Morsiuspuvun kauppa. Markkinointitiedot. Hintaerimielisyys.

492/30/12

13.03.2013

Ei

Kuluttaja (jäljempänä K) oli nähnyt internetissä elinkeinonharjoittajan(EH) mainoksen, jossa ilmoitettiin, että 14.1.-15.1.2012 välisenä aikana myytäisiin kaikki EH:n morsiuspuvut 20 prosentin alennuksella.

K meni 14.1.2012 EH:n liikkeeseen. Puku, joka häntä miellytti, ei ollut sopivankokoinen, vaan monta numeroa suurempi. Puku luvattiin kuitenkin pienentää hänelle. K osti puvun 523 euron hinnalla. Hänelle ilmoitettiin kaupantekohetkellä, että 20 prosentin alennus ei koskenut kyseistä pukua. Palattuaan kotiin K tarkisti internetistä EH:n mainoksen uudelleen ja totesi, että luvattu 20 prosentin alennus koski kaikkia morsiuspukuja. K meni valittamaan asiasta myyjäliikkeelle seuraavana päivänä. Liike ei kuitenkaan suostunut alentamaan puvun hintaa.

VAATIMUKSET

K vaatii hinnanalennuksena 104,60 euroa, joka vastaa 20 prosenttia puvun hinnasta.

EH väitti K:n ostamaa pukua iltapuvuksi, minä vuoksi alennus ei koskenut sitä. Puku ostettiin morsiuspuvuksi. Myös kuitissa puku oli merkitty morsiuspuvuksi. Kun K seuraavana päivänä valitti asiasta, hänelle tarjottiin mahdollisuutta vaihtaa puku huomattavasti kalliimpaan, minkä hinnasta hän saisi 20 prosentin alennuksen.

VASTAUS

EH:n vastauksesta on tulkittavissa, että ilmoittajan vaatimus kiistetään. Myyjäliikkeen mukaan kyseessä oli vanhentunutta tietoa ja valitus kuluttajariitalautakuntaan oli turha.

RATKAISU

Kuluttajariitalautakunta katsoo asiassa selvitetyksi, että EH on myynyt kyseisen puvun K:lle morsiuspukuna. EH:n liikkeessä on ollut ostohetkellä meneillään morsiuspukujen alennusmyynti, jossa morsiuspukujen hinnasta on luvattu 20 prosentin alennus. Kaupanteon yhteydessä K on maininnut myyjälle kyseisestä alennuksesta, mutta myyjä ei ole myöntänyt alennusta K:n valitsemalle morsiuspuvulle. Tästä huolimatta K on ostanut puvun myyjän määräämällä hinnalla.

Tavaran markkinoinnissa käytetty mainos tai ilmoitus, jota ei ole osoitettu määrätylle henkilölle, ei ole antajaansa sitova tarjous, vaan vastaanottajalle suunnattu kehotus ryhtyä sopimuksen tekemiseen. Näin ollen EH:lla ei ole ollut velvollisuutta tehdä K:n kanssa sellaista sopimusta, että hänelle olisi myyty morsiuspuku 20 prosentin alennuksella.

Lautakunta on kuitenkin ratkaisukäytännössään katsonut, että jos markkinointi-ilmoituksen antaja ei toimi ilmoituksen mukaisesti, hän voi joutua korvaamaan ilmoituksen vastaanottajalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon, jollei hän voi osoittaa menetelleensä huolellisesti. Tällaista vahinkoa voivat olla esimerkiksi turhasta matkustamisesta ja puhelinsoitoista aiheutuneet kulut.

Lautakunta toteaa K:n ostaneen morsiuspuvun siitä huolimatta, että hänelle ei annettu hinnanalennusta morsiuspuvusta. Näin ollen K:lle ei voida katsoa aiheutuneen sellaista vahinkoa, kuten esimerkiksi ylimääräisiä matka- ja puhelinkuluja, jonka myyjä olisi velvollinen korvaamaan.

Edellä olevan vuoksi lautakunta ei suosita hyvitystä tässä asiassa.

Päätös oli yksimielinen.