Kuluttajalla (K) on sopimus elinkeinonharjoittaja 1:n (EH1) puhelinliittymästä. Erimielisyys asiassa koskee K:n velvollisuutta maksaa puhelut, jotka liittymästä on heinä-lokakuussa 2004 soitettu 0700-alkuisiin elinkeinonharjoittaja 2:n (EH2) palvelunumeroihin, joissa elinkeinonharjoittaja 3 (EH3) tarjoaa aikuisviihdepalveluja. Aikuisviihdepuheluista kertyi yhteensä 6 431,04 euron lasku.

Kuluttajan (K) valitus koskee elinkeinonharjoittajan (EH) saatavan perintää. Perintätoimisto on lähettänyt K:lle maksukehotukset 8.1.2004 ja 18.2.2005. K maksoi 16.1.2004 saatavan pääoman EH:lle. Erimielisyys asiassa koskee K:n velvollisuutta maksaa 18.2.2005 lähetetyssä maksukehotuksessa vaadittu 3,21 euron viivästyskorko ja 45 euron perintäkulut.

Kuluttajan (K) ja elinkeinonharjoittajan (EH) välinen erimielisyys koskee K:n velvollisuutta maksaa 372,43 euron ulkomaanpuhelumaksut.

Kuluttajat (K:t) ostivat 28.3.2002 elinkeinoharjoittajalta (EH) 115 252 euron kauppahintaan asunto-osakkeet. Asunnon velaton hinta oli 144 234 euroa. Kaupan kohteena oli 45 neliömetrin suuruinen valmis uusi asunto, jonka hallinta siirtyi ostajille kauppakirjan mukaan 30.4.2002.

Ostajat ovat tyytymättömiä kaupan kohteeseen, koska asunnon sisäkattoa jouduttiin korjaamaan useita kertoja.

Kuluttajat (K:t) ostivat 25.3.1999 päivätyllä kauppakirjalla asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat 107 neliömetrin suuruisen paritaloasunnon hallintaan. Kohteen rakennusvuosi oli 1996 ja kauppahinta 175 251,81 euroa. K:t saivat asunnon hallintaansa 30.4.1999.

Kauppaa tehtäessä K:t eivät saaneet tietoonsa sitä, että asunnon yhteyteen jälkeenpäin rakennetulle varastotilalle oli haettu rakennuslupaa vasta jälkikäteen, vähän ennen asunnon myymistä. Lupa oli myönnetty 26.3.1999. K:t saivat tietää asiasta 6.3.2002 kun rakennusvalvontavirastosta ilmoitettiin myyjien hakeman rakennusluvan olevan umpeutumassa. Tämän jälkeen ostajat olivat yhteydessä vuoroin kiinteistönvälittäjään sekä myyjiin. Kirjalliset reklamaatiot tehtiin kiinteistönvälittäjälle marraskuussa 2002 ja myyjille huhtikuussa 2003.

Kiinteistönvälittäjänä kauppaa tehtäessä toimi XX.

Kuluttajat (K:t) ostivat 16.5.2001 allekirjoitetulla rakentamisvaiheen kauppakirjalla elinkeinonharjoittajalta (EH) asunto-osakeyhtiön osakkeet 163 983,22 euron (975 000 markan) kauppahintaan. Osakkeisiin kohdistui lisäksi 39 860,54 euron (237.000 markan) suuruinen yhtiölainaosuus. Kaupan kohde on 79 m2:n suuruinen kerrostaloasunto.

Asunnon asukastarkastus pidettiin 21.6.2001 ja sen hallinta luovutettiin ostajalle 29.6.2001. Varsinaista vuositakuutarkastusta asunnossa ei ole pidetty mutta kohteen rakennusmestari tarkasti asunnon 8.1.2002. K:t reklamoivat tarkastuksessa useista vioista ja puutteista asunnossa. Tarkastuksen jälkeen he reklamoivat siitä, että asunto ei heidän mielestään ole sopimuksen mukainen, osa vaadituista korjauksista jäi tekemättä ja edelleen siitä, että asunnon putkityöt olivat keskeneräiset asuntoon muutettaessa. Ostajat ja myyjä ovat käyneet asiassa neuvotteluja, jotka eivät ole johtaneet sovinnolliseen lopputulokseen

Kuluttaja (K) teki 18.5.2004 jäsensopimuksen elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa. Sopimus on voimassa 12 kuukautta, jonka jälkeen se jatkuu kuukauden kerrallaan, kunnes se irtisanotaan. Kuukausimaksu on 59 euroa, ja se veloitetaan etukäteen. Jäsensopimuksen mukaan sopimusaika alkaa 1.8.2004. Sopimusaikaa edeltävästä ajanjaksosta 18.5-1.8 K on maksanut 30 euron harjoitusmaksun. Kun K liittyi kuntoklubin jäseneksi, voimassa oli kampanja, jonka aikana liittyneet saivat harjoitella kesäkauden 30 eurolla.

