Kuluttaja vastaa vaihtoajoneuvosta

Julkaistu 28.12.2018

Kuluttaja voi joutua vastuuseen luovuttamassaan vaihtoautossa olevista vioista ja puutteista. Myyjäliike voi vaatia kuluttajalta hyvitystä, jos vaihtoauto ei vastaa kuluttajan antamia tietoja tai se on odotettua olennaisesti huonommassa kunnossa. Myyjän on kuitenkin aina tarkastettava vaihtoauto. Myyjä ei voi yleensä vedota vikoihin, jotka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita.

Autokaupoissa kuluttaja usein maksaa osan kauppahinnasta luovuttamalla myyjäliikkeelle aiemman autonsa vaihtoautona. Kuluttaja voi joutua virhevastuuseen vaihtoautostaan kauppalain perusteella. Kuluttaja vastaa vaihtoautosta antamistaan tiedoista, joilla voi olla vaikutusta kauppaan. Hän vastaa tiedoista, vaikka ei tietäisikään niiden olevan vääriä. Kuluttajan ei pidäkään kertoa ehdottomina sellaisista seikoista, joista hän ei ole varma. Kuluttaja vastaa myös siitä, jos hän jättää jonkin olennaisen tiedossaan olevan seikan ilmoittamatta. Toisaalta kuluttajan ei tarvitse kertoa autosta kuin merkittävät tiedossaan olevat seikat.

Myyjäliikkeellä on vaihtoauton tarkastamisvelvollisuus. Myyjäliike ei voi vedota sellaiseen vikaan tai puutteeseen vaihtoautossa, joka normaalissa tarkastuksessa olisi tullut ilmi. Myyjäliikkeiden onkin syytä aina tarkastaa auto huolellisesti ennen kauppaa. Kaikki merkittävät viat eivät kuitenkaan ole huolellisessakaan tarkastamisessa havaittavissa. Jos kuluttaja jättää tahallaan kertomatta jostain tiedossaan olleesta merkittävästä viasta, myyjäliike voi vedota siihen virheenä, vaikka hän ei olisi tarkastanutkaan autoa tai olisi tehnyt sen puutteellisesti.

"Mahdollisimman täydellinen tietojen antaminen ja vaihtoajoneuvon huolellinen tarkastus on kaikkien etu", toteaa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg. Muutoin auto voi siirtyä viallisena eteenpäin, mistä aiheutuu turhia riitoja, kun viat ilmenevät uuden omistajan käytössä.

Sen lisäksi, että vaihtoautossa voi olla tiedonantovirhe, se voi olla virheellinen sillä perusteella, että auto on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin myyjäliikkeellä on ollut aihetta edellyttää. Vaihtoautossa voi kaupan jälkeen ilmetä sellainen piilevä vika, jonka vuoksi sitä pitää korjata merkittävin kustannuksin ja sen vuoksi vaihtoarvo on määritetty väärin. Epäsuhdan määritetyn ja oikean vaihtoarvon välillä pitää kuitenkin olla ilmeinen, jotta vaihtoauto olisi tällä perusteella virheellinen.

Lautakunta on tuoreessa täysistuntoratkaisussaan katsonut, että kuluttajan tuli hyvittää vaihtoauton vastaanottaneelle myyjäliikkeelle vaihtoauton korjauksesta syntyneitä kustannuksia. Tapauksessa vaihtoautoa oli jouduttu kaupan jälkeen korjaamaan yli 8000 eurolla moottorin suuren öljymäärän kulutuksen vuoksi. Kuluttaja oli kirjallisesti vakuuttanut öljynkulutuksen olevan normaalia.

Asiassa ei lautakunnan mukaan ollut selvitystä siitä, että kuluttaja olisi tiennyt kauppaa tehtäessä moottorin liiallisesta öljynkulutuksesta. Myös se oli jäänyt epäselväksi, oliko öljyn kulutus alkanut ennen vai jälkeen kaupan. Näin ollen lautakunta katsoi jääneen näyttämättä, että kuluttajan antama tieto olisi ollut väärä eikä autossa ollut tiedonantovirhettä. Koska kyseessä oli sellainen vika, mitä normaalissa huolellisessa tarkastuksessa ei olisi voinut havaita, kuluttaja olisi saattanut joutua vastuuseen antamastaan väärästä tiedosta, vaikka ei olisi tietänytkään sitä vääräksi.

Mahdollisen tiedonantovirheen lisäksi vaihtoauton virheellisyyttä oli arvioitava myös siitä näkökulmasta, oliko se ollut olennaisesti huonompi kuin myyjäliikkeellä oli ollut aihetta edellyttää. Tästä lautakunta totesi, että kuluttajan luovuttama vaihtoauto oli ollut öljynkulutuksen osalta sen ikään ja ajomäärään nähden viallinen. Aiheutuneet korjauskustannukset olivat olleet auton ikään, ajomäärään sekä kauppahintaan nähden huomattavat. Jos korjauskulut olisivat olleet tiedossa kauppaa tehtäessä, vaihtoarvo olisi arvotettu selvästi tehtyä pienemmäksi. Lautakunta katsoi, että vaihtoauto oli ollut olennaisesti huonommassa kunnossa kuin myyjäliikkeellä oli ollut perusteltua aihetta edellyttää ja siinä oli virhe.

Koska korjaukset olivat kohdistuneet auton kuluviin osiin, myyjäliikkeen tuli osallistua korjauskustannuksiin siltä osin kuin auton arvo oli noussut vastaaviin ajoneuvoihin verrattuna. Vaihtoauton maahantuoja oli korvannut myyjäliikkeelle korjauksesta jo 60 %. Lautakunta piti oikeana, että kuluttaja korvasi autoliikkeelle jääneestä osuudesta 2400 euroa puolet eli 1200 euroa. Ilman maahantuojan osallistumista korjauskuluihin kuluttajan osuus olisi ollut huomattavasti suurempi.