksi voimassa olevalla joulukuussa 2006. Tapauksessa on tullut kiistaa siitä, että heidän irtisanottuaan sopimuksen kesällä 2007 vuokranantajataho veloitti heiltä veden tasauslaskuna 311,83 euroa. Vuokrakauden kestäessä vuokralaiset olivat maksaneet vedestä vesimaksuennakkona 43,47 euroa kuukaudessa.

NN (jäljempänä vuokralainen) vuokrasi noin 162 m2:n suuruisen asuinhuoneiston XX:ltä (jäljempänä vuokranantaja) 23.3.2003. Vuokranantaja irtisanoi sopimuksen päättymään 14.3.2007 päivätyllä irtisanomisilmoituksella. Vuokralainen muutti kohteesta 21.6.2007. Tapauksessa on tullut kiistaa siitä, onko vuokranantajalla oikeus pidättää vuokralaisen maksamaa vakuusmaksua, sekä onko vuokranantajalla vuokrasaatavia sekä oikeutta viivästyskorkoon vuokralaiselta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 8.4.2005 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) uuden moottoriveneen 25 000 eurolla. Kauppaan kuului perämoottori. Moottorivene luovutettiin 12.5.2005.

K valittaa siitä, ettei moottorissa olevaa polttoainepumpun valmistusvikaa korjattu kohtuullisessa ajassa. K:n mukaan moottorin vian selvittäminen kesti kauan ja aiheutti hänelle ylimääräisiä kuluja, joita ei ole korvattu. K:n mukaan moottorin arvo on lisäksi alentunut todetun valmistusvian vuoksi.

Myyjäliikkeen mukaan moottori on korjattu veloituksetta, eikä K:lle voida katsoa aiheutuneen vahinkoa. Maahantuoja on todennut, että se ei ole maahantuonut kyseistä moottoria eikä antanut sille takuuta, mutta se on toimittanut perämoottoriin uuden polttoainepumpun.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 6.4.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) uuden henkilöauton 21.920 eurolla. Myyjäliike vetäytyi sopimuksesta. Ostaja osti uuden mielestään vastaavanlaisen auton eli teki ns. kateoston. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko valittajalla oikeus saada myyjäliikkeen vetäytymisen johdosta vahingonkorvaus.

Vuokralaiset ovat vuokranneet huoneiston (2h+k+s, 56,5 m2. Osapuolten välillä on kiistaa siitä, millä summalla vuokralaisille kuuluu hyvittää heidän huoneistossaan kevään

ja kesän 2007 aikana tehty kylpyhuoneen kosteusvauriokorjaus. Tapahtuma-aikaan kohteen kuukausivuokra oli 699,19 euroa.

NN (jäljempänä vuokralainen) vuokrasi asunnon vuonna 1998. Vuokrasuhteen päätyttyä 22.4.2007 vuokralainen ei voinut palauttaa asunnon kaikkia kolmea Abloy Exec -avainta, sillä hän oli kadottanut niistä yhden. Vuokranantaja on sarjoittanut lukon uudelleen. Tapauksessa on kiistaa siitä, kuuluuko vuokralaisen korvata tämä toimenpide. Vuokranantaja on pidättänyt 140 euron määräiset sarjoituskulut hallussaan olleesta vuokralaisen maksamasta täydestä huhtikuun vuokrasta.

Kuluttaja (jäljempänä K) ja palveluntarjoaja (jäljempänä PT) ovat sopineet matkapuhelinliittymän lisäpalvelusta. Kyse on tiedoista, joita kuluttajalle on annettu palvelun käytöstä ulkomailla.

Kuluttaja (jäljempänä ostaja) osti 18.4.2006 uuden skootterin 795 eurolla. Skootterin on maahantuonut XX. Jälkeenpäin ilmeni, että skootterin bensatankin koko oli ilmoitettua pienempi. Asianosaiset ovat erimielisiä kaupan purusta ja riittävästä hyvityksestä.