K vaati lokakuussa 2004, että sopimus puretaan, koska hänen elämäntilanteensa muuttui. Hän oli jäämässä hoitovapaalle 13.1.2005 ja hänen miehensä työ oli muuttunut, minkä vuoksi heidän 7 kuukauden ikäiselle lapsellansa ei ollut hoitajaa harjoitusten ajaksi. EH:n mukaan tällainen muutos elämäntilanteessa ei oikeuta purkamaan jäsensopimusta. EH jäädytti hyvitykseksi jäsenyyden kahdeksi kuukaudeksi. K maksoi kuitenkin 10 euroa kuukaudessa jäädytysmaksua. Jäädytysajanjakso pidensi sopimusajanjaksoa

Kuluttaja (K) oli vuokrannut elinkeinonharjoittajalta (EH) lomamökin ajalle 24.-27.6.2004. Mökin vuokra oli 600 euroa. K tilasi kotiinlähtöpäivänä 27.6.2004 mökkiin siivouksen, josta vuokralaiset maksoivat 20 euron maksun. Vuokra-ajan jälkeen K sai EH:lta 30.6.2004 päivätyn laskun, jossa häneltä perittiin 140 euron lisämaksua siivouksesta. Lisämaksu koostuu neljän ja puolen tunnin siivouksesta 50 euroa, mattojen pesusta 60 euroa ja pöydän pinnan korjauksesta 30 euroa. Erimielisyys koskee sitä, oliko EH:lla oikeus vaatia tämä lisämaksu.

Kuluttaja (K) osallistui elinkeinonharjoittajan (EH) valmismatkalle Romaniaan 20.-27.8.2004. Hän oli ostanut majoituksen miespaikalla. Matkan hinta oli 360 euroa. Valitus koskee sitä, että K:n mukaan hänen huonetoverinsa käyttäytyi häiritsevästi ja uhkaavasti ja matkassa oli muitakin puutteita

Kuluttajat (K:t) osallistuivat elinkeinonharjoittajan (EH) järjestämälle valmismatkalle Wieniin, Itävaltaan 1.-4.11.2004. Matkan alkuperäinen hinta oli 746 euroa. Matkustajien jo maksettua matkansa heille lähetetyn laskun mukaisesti matkanjärjestäjä vaati 166 euron lisähintaa lapsen lentolipuista sekä hotellin hinnan noususta. Matkustajat maksoivat lisähinnan päästäkseen matkalle.

Erimielisyys koskee sitä, onko matkanjärjestäjällä ollut oikeus vaatia edellä mainittu lisähinta.

Kuluttaja (K) varasi elinkeinonharjoittajalta (EH) puhelimitse 11.6.2004 matkan Helsingistä Tallinnaan 15.-17.6.2004. Matkaan sisältyivät kahden yön hotelliyöpymiset. Kirjallista sopimusta ei ole laadittu, eikä matkan hintaa tai matkanjärjestäjän määräämää osaa siitä ole maksettu. K ei ole käyttänyt matkaa.

Erimielisyys koskee sitä, onko EH:n ja K:n välille syntynyt sopimusta, jonka perusteella EH olisi oikeutettu velkomaan matkan hintaa K:lta.

Kuluttajat (K:t) osallistuivat elinkeinonharjoittajan (EH) järjestämälle valmismatkalle Saariselälle 20.-27.3.2004. Matkan hinta oli K1:ltä 511 euroa ja muilta matkustajilta 599 euroa henkeä kohti. Matkustajat majoittuivat hotellissa kuuden hengen huoneistossa, jossa oli yksi lisävuode. He ovat tyytymättömiä siihen, että he joutuivat saapumispäivänä odottamaan huoneiston järjestymistä useita tunteja ja että heiltä veloitettiin matkasta korkeampi hinta kuin hinnastossa oli mainittu.

Kuluttajalla (K) on sähköverkkopalvelusopimus elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa. Sähkömittaria vaihdettaessa 19.4.2004 EH luki sähkömittarin, jolloin se huomasi K:n aiemmin ilmoittamien mittarinlukemien olleen liian pieniä. Erimielisyys koskee sitä, että sähköyhtiö vaati K:lta lisäveloitusta ajalta 19.4.2002-19.4.2004.

Kuluttajat (K:t) tekivät 8.4.2002 elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa sopimuksen kaukolämpöverkkoon liittymisestä ja maksoivat 2624 euron liittymismaksun. Erimielisyys koskee sitä, että K:ien mukaan he eivät saaneet verotuksessa kotitalousvähennystä täysimääräisenä sen vuoksi, että EH ei eritellyt työn osuutta liittymismaksusta.

Kuluttaja (K) aloitti 11.8.2004 opiskelun elinkeinonharjoittajan (EH) kosmetologilinjalla. Koulutus olisi kestänyt 27.1.2006 saakka, mutta K keskeytti sen 13.9.2004 saatuaan toisen opiskelupaikan. K on maksanut 4000 euron koulutusmaksusta 1800 euroa. Erimielisyys koskee sitä, onko hänellä velvollisuus maksaa loppuosa koulutusmaksusta.

Hakuasiakirjojen mukana tulleessa esitteessä mainitaan, että sisäänkirjoitusmaksua 123 euroa ei palauteta ja että koulutusmaksusta maksetaan 1500 euroa 11.8.2004 sekä 300 euroa 11.9.2004, 11.10.2004, 11.11.2004, 11.12.2004 ja 11.1.2005, 700 euroa 11.2.2005 ja 300 euroa 11.3.2005. Esitteessä mainitaan, että sisäänkirjoitusmaksulla opiskelija sitoutuu vastaanottamaan koulutuspaikan ja hyväksymään maksusitoumukset. Kouluun valitun opiskelijan on peruttava sisäänkirjoitusmaksulla varaamansa koulutuspaikka viimeistään seitsemän päivää ennen koulun alkua.

