Käytetyn auton jakoketjun venyminen ja vakuutussopimuksen kattavuus

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että vakuutusedustaja ja myyjä maksavat yhteisvastuullisesti kuluttajalle yhteensä 2 206,20 euroa.

Tiedot kaupan kohteesta

Merkki ja malli: BMW 520
Käyttöönottovuosi: 2011
Kilometrilukema kaupantekohetkellä: 250 000
Kauppahinta: 12 850 euroa
Kaupantekopäivä: 29.5.2023

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja vaatii myyjältä ja lisäturvan myöntäneeltä vakuutusedustajalta yhteisvastuullisesti jakoketjun tarkastuksesta 256,20 euroa ja jakoketjun korjauksesta 1 950 euroa.

Ennen kaupantekoa kuluttaja on varmistanut myyjältä, että tarjottu Lisäturva korvaa myös auton jakoketjun rikkoutumisen. Tämä on vaikuttanut merkittävästi kaupan syntyyn. Kuluttaja on 20.5.2023 tekstiviestillä kysynyt myyjältä ”Olikos tossa bemarissa vaihdettu ketjua ikinä, ja oliko siinä siis mitään softaa.” sekä ”Kattaako toi Lisäturva jos vaikka hypoteettisesti ketju menisikin rikki jossain vaiheessa?”. Myyjä on viestillä vastannut, että ”Ketju kunnossa, ei ole ollut tarvetta vaihtaa. Autossa on ohjelmointi” sekä ”Kyllä, max korvaussumma perus turvassa 2500€”.

Tammikuussa 2024 auto on viety epänormaalin äänen ja epätasaisen tyhjäkäynnin vuoksi vikaselvitykseen. Auton kilometrimäärä on ollut tuolloin 257 477. Huolto on lähettänyt selvityksen vakuutusedustajalle, jolta on tullut kielteinen korvauspäätös.

Kuluttajan mukaan myyjä on myyntitilanteessa ilman mitään rajauksia kertonut vakuutuksen korvaavan vian korjauksen. Kuluttaja katsoo, että rikkoutuminen yleiskielessä ymmärretään niin, että vika on merkittävä eikä laite ole toimintakuntoinen. Tässä tapauksessa autoa ei suositeltu käytettäväksi sen lisävaurioitumisen vuoksi. Vakuutusehtoja ei ole ollut kauppaa koskevien tulostettujen asiakirjojen joukossa.

Ratkaisupyynnön liitteenä on kuva kuluttajan ja myyjän välisistä tekstiviesteistä, osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa, autohuolto A:n lasku 2.2.2024 jakoketjun tarkastuksesta 256,20 euroa. Laskun selvityksessä todetaan ”jakoketju mitattu, tuloksen perusteella ketju on venynyt, mittari jää sisään. Uusi kiristin asennettu. Aiemman kokemuksen perusteella jakoketju ja jakopään osat on vaihdettava.” Lisäksi liitteenä on autohuolto B:n työseloste 12.2.2024 jakoketjun vaihdosta. Selosteessa todetaan, että jakoketju on venynyt pahasti, ajoitukset eivät ole täsmänneet ja jakoketjusarja vaatii vaihtoa. Summaksi on merkitty 1 950 euroa.

Elinkeinonharjoittajien vastaukset perusteluineen

Myyjän vastaus

Myyjä kiistää kuluttajan vaatimuksen, mutta tarjoutuu osallistumaan korjaukseen 254,30 euron osuudella, jos korvaus ei kuulu Lisäturvan korvattaviin.