Kuluttaja (jäljempänä ostaja) osti 18.4.2006 uuden skootterin 795 eurolla. Skootterin on maahantuonut XX. Jälkeenpäin ilmeni, että skootterin bensatankin koko oli ilmoitettua pienempi. Asianosaiset ovat erimielisiä kaupan purusta ja riittävästä hyvityksestä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti kesällä 2005 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) villa-puuvilla maton 39,90 eurolla. Tammikuussa 2006 K huomasi, että hänen asuntonsa muovimatto oli värjääntynyt maton alta. K vaati EH:lta korvausta, mistä EH kieltäytyi, koska sen mukaan kyseessä oli lattiamateriaalin ominaisuus eikä maton virhe.

K on myynyt asunnon kesällä 2007. Hän on sopinut ostajan kanssa, että ostaja saa lautakunnan mahdollisesti suosittaman korvauksen.

Kuluttaja (jäljempänä K) vei marraskuussa 2006 elinkeinonharjoittaja 1:lle (jäljempänä EH1) pestäväksi kaksi vuotta vanhan intialaisen 160 x 240 cm suuruisen villamaton.

EH1 toimitti maton edelleen elinkeinonharjoittaja 2:lle (jäljempänä EH2). Matto oli ostettu XX:stä 420 eurolla

2000-luvulla, tarkempaa päivämäärää K ei muista. Kun K nouti maton, hän huomasi maton pohjan olevan repaleinen ja rikki. Lisäksi sen pohjakangas kupruilee. K:n mielestä pesula on vastuussa maton vahingoittumisesta. Pesumaksu oli 64,30 euroa.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 29.12.2004 sähköpolkupyörän elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH). Polkupyörän hinta oli 950 euroa. Polkupyörän moottorille myönnettiin kahden vuoden takuu sekä sähkö- ja elektroniikkaosille vuoden takuu. Pyörää on korjattu EH:n toimesta useita kertoja. Erimielisyys asiassa koskee sitä, onko K:lla oikeus purkaa pyörän kauppa.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 16.11.2001 XX Oy:ltä uuden henkilöauton 124 522 markalla.

K valittaa siitä, että auton vaihteisto rikkoutui heinäkuussa 2006. Auton matkamittarin lukema oli silloin 59 039 kilometriä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 29.4.2003 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2002 käyttöönotetun henkilöauton 22 300 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä

25 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että auton sylinterinkansi ja tiiviste vaihdettiin 7.9.2006 autossa ilmenneiden ongelmien vuoksi, kun auton matkamittarin lukema oli 116 358 kilometriä, vaikka auto oli huollettu 10.8.2006 eikä huollossa tai sen tarkastuksessa havaittu mitään vikaa.

NN:t (jäljempänä ostajat) ostivat 24.9.2004 tontin rakennuksineen 540 000 eurolla. Tähän asuinkiinteistön kauppaan liittyi myyjän, ostajien ja elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) allekirjoittama "Asuntokaupan kuntoturva RS-10 -sopimus". Ostajat esittävät vaatimuksia EH:lle tämän sopimuksen perusteella.

NN (ostaja) osti 4.9.2006 XX:n kuolinpesältä (myyjä) asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan 58,5 m2 suuruista rivitalohuoneistoa. Kohde on valmistunut vuonna 1978. Kauppahinta oli 52 000 euroa.

Yhtiössä tehtiin kaupan jälkeen peruskuntokartoitus. Yhtiö on arvioinut peruskuntokartoituksen perusteella, että rakennusten korjauksesta aiheutuu noin 285 000 euron kulut. Kaupan kohteena olevan huoneiston osuus kuluista on 21 400 euroa. Asiassa on riitaa siitä, onko asunnossa asuntokauppalain mukainen taloudellinen virhe.

Kuluttajan (jäljempänä K) ja vakuutusyhtiön välinen erimielisyys koskee venevakuutuksesta maksettavan korvauksen määrää.

K:nn omistama ja ohjaama vene törmäsi aamuyöllä 22.7.2005 rantaan ja laituriin. Vahingon määräksi on katsottu 40 000 euroa. Asiassa on kyse siitä, onko K:n menettely osoittanut törkeää huolimattomuutta, johon vedoten vakuutusyhtiö on vähentänyt maksettavasta korvauksesta 50 prosenttia. Omavastuuosuus huomioon ottaen maksettu korvaus on ollut 39 925 euroa.