Opiskelijan oppaassa on mainittu, että koulutusmaksut suoritetaan kokonaisuudessaan eikä niitä palauteta opintojen keskeytyessä opiskelijasta johtuvasta syystä. Järjestyssääntöjen mukaan opiskelijan on suoritettava opiskeluun liittyvät sisäänkirjoitus-, koulutus-, tentti-, monistus- ja muut maksut oppilaitoksen antamien ohjeiden mukaan. Maksuja ei palauteta, jos opiskelijan opiskelu estyy tai lakkaa opiskelijasta johtuvasta syystä. Opiskelija on velvollinen suorittamaan koulutusmaksun kokonaisuudessaan eroamisajankohdasta riippumatta.

Kuluttaja (K) sai 27.8.2003 elinkeinonharjoittajalta (EH) Omakotiliiton jäsenille lähetetyn tarjouksen sähkönmyyntisopimuksesta, kun hänen edellinen määräaikainen sopimuksensa oli päättymässä. Tarjouksessa lukee seuraavasti: "Nyt on aika uusia määräaikainen sähkösopimus ja varmistaa muuttumaton sähkön hinta kahdeksi vuodeksi!" K teki sähkönmyyntisopimuksen EH:n kanssa ajalle 1.10.2003-30.9.2005. K on tyytymätön sähkön hintaan ja haluaa purkaa sopimuksen.

Ostajat ostivat 21.1.2004 päivätyllä kauppakirjalla myyjältä As Oy:n osakkeet nrot 21989-22213, jotka oikeuttavat hallitsemaan noin 23 m2:n suuruista huoneistoa. Kauppahinta oli 41.607 euroa. Rakennus on valmistunut vuonna 1960. Kaupan välitti välitysliike.

Kuluttajat (K:t) ostivat 30.11.2003 päivätyllä rakentamisvaiheen kauppakirjalla myyjältä yhtiön osakkeet nrot 1-710, jotka oikeuttavat hallitsemaan noin 99 m2:n suuruista huoneistoa. Velaton kauppahinta oli 142.000 euroa. Rakennus on valmistunut vuonna 2004. Ostajat muuttivat asuntoon 13.8.2004.

Kuluttaja (K) osti 17.8.2003 päivätyllä rakentamisvaiheen kauppakirjalla elinkeinonharjoittajalta (EH) As Oy:n osakkeet nrot 442-500, jotka oikeuttavat hallitsemaan noin 102 m2:n suuruista huoneistoa.Velaton kauppahinta oli 247.400 euroa. Rakennus on valmistunut vuonna 2004. Ostajat muuttivat asuntoon 26.3.2004.

Kuluttajat (K:t) ostivat 31.5.2002 päivätyllä kauppakirjalla NN:ltä määräalan kunnan kylässä sijaitsevasta tilasta. Kauppahinta oli 42.000 euroa. Kaupan välitti välitysliike.

Lautakunnan saaman tiedon mukaan K1 on kuollut jaostokäsittelyn jälkeen 23.6.2005.

Kuluttajat (K:t) tekivät 21.1.2004 ostotarjouksen myyjien (M)omistamasta välitysliikkeellä olevasta sijaitsevasta asunnosta. Myyjät hyväksyivät ostotarjouksen 21.1.2004. K:t ovat tämän jälkeen kieltäytyneet tekemästä kauppaa, minkä vuoksi välitysliike on perinyt heiltä 10.000 euron suuruista sopimussakkoa.

Kuluttaja (K) teki 25.1.2004 ostotarjouksen elinkeinonharjoittajan (EH) välitettävänä olevasta asunnosta. Rakennus on rakennettu vuonna 1939. Myyjä hyväksyi ostotarjouksen 27.1.2004. K on tämän jälkeen kieltäytynyt tekemästä kauppaa, minkä vuoksi häneltä on peritty 4.200 euron määräistä sopimussakkoa.

Kuluttajat (K:t) ostivat 15.6.2001 NN:ltä tontin sillä sijaitsevine rakennuksineen. Kauppahinta oli noin 158.000 euroa. Kaupan välitti välitysliike. Rakennus on rakennettu vuosina 1950-1951.

Kuluttajat (K:t) ostivat 10.5.2002 myyjältä (M) XVI-nimisen tilan sillä sijaitsevine rakennuksineen ja liittymineen. Kauppahinta oli 92.500 euroa. Rakennus on rakennettu 1967.

Kuluttajan (K) vuonna 1987 käyttöönotetun henkilöauton vasen takaovi vaurioitui liikennevahingossa 11.9.2003. Autoa käytiin vahingon jälkeen näyttämässä elinkeinonharjoittajalla (EH) ja vakuutusyhtiö suoritti vahinkotarkastuksen 15.9.2003. EH:lle faksattiin 18.9.2003 K:n äidin toimesta tarkastuskertomus ja pyydettiin tilaamaan varaosat sekä varaamaan korjausaika. Korjausaika peruttiin ennen korjauksen aloittamista, mutta EH lähetti jo saapuneista varaosista laskun K:lle, koska osia ei voinut enää palauttaa keskusvarastoon.

K valittaa siitä, että EH vaatii häntä maksamaan varaosat, vaikka hän oli peruuttanut tilauksen.