Viestiketjussa ei näy, mitä on keskusteltu korvausehdoista. Ehdot on annettu myös kaupanteon yhteydessä. Tarkemmat vakuutusehdot toimitetaan myös vakuutusedustajan toimesta kuluttajalle, ja ne ovat saatavilla myös yhtiön verkkosivuilta. Lisäturva korvaa, jos jako on hypännyt. Venymä tai sivuääni ketjussa ei täytä vakuutusehtoja. Venymä on luonnollista kulumaa. Vaurio edellyttää kiristimen hajoamisen tai sen, että jako hyppää. Vaikka autossa todettaisiin tällainen vaurio, lisäturva ei korvaa korjausta kokonaisuudessaan vaan noin 50─60 prosenttia.

Autossa ei ole palanut vikavalot ja auton alkuperäistä ohjelmaa on muutettu kuluttajan toimesta kuluttajan ja huoltoliikkeen viestien 31.1.2024 perusteella.

Mikäli korvaus ei kuulu Lisäturvan korvattaviin, myyjä on ilmoittanut osallistuvansa korjauskustannuksiin 15 prosentin osuudella jakoketjun kesto-olettaman mukaisesti (254,30 euroa), perustuen myyjän saamaan autohuolto C:n 1 695,40 euron kustannus-arvioon. Tällä kustannusarviolla vaihdetaan molemmat ketjut, vaikka vaurio on vain ylemmässä ketjussa. Molempien vaihtoa suositellaan samalla. Kyseessä ei ole virhe vaan luonnollinen kuluma. Lisäksi autoa on ohjelmoitu kuluttajan omistusaikana ja tämä vaikuttaa auton osien kesto-olettamaan.

Vastauksen liitteenä on myyjän ja vakuutusedustajan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa, autohuolto C:n tarjous 16.2.2024 jakoketjun vaihdosta 1 695,40 euroa sekä huoltoliikkeen ja kuluttajan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa.

Vakuutusedustajan vastaus

Vikaa ei korvata, koska vakuutustuote kattaa vain sellaiset viat, jotka johtavat toimintahäiriöön, ja lisäksi autoa on ohjelmoitu, mikä rikkoo vakuutusedustajan ehtoja.

Sopimusehtojen kahdeksannen kohdan mukaan vakuutus ei kata vahinkoja, jotka ovat syntyneet ulkoisen vaikutuksen, kilpailun, vuokrauksen, taksikäytön tai maastoajon yhteydessä tai muun sellaisen käytön yhteydessä, josta aiheutuu ajoneuvon tavallisesta poikkeavaa kuormitusta. Vakuutuksen piiriin eivät kuulu myöskään käyttö hälytysajoneuvona eivätkä vahingot, jotka ovat aiheutuneet suoraan tai epäsuorasti pakkasesta, ylikuumentumisesta, virittämisestä, kosteudesta, tulipalosta, korroosiosta, liikenneonnettomuudesta, puutteellisesta huollosta, törkeästä huolimattomuudesta tai lainvastaisesta teosta.

Sopimusehtojen yhdeksännen kohdan mukaan jos ehdoissa ei ole mainittu muuta, vakuutus ei kata auton koria, sisustusta, lakkausta, laseja, katalysaattoria, säröääniä, suodattimia, valoja, akkuja, viihde/navigointi/viestintävarusteita, ohjelmointia, vuotoja, sähkökaapeleita, letkuja, vaijereita, putkia, hihnoja, kulumista eikä osia, jotka sisältyvät tavallisesti huoltopalveluun.

Sopimusehtojen 10 kohdan mukaan komponentteja, joissa toiminta on menetetty johtuen kulumisesta ja osa pitää vaihtaa, korvataan seuraavan kulumataulukon mukaisesti. Normaaleja kulutusosia, kuten kytkinlevyt, jarrulevyt ja jarrupalat, eivät kuulu vakuutuksen piiriin.

Vakuutusedustaja on toimittanut ehdot kuluttajalle 30.5.2023 ja myyjä on toimittanut ehdot kuluttajalle oston yhteydessä.

Ratkaisun perustelut              

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko kuluttajan autolle ostama lisäturva katsottava vakuutukseksi, johon sovelletaan vakuutussopimuslakia. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, kuuluvatko kuluttajan käytettynä ostaman auton jakoketjun korjauskustannukset myyjän ja/tai vakuutusedustajan vastuulle.