Kuluttaja (jäljempänä K) yritti soittaa taksia Levillä illalla 11.2.2006 noin klo 21.30-23.00. Puhelut ohjautuivat vastaajaan. K ei katso olevansa velvollinen maksamaan puheluista.

Kuluttaja (jäljempänä K) oli 1.11.2006 menossa Länsiauto-areenalle kello 19.00 alkavaan James Brownin konserttiin. Hän ei päässyt Kampista klo 18.14 lähtevään linja-autoon, koska se oli täynnä. K joutui palaamaan kotiinsa, koska takseja ei saanut eikä seuraavalla linja-autolla olisi ehtinyt konserttiin. K:n tarkoituksena oli ostaa lippu ennen konsertin alkua.

Kuluttaja (jäljempänä K) oli varannut Helsinki-Pariisi-Dallas -lennot siten, että menolento oli aamulla 19.10.2006. Samana aamuna alkaneen matkustamohenkilökunnan lakon vuoksi hänen lentonsa peruttiin.

Kuluttaja (jäljempänä K) vuokrasi elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) 11.8.2006 kahdeksalle hengelle aseet, suojamaskit, väripanokset sekä lisävarusteet värikuulapeliä varten. Vuokrasopimus tehtiin ajalle 11.8.-14.8.2006. Varusteiden vuokrahinta oli 900 euroa, josta K maksoi ne noutaessaan 500 euroa. Ryhtyessään käyttämään varusteita loma-asunnollaan K oli todennut suojamaskien ja patruunoiden lippaiden puuttuvan. Erimielisyys asiassa koskee sitä, onko EH velvollinen palauttamaan K:n varusteista maksaman 500 euron vuokrahinnan.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 5.9.2005 elinkeinonharjoittaja 2:lta (jäljempänä EH2) teltta-autotallin 199 eurolla. Tuotteelle myönnettiin vuoden takuu. Telttakankaaseen oli vuoden kuluttua ostopäivästä tullut reikiä ja se oli haurastunut. Erimielisyys asiassa koskee sitä, onko autotallin telttakangas ollut virheellinen.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti jouluviikolla 2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) kuivatun poron lapaluun koiralleen. K oli tiistaina 2.1.2007 huomannut matoja luussa, jota koira oli syönyt. K oli soittanut eläinlääkärille, joka oli kehottanut antamaan koiralle matolääkityksen. Erimielisyys asiassa koskee lapaluusta maksettua hintaa sekä sitä, onko EH velvollinen korvaamaan matolääkityksen hinnan K:lle.

Kuluttaja (jäljempänä K) tilasi elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) kasvihuoneen uima-altaan katteeksi. Kasvihuoneen hinta oli 6.500 euroa. K oli peruuttanut tilauksensa 26.11.2006. K on tyytymätön siihen, että EH oli laskuttanut häneltä 1.300 euroa, vaikka hän on katsonut, että hän on peruuttanut kaupan

14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen allekirjoittamisesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 7.6.2005 akkukäyttöisen golflaukun kuljetuskärryn hintaan 450 euroa. Tuotteelle myönnettiin vuoden takuu. Erimielisyys asiassa koskee K:n oikeutta purkaa kauppa.

Asiassa on kyse sähköpostitse sovitun sopimuksen sisällöstä koskien majoituspalvelua.

Kuluttajat tilaajina sekä elinkeinonharjoittaja toimeksisaajana sopivat taloelementtitoimituksesta asennuksineen 30.6.2005 päivätyllä hankintasopimuksella. Hankintasopimuksen ja sen myöhempien muutosten mukainen kauppahinta oli 78 705 euroa. Tapauksessa on tullut kiistaa talotehtaan arkkitehdin tekemien korko- ja sijaintimerkintöjen oikeellisuudesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 27.6.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) 340 eurolla Gore tex -sadeasun, johon kuului takki ja housut. Käyttäessään asua kolme kuukautta kaupanteon jälkeen K havaitsi sen rikkoutuneen selkärepun kantamisen vaikutuksesta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 27.6.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) 340 eurolla Gore tex -sadeasun, johon kuului takki ja housut. Käyttäessään asua kolme kuukautta kaupanteon jälkeen K havaitsi sen rikkoutuneen selkärepun kantamisen vaikutuksesta.