Kuluttajan (K) vuonna 1996 käyttöönotettuun henkilöautoon tehtiin 150 000 kilometrin määräaikaishuolto ja katsastustarkastus 21.5.2002 elinkeinonharjoittajalla (EH). K:n auto hylättiin samana päivänä suoritetussa katsastuksessa jarrujen pitämättömyyden vuoksi. Lisäksi katsastusmies teki huomautuksen rikki olevista polttimoista. Viat korjattiin EH:lla ja auto läpäisi uusintakatsastuksen 28.5.2002.

Vuoden 2003 katsastuksessa auto hylättiin liian suurten päästöarvojen vuoksi. Vika paikallistettiin EH:lla joka tilasi tarvittavat varaosat. Sovittuja korjausaikoja jouduttiin kuitenkin siirtämään kahdesti, koska osat eivät olleet vielä saapuneet. Auto saatiin korjatuksi 3.6.2003 ja se läpäisi uusintakatsastuksen samana päivänä.

K katsoo, että vuoden 2002 katsastustarkastus on suoritettu puutteellisesti, koska auto hylättiin samana päivänä suoritetussa katsastuksessa. Vuoden 2003 katsastuksen jälkeinen korjaus puolestaan viivästyi kahdesti, mistä aiheutui ylimääräisiä kilometrikustannuksia. Lisäksi auton varaosien saanti on ollut puutteellista, eikä vuoden 2003 katsastuksessa paljastunutta lamda-anturin vikaa havaittu huoltojen yhteydessä, vaikka korjaamolle oli ilmoitettu auton ylisuuresta polttoaineen kulutuksesta.

Kuluttajan (K) vuonna 1991 käyttöönotettuun henkilöautoon vaihdettiin 24.4.2002 jakohihna elinkeinonharjoittajalla (EH). Autolla oli tuolloin ajettu noin 235 500 kilometriä.

Auton värinänvaimentimen kiinnitysruuvi irtosi 10.8.2003 aiheuttaen jakohihnan paikaltaan menon ja moottorivaurion. Autolla oli tuolloin ajettu noin 270 000 kilometriä.

K katsoo vaurion johtuneen siitä, että EH ei ollut uusinut värinänvaimentimen kiinnitysruuvia jakohihnan vaihdon yhteydessä.

Kuluttaja (K) vei 20.8.2003 vuonna 2000 käyttöönotetun henkilöauton virtalukon toimintahäiriön vuoksi korjattavaksi elinkeinonharjoittajalle (EH). Huollossa virtalukon vaurio todettiin niin pahaksi, että lukko uusittiin. Samalla vaihdettiin myös vialliseksi paljastunut turvatyynyn kellojousi. Korjaus valmistui 26.9.2003 ja maksoi yhteensä 537,44 euroa.

K valittaa siitä, että turvatyynyn kellojousi vaihdettiin ilman tilaajan suostumusta.

Kuluttajan (K) auto oli korjattavana elinkeinonharjoittajalla (EH)20.-22.1.2003. Korjauksen ajaksi K sai veloituksetta käyttöönsä autoliikkeen vaihtoauton

Liike ilmoitti myöhemmin K:lle, että sijaisautoon oli tullut hänen hallinta-aikana vaurioita. Liike laittoi sijaisauton kuntoon ja vaatii K:a maksamaan tästä aiheutuneet kulut.

Elinkeinonharjoittaja 1 (EH1) vaihtoi 17.1.2000 tehdyn laajemman moottorinkorjauksen yhteydessä jakohihnan ja sen ohjainrullat kuluttajan (K) vuonna 1997 käyttöön otettuun autoon, jolla oli tuolloin ajettu 47 558 kilometriä. Autosta katkesi jakohihna ja moottori vaurioitui 22.7.2003, kun autolla oli ajettu 102 936 kilometriä eli 55 378 kilometriä jakohihnan vaihdon jälkeen. Auton huolto-ohjelman mukainen jakohihnan vaihtoväli on 60 000 kilometriä tai neljä vuotta.

Moottorivaurion korjasi EH1, joka veloitti korjauksesta 1.701 euroa.

Kuluttaja (K) ja elinkeinonharjoittaja (EH) sopivat elinkeinonharjoittajan 14.8.2003 antaman kirjallisen tarjouksen perusteella asuinrakennuksen ilmanvaihtotöistä sekä keskuspölynimurin asennuksesta hintaan 7 686 euroa.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, kuuluvatko asennusten edellyttämät sähkötyöt sovittuun hintaan

Kuluttajat (K:t) ostivat 16.2.1999 uuden auton Yhdysvalloissa. Auto tuotiin Suomeen muuttoautona. Auton moottori rikkoutui 29.12.2002. Jakopään ajoitus oli mennyt paikaltaan, jolloin venttiilit olivat osuneet mäntiin aiheuttaen sylinterinkannen vaurioitumisen. Autolla oli tuolloin ajettu 78 200 kilometriä. K:t katsovat, että auton suomalainen maahantuoja tai autoa huoltanut elinkeinonharjoittaja 2 (EH2) ovat vastuussa moottorivaurion korjauskustannuksista.

Kuluttaja (K) vei 15.10.2001 vuonna 1997 käyttöönotetun henkilöauton jakohihnan ja hihnankiristimen vaihtoon elinkeinonharjoittajalle (EH). Tuolloin autolla oli ajettu

209 750 kilometriä. Jakohihnan vaihtoväli oli 90.000 km ja varaosille myönnettiin vuoden takuu.