Vakuutussopimuksen tekeminen ja osapuoliasetelma

Vakuutusedustaja on ruotsalainen yritys, jonka sivuliike harjoittaa vakuutusedustajana vakuutusten tarjoamista Suomessa, ja sen tarjoamat vakuutukset myöntää Vakuutusyhtiö A.

Arvioitaessa nyt kyseessä olevan sopimuksen luonnetta, lautakunta katsoo sen kattavan vakuutukselle tyypilliset tunnusmerkit eli sopimuksella on siirretty korvausta vastaan taloudellinen riski epävarman tapahtuman varalta, toiminta perustuu riskin hajautukseen, ja korvaus on luonteeltaan vahingon lievittämistä. Lisäksi vakuutusedustajan toimittamassa turvatodistuksessa todetaan, että ”Olet suojannut ajoneuvosi vakuutustuotteella Lisäturva Perus, kun ostit ajoneuvosi autoliikkeestä Myyjä”. Myös vakuutusedustajan toimittamissa sopimusehdoissa käytetään termiä vakuutus. Lautakunta katsoo sopimuksen olevan vakuutus, johon sovelletaan vakuutuksia koskevaa lainsäädäntöä.

Sopimusehtojen kohdan 1 mukaan ”Tämä sopimus tehdään myyjäliikkeen ja vakuutustodistuksessa mainitun ajoneuvon omistajan välillä. Myyjäliike määrittää tämän sopimuksen nojalla tehtyjen vaatimusten korvaukset sen rahamäärän mukaisesti, jonka Vakuutusedustaja, on hyväksynyt. Vakuutuksen hallinnoijana toimii Vakuutusedustaja.”

Kun sopimus edellä todetusti on katsottu vakuutukseksi ja kun vakuutussopimus on sopimusehtojen mukaisesti tehty myyjän ja auton ostajan välillä, sovelletaan myyjään vakuutussopimuslain säännöksiä vakuutuksenantajasta. Vaikka vakuutussopimuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vakuutuksenantajalla tarkoitetaan sitä, joka myöntää vakuutuksia, ei edellä selostetuin perustein merkitystä tule lautakunnan mukaan antaa sille, että myyjällä ei ole vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 13 §:n mukaista toimilupaa myöntää kyseisiä vakuutuksia.

Vakuutuksesta annetut tiedot

Vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. (vakuutussopimuslaki 5 § 1 momentti) Vakuutuksenantajan on vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993 vp, s. 26) mukaan huolehdittava siitä, että tiedot annetaan hakijalle jossakin vaiheessa ennen sopimuksen päättämistä. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan pääsääntöisesti sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä (HE 114/1993 vp, s. 27).

Jos vakuutuksenantaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää (vakuutussopimuslaki 9 §).

Kuluttajan vaatimus perustuu siihen, mitä tietoja hänelle on annettu vakuutuksen kattavuudesta ennen kaupan kohteena olleeseen autoon liittyvän vakuutuksen ostamista. Asiassa on riidatonta, että auton kaupanteon yhteydessä kuluttaja on ostanut Lisäturva perus 12 kk -nimisen vakuutuksen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vakuutusedustaja on lähettänyt vakuutuksen ehdot kuluttajalle kaupantekoa seuraavana päivänä eli 30.5.2023. Näyttövelvollisuus siitä, että vakuutussopimuslain edellyttämät tiedot on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettu vakuutuksen hakijalle, kuuluu myyjälle ja vakuutusedustajalle. Tässä tapauksessa myyjä eikä vakuutusedustaja ole näyttänyt, että kuluttajalle olisi toimitettu vakuutuksen ehtoja ennen kaupantekoa tai kaupanteon yhteydessä tai että hänelle olisi muulla tavoin kerrottu vakuutuksen kattavuudesta/rajoituksista muuten kuin myyjän kuluttajalle lähettämällä edellä selostetulla tekstiviestillä. Lautakunnan näkemyksen mukaan kuluttajalle on voinut syntyä perusteltu käsitys siitä, että vakuutuksen voimassaolon aikana se korvaa jakoketjun rikkoutumisesta aiheutuneet kulut enintään 2 500 euroon saakka. Lautakunta katsoo näin ollen, että vakuutussopimus on syntynyt tämän sisältöisenä. Tämän perusteella lautakunta arvioi myös jakoketjun rikkoutumisen korvaamista.