Kuluttajien (jäljempänä K:t) vuonna 2003 käyttöönotettu henkilöauto ajettiin 9.1.2006 kolarikorjaukseen elinkeinonharjoittaja 1:lle (jäljempänä EH1). Korjaamo oli jo 28.12.2005 tehdyn vakuutusyhtiön tarkastuksen jälkeen tilannut korjauksessa tarvittavat osat elinkeinonharjoittaja 2:n (jäljempänä EH2) Suomen sivuliikkeeltä, joka oli välittänyt tilauksen eteenpäin. Korjaus valmistui 17.1.2006.

K:t valittavat korjauksen kestosta ja vaativat vastapuolia korvaamaan sijaisauton vuokraamisesta aiheutuneet kulut viideltä vuorokaudelta.

Kuluttajan (jäljempänä K) valitus koskee elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) matkapuhelinliittymän sisältöpalvelulaskutusta. Liittymä on ollut K:n alaikäisen pojan käytössä.

Kuluttaja tilaajana ja elinkeinonharjoittaja toimeksisaajana sopivat talopakettitoimituksesta vuonna 2004. Toimituksen hinta oli 75 800 euroa. Osapuolille on tullut kiistaa siitä, vastaako toimitus poistoilmalämpöpumpun ominaisuuksien osalta siitä etukäteen annettuja tietoja.

Kuluttaja (jäljempänä K) on tehnyt 29.4.1999 elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) kanssa sopimuksen talopakettitoimituksesta hallinnassaan olevalle tontille.

EH on toimittanut talopaketin K:lle pystytettynä ja pintatöitä lukuun ottamatta valmiiksi rakennettuna vuonna 1999. Talopaketin hinta oli 405 000 markkaa.

K on vuonna 2002 myynyt kiinteistön. Ostajat ovat talvella 2003 todenneet rakennuksen lattian ja seinien liitoskohdan sekä alapohjan eristyksessä puutteita, joiden johdosta lattian tasolla tuntui vetoa ja lattia oli kylmä.

Erimielisyys koskee sitä, onko EH velvollinen korvaamaan K:lle vian selvittelystä ja korjaustöistä aiheutuneet korvaukset.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti naisten polkupyörän elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) 9.10.2004. Pyörän hinta oli 600 euroa. Erimielisyys koskee pyörän väitettyä virheellisyyttä ja K:n oikeutta purkaa kauppa.

Kuluttajat (jäljempänä tarjouksen tekijät) tekivät 24.2.2005 ostotarjouksen NN:lle (jäljempänä myyjä) kaupungin XX kylässä sijaitsevasta tilasta. Ostotarjouksen mukainen kauppahinta oli 75 000 euroa. Kiinteistönvälitysliikkeenä toimi VV (jäljempänä välitysliike). Myyjä hyväksyi tarjouksen seuraavana päivänä. Tarjouksen tekijät maksoivat 2 000 euron käsirahan tarjouksen vakuudeksi. Sovittuna kaupantekopäivänä, 7.3.2005, he ilmoittavat peruvansa kaupan. Tssä ilmoituksessaan tarjouksen tekijät totesivat, että sopimuksen mukaan aikaisemmin maksettu käsiraha siirtyy myyjälle sopimussakkona.

Heinäkuussa 2006 tarjouksen tekijät vaativat maksetun käsirahan palauttamista siltä osin, kun se ylittää myyjälle ja välitysliikkeelle kaupan peruuntumisesta aiheutuneet kustannukset.

Asia koskee XX kunnan vesihuollon perusmaksun kohtuullisuutta. Kyse on myös kuluttajariitalautakunnan toimivallasta.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 26.10.2005 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2002 käyttöönotetun pikkubussin 27 065 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 111 000 kilometriä.