K:n auton jakohihna katkesi helmikuussa 2003 aiheuttaen moottorivaurion, jonka korjaaminen maksoi NN:llä 1.920 euroa. Tuolloin autolla oli ajettu 254 233 kilometriä eli noin 44 000 kilometriä edellisen jakohihnan vaihdon jälkeen.

K katsoo, että jakohihnan olisi tullut kestää pitempään kuin

44 000 km EH:n suorittaman jakohihnan vaihdon jälkeen.

Kuluttaja (K) vei 10.12.2003 vuonna 2000 käyttöönotetun henkilöauton harjapesuun elinkeinonharjoittajalle (EH). Auton sivupeili irtosi pesussa.

K katsoo, että pesupalvelus ei ole vastannut sovittua, koska pesulaite aiheutti peilin irtoamisen.

Kuluttajan (K) vuonna 2000 käyttöönotettuun henkilöautoon asennettiin 15.5.2001 ns. teholastu elinkeinonharjoittajalla (EH). Autolla oli tuolloin ajettu noin 47 000 kilometriä. Auton polttoaineen ruiskutuspumppu ja moottorin ohjausyksikkö jouduttiin uusimaan loka-marraskuussa 2003. Autolla oli tuolloin ajettu noin 95 700 kilometriä. EH:n suorittama korjaus maksoi osineen 3.801,70 euroa.

K katsoo, että ruiskutuspumpun rikkoutuminen on johtunut EH:n 15.5.2001 huolimattomasti tai virheellisesti suorittamasta ns. teholastun asennuksesta.

Kuluttaja (K) sopi elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa vuonna 1998 käyttöönotetun BMW 316-merkkisen auton sylinterikannen tiivisteen vaihtamisesta. Auto rikkoutui lauantai-iltana 29.11.2003 Sysmässä ja se hinattiin samana päivänä korjaamolle. Tarkemmin hinnasta ja aikataulusta sovittiin maanantaiaamuna, jolloin auton korjaaminen oli jo aloitettu. Korjauksen hinnaksi sovittiin 800 euroa ja valmistumispäiväksi 2.12.2002.

K hinautti auton 3.12.2003 muualle korjattavaksi, koska hänen mukaansa korjaus ei ollut valmistunut sovittuna päivänä. Korjaamon mukaan autoon jouduttiin vielä sovittuna valmistumispäivänä tilaamaan uudet kannenpultit, koska kyseisen automerkin huolto-ohje kehottaa ne vaihtamaan kansityön yhteydessä. Korjaamon mukaan K:n kanssa sovittiin, että pultit tilataan K:n kustannuksella ja auton valmistumispäivää siirretään päivällä. Asiassa on riitaa siitä, onko korjaamolla oikeus veloittaa palveluksesta 837,20 euroa, vaikka palvelus keskeytettiin.

Kuluttajat (K) ostivat 15.4.2002 päivätyllä kauppakirjalla myyjiltä XX kunnan, NN kylässä sijaitsevan tilan sillä sijaitsevine rakennuksineen ja liittymineen. Kauppahinta oli 57.000 euroa. Rakennus on valmistunut vuonna 1961.

Ilmoitettu virhe

Kaupan kohteessa oli tehty kylpyhuoneremontti vuosina

2000-2001. Ostajat havaitsivat noin vuosi kaupanteon jälkeen, että suihkuhuoneessa oli katkenneita laattoja. Lisäksi havaittiin, että laattojen väri oli muuttunut. Ostajien mukaan vaurio johtuu siitä, että routa on puutteellisen routaeristyksen takia päässyt lattian alle ja sulaessaan katkonut kylpyhuoneen kaakeleita. Ulkopuolinen routaeristys puuttuu.

Koska kylpyhuoneessa on ennen kaupantekoa tehty täydellinen remontti, ovat ostajat voineet olettaa, että lattia ja seinät pysyvät virheettöminä kauemmin kuin kaksi vuotta. Ostajien mukaan kyseessä täytyy olla rakennusvirhe.

Myyjät ovat lisäksi rakentaneet öljysäiliöhuoneen ja terassin, mutta he eivät ole hakeneet näille rakennuslupaa. Rakennuslupaa ei ole ostajien pyynnöstä huolimatta myyjien toimesta vieläkään haettu.

Suihkun hanojen kohdalla esiintyy kosteutta, joka luultavasti johtuu siitä, ettei kiinnityskohtiin ole laitettu silikonia.

Ostajat reklamoivat myös myyjien tekemästä viemäriputken uusimisesta.

Kuluttaja (K) osti 24.1.2004 elinkeinonharjoittajalta (EH) kaksi tiikerinuoliaista ja haibarbin yhteishintaan 18,80 euroa. Asiassa on riitaa siitä, tartuttivatko kalat pilkkutaudin K:n akvaarioon ja siitä, onko myyjä korvausvelvollinen tapahtuneen perusteella.

Kuluttaja (K) osti 12.3.2004 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 1994 käyttöönotetun Volkswagen Passat-merkkisen henkilöauton 10 599 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 101 792 kilometriä.

K valittaa siitä, että vasta kaupanteon jälkeen hänelle selvisi, että auto olikin tuotu käytettynä ulkomailta.