Jakoketjun rikkoutuminen korvattavana vakuutustapahtumana

Asiassa on arvioitava, katsotaanko jakoketju rikkoutuneeksi. Viitaten edellä todettuun, vastapuolten vetoamilla vakuutussopimuksen ehdoilla ei ole asian arvioinnissa merkitystä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta hakevalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Tässä tapauksessa, kun jakoketjun on osoitettu venyneen niin paljon, etteivät ajoitukset enää täsmää, lautakunta katsoo jakoketjun olevan rikki, vaikka se ei olisikaan vielä katkennut tai siirtynyt pois oikeasta asemastaan. Jakoketjun rikkoutuminen on siten vakuutustapahtuma, josta kuluttajalla on oikeus saada korvaus.

Myyjä ja vakuutusedustaja ovat korvauksen epäämisen syyksi vedonneet myös siihen, että kuluttaja olisi ohjelmoinut autoa. Myyjä on ilmoittanut kuluttajalle ennen kaupantekoa, että autossa on ohjelmointi. Kuluttaja on ilmoittanut huoltoliikkeelle 31.1.2024, ettei autossa ole ohjelmointia sekä, että hänen omistusaikanaan EGR-järjestelmä on ohjelmoitu pois käytöstä tukkiutumisen vuoksi. Koska asiassa ei ole näytetty kuluttajan saaneen ennen kaupantekoa tietoa vakuutuksen ehdoista/rajoituksista ja koska myyjänkin tiedossa on ollut, että auto on ollut jo ennen kaupantekoa ohjelmoitu, lautakunta katsoo, ettei kuluttajan suorittama EGR-järjestelmän poisohjelmointi estä tässä tapauksessa kuluttajaa vaatimasta vakuutuksen perusteella korvausta jakoketjun korjaamisesta. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että myyjä on tiennyt auton ohjelmoinnista ja siitä huolimatta myynyt kuluttajalle vakuutuksen, vaikka ohjelmointi rikkoo sopimuksen ehtoja. Asian kuitenkin ratketessa edellä selostetulla tavalla lautakunta ei lausu tältä osin asiassa enempää.

Seuraamukset

Autossa ilmennyt korjaustarve tulee korvata 2 500 euroon saakka. Korjauskustannukset ovat olleet 1 950 euroa. Myyjä on esittänyt 1 695,40 euron arvion jakoketjun vaihtokustannuksista. Lautakunta pitää kuluttajan esittämää selvitystä jakoketjun vaihdosta aiheutuneesta kustannuksesta asianmukaisena ja siten täysimääräisesti korvattavana. Lautakunta katsoo myös, että 256,20 euron vianselvityskulut kuuluvat osaksi korvattavaa summaa, sillä ne liittyvät olennaisesti korvattavaksi tulevan vian toteamiseen.

Vakuutussopimus on sen ehtojen perusteella syntynyt myyjän ja kuluttajan välille. Koska vakuutusedustaja ei kuitenkaan ole vedonnut siihen, ettei se ole sopimuksen osapuoli, lautakunta suosittaa, että myyjä ja vakuutusedustaja korvaavat yhteisvastuullisesti kuluttajalle näin ollen yhteensä 2 206,20 euroa.

Päätös oli yksimielinen.