K:n mukaan kauppaan sisältyivät hyväkuntoiset talvirenkaat, jotka myyjä asensi ennen kaupantekopäivää. Hän valittaa siitä, että kesärenkaiden vaihdossa huhtikuussa 2006 selvisi, että talvirenkaiden pyörimissuunta oli ollut väärä. Sen vuoksi renkaat olivat kuluneet huomattavasti ja nastat olivat myös irtoilleet.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 20.1.2004 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2000 käyttöön otetun henkilöauton 12 900 eurolla. Auton matkamittarilukema oli kaupantekohetkellä 41 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että autosta rikkoontui 27.2.2006 jakohihnan kiristinrulla, josta aiheutui moottorin vaurioituminen. Rikkoutumisen ajankohtana matkamittarilukema oli 74 000 kilometriä.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 21.1.2005 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 2000 käyttöön otetun henkilöauton 13680 eurolla. Auton matkamittarilukema oli kaupantekohetkellä 117 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että autosta katkesi jakoketju ilman ennakko-oireita 8.7.2006 kun autolla oli ajettu noin 134 000 km. Jakoketjun katkeaminen ei ole normaalia kulumista ja sen pitäisi kestää koko auton eliniän.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 18.2.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 1991 käyttöön otetun henkilöauton 7 500 eurolla. Auton matkamittarilukema oli kaupantekohetkellä 210 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että autosta halkesi sylinterikansi 18.3.2006. Myyjä ei hänen mukaansa ilmoittanut kauppaa tehtäessä, että näin saattaisi käydä.

Matkustajat ovat olleet valmismatkalla 3.-19.1.2007. Matkan hinta kuudelta henkilöltä oli 13 330 €.

Sopimuksen mukaan hotellihuoneiden koon piti olla 64 m2, mutta matkustajat majoitettiin 32 m2:n suuruisiin huoneisiin. Erimielisyys koskee hinnanalennuksen määrää. Matkanjärjestäjä on maksanut 10 % hinnanalennusta eli 1 334 €.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 1.4.2006 vuonna 1997 käyttöön otetun henkilöauton 5 000 eurolla. Auton matkamittarinlukema oli kaupantekohetkellä 101 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että vasta kaupanteon jälkeen hänelle selvisi, että autossa ei ollut internet-ilmoituksessa mainittuja ABS-jarruja ja kaksia renkaita. Lisäksi huoltokirjassa ei ollut merkintöjä.

Kuluttajan (jäljempänä K) XX-pankissa oleva käyttötili ylittyi 27.9.2006. Pankki lähetti 2.10.2006 K:lle ilmoituskirjeen tilinylityksestä ja peri tästä 5 euron palvelumaksun, minkä lisäksi veloitettiin 5 euron tilinylitysmaksu. Erimielisyys koskee sitä, onko pankilla oikeus periä ylityksestä maksuja.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 17.3.2005 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 23.5.2002 ensirekisteröidyn henkilöauton 14 500 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 106 000 kilometriä.

Auton tasauspyörästö rikkoutui 23.11.2005, jolloin auton matkamittarin lukema oli 126 942 kilometriä. Rikkoutumisen syynä oli pienen vetopyörästön keskitapin katkeaminen. Auto korjattiin EH:n korjaamolla. Korjauskustannukset olivat 1 102,12 euroa.

K sai EH:lta hyvityksenä alennusta varaosien hinnoista, mutta hän katsoo, että EH on velvollinen maksamaan korjauskustannukset kokonaan.

Pankki on hylännyt kuluttajan (jäljempänä K) asuntolainahakemuksen, jolloin hän on menettänyt asunnosta maksamansa käsirahan. Lainahakemus on tehty pankkineuvojan avustuksella ja käsiraha on maksettu samassa yhteydessä K:n tililtä pankin tekemin tilisiirroin. Kysymys pankin vastuusta, kun pankkineuvojan kanssa yhteistyössä laadittu lainahakemus ei pankin mukaan ole ollut mitenkään hyväksyttävissä.

