Ratkaisut 2001

27.9.2001
varauma
tiedonantovelvollisuus
ammattitaito

Tilaaja K

Toimeksisaaja Eh

Sopimuksen sisältö: Omakotitalon kosteuskartoitus

Suorituksen hinta 350 markkaa

Sopimuksen tekoajankohta helmikuu 1999 ilmoitettu virhe

Valittaja oli ostanut 4.2.1999 päivätyllä kauppakirjalla vuonna 1952 valmistuneen omakotitalon 375.000 markan kauppahinnalla.

Ennen kauppaa valittaja oli teettänyt Eh:lla kohteessa kosteusmittauksen, joka suoritettiin YY -pintakosteusilmaisimella. Suoritetussa mittauksessa talon rakenteissa ei havaittu kosteutta tai kosteusvaurioita. Elinkeinonharjoittajan ilmoituksen mukaan käytetty menetelmä oli riittävä mahdollisen kosteuden havaitsemiseksi.

Saman vuoden elokuussa valittaja ryhtyi myymään taloa ja teetti samalla elinkeinonharjoittajalla uuden kosteusmittauksen käyttäen samaa pintamittausmenetelmää. Mittauksessa havaittiin nyt runsaasti kosteutta.

Valittaja oli perustanut taloa koskevan ostopäätöksensä ensimmäisessä mittauksessa saatuihin tuloksiin. Koska jälkimmäisessä mittauksessa todettu kosteus ei ollut voinut syntyä lyhyessä ajassa, oli ilmeistä, että ensimmäisen mittauksen tulokset olivat virheellisiä. Tähän viittasi myös uusi tarkistusmittaus, joka suoritettiin NN -nimisen elinkeinonharjoittajan toimesta tammikuussa 2000 myös pintamittausmenetelmää käyttäen. Tässä tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella alakerrassa avattiin yksi seinä, jolloin ilmeni, että seinän alajuoksut olivat lahonneet lähes täysin ja seinä oli aivan märkä. Tällainen lahoaminen oli voinut syntyä vain pitkän ajan kuluessa ja olisi siten pitänyt ilmetä jo ensimmäisessä kosteusmittauksessa.

Todetun kosteuden vuoksi valittaja joutui alentamaan kohteen myyntihintaa. Valittajan alkuperäinen hintapyyntö oli 425.000 markkaa, mutta lopullinen kauppa tehtiin 35.000 markkaa hintapyyntöä alemmasta hinnasta.

Valittaja katsoo, että virheellisestä kosteusmittauksesta aiheutui hänelle ainakin 30.000 markan taloudellinen vahinko.
7.9.2001
tiedonantovelvollisuus
selonottovelvollisuus
käsittelymaksu

K:t ostivat 5.3.1999 E:lta asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan 65,5 neliömetrin suuruista rivitalohuoneistoa (2h+k+tkh+s+ph). Kauppahinta oli 322 000 markkaa. Rakennus on valmistunut vuonna 1980.

Ostajat lähettivät myyjille 11.1.2000 valituksen asunnon virheistä. Keittiön ikkunan sisin lasi puuttui, pesuhuoneen ikkuna oli halki ja makuuhuoneen keskimmäinen ikkunalasi puuttui. WC-istuin oli irti, WC:n ovi oli vääntynyt ja ulko-ovea oli vaikea avata ja lukita. Makuuhuone sijaitsi pannuhuoneen yläpuolella ja sieltä kuului melua, samaten liikenteen melua kuului ostajien olettamaa enemmän.

Lisäksi ostajat ilmoittivat huomanneensa muutaman kerran saunottuaan, että saunasta pääsi kosteutta ja lämpöä yläkerran wc:hen ja keittiön allaskaappiin, jonka lastulevyhyllyt olivat turvonneet. Kovalla pakkasella ja tuulisella säällä huoneiston lämpötila laski ja sisällä tuntui vetoa. Myyjien remontoimissa pesuhuoneen seinissä ja lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. WC:n viemäriputki päästelee hajuja.

OstajilIe ei kerrottu, että yhtiössä on käytäntönä hoitaa isännöinti vuorotellen. Myyjät ovat toimineet vuorollaan isännöitsijänä, joten heillä on ollut mahdollisuus tutustua yhtiön asiakirjoihin. He eivät kertoneet ostajille tiedossaan olevista vioista, jotka ovat seurausta rakentajan huolimattomuudesta, eivätkä siitä, että rakentaja on konkurssissa.

Syksyllä 2000 ostajat saivat tietää, että talon alapuolelle on kaavoitettu kaksi rivitaloa, jotka vievät toteutuessaan järvinäköaIan. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennuskaavan 17.3.1980. Myyntihetkellä tonttien kohdalla oli viljapelto. Myyjät eivät katsoneet olevansa velvollisia hyvitykseen.
7.9.2001
tiedonantovelvollisuus
piilevä virhe
hinnanalennus

K osti 16.6.1998 NN:ltä As Oy X -nimisen asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat osoitteessa, OO sijaitsevan asunnon (4h,kk, 67 m2) hallintaan. Kauppahinta oli 430 000 markkaa. Huoneiston hallinta siirtyi ostajalie 26.6.1998.