Kuluttaja (K) osti 8.4.2003 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 2001 käyttöönotetun Seat Leon 1,9 TDI-merkkisen henkilöauton 19 900 eurolla. Auton matkamittarilukema oli kaupantekohetkellä 43 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että pian kaupanteon jälkeen selvisi, että auton keskuslukituksen kaukosäätimen lähettimen lähetysteho oli heikentynyt merkittävästi. Vikaa ei voi korjata muuten kuin hankkimalla uusi lähetin, jonka hinta koodauksineen on 104 euroa.

Kuluttaja (K) vei 27.12.2001 television elinkeinonharjoittajalle (EH) korjattavaksi. Korjauksesta laskutettiin 101,75 euroa. Televisio alkoi kuitenkin pitää ääntä lämmettyään, jonka vuoksi se vietiin takaisin korjaamoliikkeeseen. Televisio oli liikkeessä kunnes se tuhoutui tulipalossa keväällä 2003.

Asiassa on riitaa korjauslaskun ja vakuutusyhtiön omavastuuosuuden hyvittämisestä.

Kuluttaja (K) osti 11.10.2003 kolme kiekkokalaa 100 eurolla. K sijoitti kalat 350 litran akvaarioon, jossa oli ennestään muun muassa kiekkokaloja, monnisia ja tetroja. Pian siirtämisen jälkeen uudet kalat alkoivat oireilla. Kaloja hoidettiin sisälois- ja samettitautilääkkeillä.

Yksi uusista kiekkokaloista toimitettiin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle (jatkossa EELA) tutkittavaksi. 25.11.2003 päivätyssä tutkimusselosteessa todettiin kalan sairastaneen kalatuberkuloosia.

Asiassa on riitaa siitä, tartuttivatko kiekkokalat kalatuberkuloosin K:n akvaarioon ja siitä, onko myyjäliike tämän perusteella korvausvelvollinen.

Kuluttajat (K:t) ovat olleet aamulehden kestotilaajia kymmeniä vuosia. Lehti on tänä aikana jaettu K:ien asuman kiinteistön postilaatikkoon. elinkeinonharjoittaja (EH) tiedotti, että lehdet jaetaan viikonloppuisin 13.9.2003 alkaen yhteislaatikkoon, joka sijaitsee melkein kahden kilometrin etäisyydellä kiinteistöstä. K:ien mielestä tilaushinnassa pitäisi ottaa huomioon jakelupalvelun huononeminen. EH ei ole tähän suostunut. Lehden tilaushinta on 195 euroa vuodessa.

Kuluttaja (K) osti 17.5.2003 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 2002 käyttöönotetun Ford Focushenkilöauton 16 450 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 104 000 kilometriä.

Kaupantekoa seuranneella viikolla K soitti XX-liikkeeseen, josta sai tietää, että autoon oli vaihdettu takaluukku ja takapuskuri. K tutki autoa tarkemmin, ja havaitsi auton maalipinnassa sävyeroja. XX-liike selvitti K:n pyynnöstä auton historiaa, jolloin ilmeni, että autoa oli kolaroitu kahdesti perään ja kerran keulaan. Autoon oli kaksi kertaa vaihdettu takapuskuri, takaluukku ja oikea etulokasuoja, valoumpio, etumaski ja etupuskuri.

Auto maalattiin veloituksetta uudelleen. K vaati autosta hinnanalennusta, mistä myyjäliike kieltäytyi.

Kuluttaja (K) osti elinkeinonharjoittajalta (EH) 9.9.2002 vuonna 1991 käyttöön otetun Citroën Hymercamp -matkailuauton, jonka kauppahinta oli 13 000 euroa. Auton mittarilukema oli kaupantekohetkellä 163 000 kilometriä.

K valitti joulukuun lopussa 2002 siitä, että auton dieselpumppu oli rikkoutunut ja se oli vaihdettu sekä vaati myyjäliikettä korvaamaan 2 231,70 euron korjauskustannukset ja asiantuntijalausunnon hankkimisesta aiheutuneet 416,50 euron kulut, mihin myyjäliike ei suostunut, koska ei katsonut auton olleen virheellinen.

Kuluttaja (K) osti kotimyynnistä 26.5.2004 Julia-nimisen sohvakaluston 1 600 eurolla elinkeinonharjoittajalta (EH) K maksoi kauppahinnan käteisellä. Myyjä antoi ostajalle osamaksusopimukseen liitetyn kotimyyntiasiakirjan. Siinä vaaditaan ostajalta kirjallista kaupan peruuttamista.

K ilmoittaa peruuttaneensa kalustokaupan 14 päivän kuluessa puhelimitse ja kirjallisesti. Valitus on aiheutunut siitä, että myyjä ei ole hyväksynyt peruutusta, koska sitä ei ollut tehty kirjallisesti.

Kuluttaja (K) solmi XX:n kuolinpesän kanssa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen 28.2.2002. Vuokran määrä oli 505 euroa kuukaudessa. Sopimuksen mukaan vuokralainen maksaisi kuuden ensimmäisen kuukauden ajan korotettuna vuokrana 607,67 euroa kuukaudessa. Sopimustekstin laati välitysliike (EH).

Kuluttaja (K) ja elinkeinonharjoittaja (EH) sopivat 24.10.2003 päivätyllä tilaus- ja kauppasopimuksella vuonna 1997 käyttöön otetun Audi A3henkilöauton kaupasta 19 500 eurolla. Matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 89 000 kilometriä.