Kuluttajan (jäljempänä K) ja elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) välinen erimielisyys koskee sähköntoimituksen keskeytymisestä aiheutuneen vahingon korvaamista.

K:n kiinteistön sähköntoimitus keskeytyi loka-marraskuun vaihteessa 2006. Mennessään kiinteistölleen lauantaina 4.11.2006 K havaitsi sähköntoimituksen katkenneen, mistä hän ilmoitti EH:lle. Yritys sai tiedon ongelmasta 4.11.2006 kello 16.49, ja vika saatiin korjattua kello 19.16.

Kuluttajan (jäljempänä K) kannettava tietokone lakkasi toimimasta 1.4.2007. Tietokone lähti takuuhuoltoon huoltoliikkeeseen (jäljempänä EH). K:n valitus koskee sitä,

että huolto kesti lähes kuukauden eikä huoltoliike lainannut viallista kovalevyä hänelle tärkeiden tiedostojen kopiointia varten.

Kuluttajan (jäljempänä K) kannettava tietokone oli toimimattoman pelin johdosta elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) takuuhuollossa. Kun kuljetusliike palautti tietokoneen 29.3.2007 K huomasi, että kaikki ohjelmat ja tiedostot oli huollossa poistettu kovalevyltä. K vaatii EH:a korvaamaan tuhoutuneet tiedostot ja ohjelmat.

Valittajat olivat valmismatkalla Thaimaan Pattayalla

10.-24.2.2006. Matkan alkuperäinen hinta oli 2 300 euroa kahdelta hengeltä, mutta polttoainelisämaksut korottivat sen

2 428 euroon. Matka varattiin 14.12.2005 ja varausmaksu maksettiin 27.12.2005. Loppumaksu maksettiin 11.1.2006.

Valittajat ostivat 26.1.2006 menopaluulennot Helsinki-Rooma

25.-28.5.2006. Varauksen mukaan paluulennon piti lähteä klo 13.10, mutta todellisuudessa kone lähti tuntia aiemmin.

NN:t (jäljempänä ostajat) ostivat asuinkiinteistön XX:iltä (jäljempänä myyjät) 8.12.2000 tehdyllä kauppakirjalla. Kohteen kauppahinta oli 650 000 markkaa eli noin 109 300 euroa. Kiinteistön hallinta siirtyi ostajille 15.12.2000 mennessä. Asiassa on tullut kiistaa kiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen laadusta. Myyjät katsovat olevansa vastuista vapaita sen perusteella, että virheilmoitusta ei ole tehty maakaaren mukaisessa viiden vuoden ajassa.

NN osti käytetyn kerrostaloasunto-osakkeen (1h,kk, n. 26,5 m2) XX:ltä 19.11.2003. Asunto sijaitsee vuonna 1913 valmistuneessa rakennuksessa. Kohteen kauppahinta oli 74 500 euroa. Tapauksessa on tullut kiistaa asuntoon erään aikaisemman omistajan toimesta rakennetun pesutilan vaurioista ja korjaustarpeista.

Vaatimusten johdosta myyjä on toistaiseksi hyvittänyt ostajalle kauppahinnasta 1 500 euroa.

Kuluttaja (jäljempänä K) myi 16.1.2006 vuonna 2005 lahjana saamansa osuutensa kiinteistön sillä olevine rakennuksineen ja liittymineen. Kiinteistön kauppahinta oli 85 000 euroa, josta K:n osuus oli 28 333,33 euroa. Välitysliikkeenä toimi EH. Kaupasta perittiin luovutusvoittovero 6 346,48 euroa. Erimielisyys koskee välittäjän vastuuta luovutusvoittoveroseuraamuksesta.

NN:n leski ja NN:n jakamaton kuolinpesä myivät 23.5.2005 XX kaupungissa sijaitsevan tontin sillä olevine rakennuksineen. Kiinteistön kauppahinta oli 147 000 euroa. Välitysliikkeenä toimi EH. Erimielisyys koskee välittäjän vastuuta luovutusvoittoveroseuraamuksesta.