K vaati NN:ltä hinnanalennusta 28.4.2000 päivätyllä kirjeellä, koska kaupan yhteydessä saatujen tietojen perusteella rakennuksen paalutuksen piti olla kunnossa. Kuitenkin kävi ilmi, että rakennus painuu ja kevätyhtiökokouksessa 8.3.2000 tehtiin päätös paalutuskorjausten aloittamisesta. K:n ostamaan asuntoon siitä kohdistuu kustannuksia 75 844 markkaa.

Isännöitsijäntodistuksessa 28.4.1998 todetaan, että rakennukseen on tehty ikkunakorjaus 1996 ja että talon puupaalutuksessa ei ole todettu lahoa, näyte tutkittu 24.4.1997. Isännöitsijäntodistuksen liitteenä olevassa toimintakertomuksessa tilivuodelta 1997 on maininta: Paalutus. Paalusta otettiin näyte, joka laboratoriossa todettiin täysin terveeksi. Seuraava tarkkuusvaaitus tehdään keväällä 1998.

Toimintakertomuksessa tilivuodelta 1998 todetaan: Lokakuussa 1998 YY, joka seuraa paalutusta yhtiön laskuun, ilmoitti, ettei rakennuksen OO-kadun suuntaisen siiven kahdessa vuodessa tapahtuneesta 0.9 millimetrin epätasaisesta painumasta vielä kannata huolestua vaan painumaa seurataan vielä 1-2 vuotta. Saman toimintakertomuksen mukaan 11.1.1999 tehdyn tarkkuusvaaituksen mukaan epätasainen painuminen on jatkunut ja rakennus kallistuu pikkuhiljaa OO-kadulle päin. Paalutusta on korjattava. Korjauksen alustava suunnittelu annettiin YX:n tehtäväksi.
2.4.2001
viivästyskorko
pidätysoikeus
luotonantajan vastuu

K:t tilasivat toukokuun lopulla 1999 EE Oy:stä keittiökaapiston asennuksineen. Yhtiö on myöhemmin muuttanut nimensä E:ksi. E tilasi kaapistot niiden valmistajalta XX:ltä. Kalusteiden toimitus oli sovittu viikolle 28 (12.7.-18.7.). Erikoisovien toimitusaika oli sovittu viikolle 31 (2.8.- 8.8.) Sopimukseen kuului, että E purkaa vanhat kalusteet pois paikaltaan ja asentaa uudet viikon aikana.

Kalusteiden hinta oli 57 500 markkaa. K:t rahoittivat kaupan solmimaila 31.5.1999 YY:n kanssa sisustusluottosopimuksen. Luoton eräpäivä oli 1.9.1999.

K:t valittavat kaapistotoimituksen viivästymisestä. Osittain viivästystä aiheutti myös se, että myyjä toimitti virheellistä tavaraa. Valittajien mukaan keittiö oli yli kaksi kuukautta pahasti keskeneräinen rakennustyömaa, minkä lisäksi yksi huone ja autotalli olivat rakennustarvikevarastona sekä vuokrattuihin muuttolaatikoihin pakattujen keittiötarvikkeiden varastona. Astioita K:t eivät halunneet laittaa ovettomiin keittiökaappeihin, koska astiat olisivat pölyttyneet. Siksi niitä säilytettiin muuttolaatikoissa.

K katsoo perheen asumiselle aiheutuneen merkittävää haittaa siitä, että keittiöstä on puuttunut 19 ovea ja kaikki työtasot. Vain viisi ovea oli alkuperäisessä toimituksessa mukana. Ainoastaan kaapiston rungot hyllyineen sennettiin ajallaan. Suurin osa puuttuvista ovista toimitettiin 20.8. Tuolloinkin puuttui kaksi ovea ja kaksi toimitettua ovea olivat vääräkätisiä. Viimeiset korjaukset keittiööntehtiin 22.10.

Tiskipöytään oli tehty tilapäinen asennus romutukseen menossa olleen terästiskipöydän avulla, jotta astioita voitiin pestä. Tämän lisäksi perhe on monia kertoja joutunut tulemaan kesken työpäivän vastaanottamaan tavarantoimittajan lähetyksiä ja asentajia kahden kuukauden aikana yhden viikon sijasta.

Keittiö saatiin siedettävään kuntoon 15 - 20.9. välisenä aikana, jolloin sinne asennettiin toiseen kertaan kivitasot sekä valolistat ja valaisimet. Myös tiskipöytä kytkettiin viemäröintiin tuolloin.

Myyjätaho on tarjonnut ostajille korvauksena 1 421 mk.

K on lähettänyt kuluttajavalituslautakunnalle nähtäväksi kolme valokuvaa keittiöstä. Kuvista näkyy, että keittiössä on rungot ja hyllyt paikallaan, mutta ovet puuttuvat.

K:t ovat jättäneet maksamatta kauppahinnasta 6 770 markkaa.
15.1.2001
vastuunrajoitusehto
reklamaatio
matkanjärjestäjän velvollisuudet
hinnanalennus
 
Julkaistu 12.9.2013