K peruutti kaupan 26.10.2003 ennen auton luovuttamista, koska oli saanut Ajoneuvohallintokeskuksesta tiedon, että auto oli tuontiauto. EH vaati K:lta kaupan purkurahana 992,40 euroa. EH siirsi asian perintätoimistolle, jonka vaatimus oli yhteensä 973,11 euroa: 879 euron purkuraha, 4,11 euron viivästyskorko ja 90 euron perintäkulut.

Valitus koskee myyjän oikeutta purkurahaan.

Kuluttaja (K) osti 16.1.2004 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 2003 käyttöönotetun Mazda-merkkisen henkilöauton 31 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kauppasopimuksen mukaan kaupantekohetkellä 2 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että auton myynti-ilmoituksessa luvattiin kauppaan sisältyvän sekä talvi- että kesärenkaat. Kesärenkaissa ei ollut vanteita.

Kysymys on siitä, onko lainmuutos antanut vakuutettu (NN), (synt. 1965) oikeuden purkaa tekemänsä vapaaehtoinen eläkevakuutussopimus.

Kuluttaja (K) teki asuinhuoneiston vuokrasopimuksen NN:n kanssa 30.1.2003. Huoneisto (2h+kk, 36 m², vuokra 470 euroa/kk) sijaitsee Oulussa ja vuokra-aika alkoi 1.2.2003. Välittäjänä toimi vuokralaisen toimeksiannosta elinkeinonharjoittaja X (EH).

Kuluttaja (K) osti 14.4.2003 kuolinpesän osakkaalta vapaa-ajan kiinteistön. Kiinteistön pinta-ala on 4 810 neliömetriä ja sillä sijaitsee noin 63 neliömetrin suuruinen asuinrakennus (3h+k+tk+khh+s.os+wc), rantasauna ja kahden auton autotalli sekä varastotilaa. Kauppahinta oli 132 870 euroa. Välittäjänä kaupassa toimi elinkeinonharjoittaja NN (EH).

Myyntiesitteen mukaan kiinteistöllä on rantaviivaa noin 40 metriä. Rantaviivaa on todellisuudessa noin 20 metriä.

K on vaatinut myyjiltä ja välitysliikkeeltä korvausta, mihin nämä eivät ole suostuneet.

Kuluttaja (K) osti 13.3.2002 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 1998 käyttöön otetun Seat Ibizahenkilöauton 16 450 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 35 000 kilometriä. Auton moottorille oli tehty tehoa lisääviä muutoksia auton aiemman omistajan omistusaikana ja ennen auton myymistä K:lle.

Auton moottori rikkoutui heinäkuussa 2003 kampiakselin hihnapyörän pultin löystymisestä seuranneen hihnapyörän irtoamisen vuoksi. Auton matkamittarin lukema oli tuolloin noin 56 800 kilometriä. Auto korjattiin EH:n korjaamolla elokuussa 2003. Autoon asennettiin korjausten yhteydessä uusi puolimoottori. Moottorivaurion korjauskustannukset olivat töineen ja varaosineen 3 971,50 euroa. Korjausten yhteydessä autolle tehtiin myös 60 000 kilometrin määräaikaishuolto, jonka kustannukset olivat 337,49 euroa.

Kuluttajat (K)veivät tietokonelaitteiston elinkeinonharjoittajalle (EH) ohjelmien uudelleen asentamista varten. Asiassa on riitaa digitaalisten kuvien tuhoutumisesta ja huoltoliikkeen korvausvelvollisuudesta.

Kuluttaja (K) osti 25.11.2003 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 2000 käyttöön otetun Nissan King Cab-pakettiauton, jonka hinta oli 18 150 euroa. Internetissä julkaistussa auton myynti-ilmoituksessa moottorin tehoksi oli merkitty 98 kW. Rekisteriotteen mukaan moottorin teho on 76 kW. K vaati hinnanalennusta, koska oli saanut moottorin koosta väärää tietoa. Myyjäliike ei suostunut vaatimukseen.

Kuluttajat (K:t) ostivat 20.8.2003 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 1987 käyttöönotetun Volvo 740 GLEhenkilöauton 6 727,52 eurolla. Auton matkamittarissa oli kaupantekohetkellä lukema 183 675.

K:t valittavat siitä, että auton matkamittarilukema olikin maileja eikä kilometrejä. Tämä ostopäätökseen vaikuttava seikka jätettiin heille kaupantekohetkellä kertomatta.

Lautakunnalle on lähetetty valokuva auton mittaristosta. Nopeusmittarissa mittarikehän ulommaista reunaa kiertävät numerot nollasta sataankahteenkymmeneen. Sisempänä kiertävät pienemmillä numeroilla lukemat nollasta sataankahdeksaankymmeneen. Samalla kehällä suurempien numeroiden kanssa, mittarin alaosassa kello kuudessa, lukee samankokoisilla kirjaimilla "mph". Pienempien numeroiden kanssa samalla kehällä samankokoisin kirjaimin lukee edellä mainitun "mph":n yläpuolella "km/h".

Kuluttajat K:t) ostivat uuden asunto-osakkeen elinkeinonharjoittajalta (EH) 19.5.2000 1 096 100 markan (noin 184 350 euron) kauppahinnalla. Osakkeet oikeuttavat syksyllä 2000 valmistuneen 128 neliömetrin suuruisen paritaloasunnon hallintaan.

K:t ovat tyytymättömiä kohteen laatuun ja myyjän korjaustapaan

Kuluttaja (K) osti 17.1.2003 2 200 euron hintaisen Sanyo PLV-Z1 multimediaprojektorin elinkeinonharjoittaja 1:ltä (EH1). Projektorin maahantuoja on elinkeinonharjoittaja 2 (EH2). Laitteelle annettiin kahden vuoden takuu ja laitteen lampulle K:n mukaan 300 tunnin/0,5 vuoden takuu. Valitus koskee lampun kestoikää.

Kuluttaja (K) oli varannut Suomi-Vietnam Seura ry:n kautta elinkeinonharjoittajan (EH) järjestämän valmismatkan Pohjois-Vietnamiin 5.-23.4.2003. Matka maksoi 2 095 euroa. Hän peruutti matkan 1.4.2003 Vietnamissa esiintyneen SARS-epidemian vuoksi. EH palautti 1 541,92 euroa matkan hinnasta. Erimielisyys koskee sitä, onko EH:lla velvollisuus palauttaa koko matkan hinta.

Kuluttaja (K) näki perjantaina 19.9.2003 Keltainen Pörssi-lehdessä ilmoituksen elinkeinonharjoittajalla (EH) myytävänä olevasta, vuoden 1996 mallisesta Toyota Carina E 1,6-farmariautosta. Hän soitti ja pyysi myyjää varamaan auton seuraavan viikon perjantaihin, jolloin K kävisi katsomassa autoa. Myyjä edellytti 100 euron varausmaksun maksamista, jotta auto pidettäisiin viikon varattuna. K:n mukaan hän löysi autosta lukuisia vikoja tutustuessaan siihen, minkä vuoksi hän pätti olla ostamatta autoa. Myyjä pidätti K:n maksaman varausmaksun, mitä K ei hyväksy.

Kuluttaja (K) osti 2.3.2002 rakentamisvaiheessa olleen asunnon elinkeinonharjoittajalta (EH) Asunto Oy Espoon XX-nimisestä paritalomuotoisesta asunto-osakeyhtiöstä. Huoneistotyypiksi (huoneluvuksi) kauppakirjassa ja yhtiöjärjestyksessä ilmoitettiin 5-6h+k+s+2at (autotallia) ja asuintilojen pinta-alaksi n. 128 neliömetriä sekä muiden tilojen pinta-alaksi n. 27,5 neliömetriä. Kohteen kauppahinta oli 291 951 euroa.

K on tyytymätön kohteen laatuun ja sen pinta-aloista saamiinsa tietoihin.

NN kuoli 3.3.2002. Kuolinpesän valtuuttama asiamies sopi elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa kuolinpesän varallisuuteen kuuluneen kiinteistön käyvän arvon arvioimisesta ja kiinteistön myymisestä. Kiinteistö sijaitsee Espoon Niipperissä. Tontille saa rakentaa enintään viisi asuntoa. Välitysliike laati tontista arviokirjan 29.4.2002. Sen mukaan tontin käyvällä arvolla tarkoitetaan kohtuullisessa myyntiajassa kohteesta saatavaa todennäköistä kauppahintaa. Tontin käyväksi velattomaksi myyntihinnaksi arvioitiin 115.000 euroa +/- 7 %. Myyntitoimeksiantosopimuksen 11.7.2002 mukaan myyntihinnaksi sovittiin 115.000 euroa ja keskimääräiseksi myyntiajaksi arvioitiin kaksi kuukautta.

Kauppa syntyi 22.8.2002. Kauppahinta oli 110 000 euroa.

Tontin pinta-ala oli kiinteistörekisterin mukaan 0.2645 hehtaaria ja kaupunginmittaustoimistosta saadun tiedon ja tonttikarttaluonnoksien mukaan noin 2.568 neliötä. Tontilla sijaitsee purkukuntoisiksi luonnehdittuja rakennuksia.

Tontin ostaja lohkoi kohteesta kaksi 642 neliömetrin määräalaa jättäen noin 1.284 neliömetrin suuruisen kantatilan itselleen. Määräalat hän myi edelleen 28.10.2002. Kauppahinta kummastakin määräalasta erikseen oli 48.500 euroa. Välittäjänä näissäkin kaupoissa toimi EH.

Kuolinpesä katsoo, että arviokirja oli virheellinen. He katsovat, että arviokirjassa olisi pitänyt arvioida myös kohteen pitkäaikaisempien realisointikeinojen mahdollisuutta ja niiden vaikutusta kauppahintaan.

Osakkaat ovat vaatineet korvausta välitysliikkeeltä, mihin se ei ole suostunut.

Kuluttaja (K) osti 1.10.2003 lentoliput elinkeinonharjoittajan (EH) tilauslennoille Helsingistä Alicanteen 14.12.2003 ja Alicantesta Helsinkiin 11.4.2004. Lentoliput maksoivat 505 euroa. K joutui sairauden vuoksi peruuttamaan matkan 5.12.2003. Erimielisyys koskee sitä, onko EH:lla velvollisuus palauttaa lentolippujen hinta hänelle.

Kuluttaja (K) osti 9.7.2003 elinkeinonharjoittaja 1:ltä (EH1) XX:n valmistaman takan sekä hellan tarvikkeineen 3 757,46 euron kokonaishintaan. Asennus ei sisältynyt uunin hintaan.

Asennuksesta K sopi erikseen muurarin kanssa.

K vaatii EH1:tä sekä elinkeinonharjoittaja 2:ta (EH2) vastuuseen siitä, ettei uunia saatu asennettua sovittuna ajankohtana.