Asunto-osakkeen myyntitoimeksiantosopimuksen mukaisen palkkion määrä

Asiaselostus

Toimeksiantaja teki 9.12.2022 välitysliikkeen kanssa sopimuksen Keravalla sijaitsevan asunto-osakeyhtiön osakkeiden välityksestä. Kyseiset osakkeet oikeuttavat hallitsemaan 68 m2 kokoista kerrostaloasuntoa. Toimeksiantoa jatkettiin 1.8.2023 ja 25.3.2023. Asunto myytiin 8.11.2023. Toimeksiantosopimuksessa oli sovittu kiinteästä välityspalkkiosta. Välitysliike veloitti toimeksiantajalta tämän lisäksi markkinointikustannuksia ja asiakirjojen hankkimiskuluja, hyväksytettyään nämä kulut toimeksiantajalla sähköpostitse.

Asiassa on kysymys siitä, onko välitysliikkeellä oikeus palkkioon näiden kulujen osalta.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että välitysliike maksaa toimeksiantajalle 296,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 5.12.2023 lukien.

Toimeksiantajan vaatimukset perusteluineen

Toimeksiantaja vaatii, että välitysliike palauttaa hänelle liikaa laskutetut 296,80 euroa korkoineen.

Toimeksiantosopimusta tehtäessä välitysliike antoi ymmärtää, että toimeksiannolla oli kiinteä hinta ilman lisäkuluja. Toimeksiantaja hyväksyi välitysliikkeen esittämät ylimääräiset kustannukset sähköpostitse erehdyksessä ja toisaalta arvellessaan, että hänellä ei vaikeassa markkinatilanteessa ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua lisäkustannuksiin, jotta kohde saisi näkyvyyttä. Toimeksiantaja luotti siihen, että välitysliike toimii sopimuksen mukaisesti.

Välitysliikkeen vastaus perusteluineen

Välitysliike kiistää vaatimukset.

Välitysliike hyväksytti lisäkustannukset toimeksiantajalla ennen lisätoimenpiteiden tekemistä.

Ratkaisun perustelut

Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain (jäljempänä välityslaki) 5 §:n mukaan toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, että sopimusehtoja ei voida yksipuolisesti muuntaa ja että ne säilyvät toimeksiantajan saatavilla. Välitysliike ei voi vedota sopimusehtoon, jota ei ole tehty tällä tavalla. Välityskohteen hinnan ja muiden välityskohdetta koskevien sopimusehtojen muutoksista voidaan kuitenkin välityssopimuksen voimassa ollessa sopia muullakin tavoin.

Toimeksiantosopimuksessa on mainittava ainakin seuraavat tiedot:

1) toimeksiantajan nimi ja osoite;

2) välitysliikkeen toiminimi, käyntiosoite ja asiaa hoitavan henkilön nimi;
3) toimeksiannon sisältö ja toimeksiannon suorittamisesta maksettava korvaus riittävästi yksilöitynä; sekä

4) toimeksiannon vastaanottopäivä ja voimassaoloaika.

Toimeksiantosopimus saa olla voimassa enintään neljä kuukautta kerrallaan. Sopimuksen jatkamisesta tämän jälkeen on voimassa, mitä edellä säädetään sopimuksen tekemisestä. Sopimuksen jatkamisesta saadaan sopia aikaisintaan yhtä kuukautta ennen sopimuksen päättymistä.

Välityslain 4 §:n mukaisesti tämän lain säännöksistä ei saa poiketa toimeksiantajan tai tämän vastapuolen vahingoksi, ellei laissa erikseen toisin säädetä.

Saadun selvityksen perusteella toimeksiantaja ja välitysliike ovat toimeksiantosopimuksessa sopineet 4 500 euron palkkiosta, jonka lisäksi toimeksiantajan maksettavaksi ei tulisi markkinointikustannuksia ja asiakirjojen hankkimiskuluja. Asiassa on riidatonta, että tämän kiinteän palkkion lisäksi välitysliike on laskuttanut toimeksiantajalta Oikotien ja Etuoven nostoista sekä ajantasaisen isännöitsijäntodistuksen tilaamisesta 296,80 euroa.

Välitysliike on osoittanut, että toimeksiantaja on sähköpostitse 30.5.2023 ja 12.9.2023 hyväksynyt kohteen nostoista aiheutuvat lisäkustannukset sekä 1.8.2023 uuden isännöitsijäntodistuksen tilaamisesta aiheutuvat kustannukset lisättäviksi loppulaskuun.

Lautakunta toteaa, että sähköpostiviesteissä on ollut kysymys toimeksiantosopimuksen muuttamisesta toimeksiantajan maksettavaksi tulevien kustannusten osalta. Lisäkustannuksia koskevissa sähköpostiviesteissä ei ole viitattu toimeksiantosopimukseen. Niistä sovittaessa ei myöskään ole noudatettu kaikkia välityslain 5 §:n muotovaatimuksia. Koska välityslain 5 § on välityslain 4 §:n mukaisesti pakottavaa oikeutta, lautakunta katsoo, että lisäkustannuksista sovittu ei sido toimeksiantajaa.

Välitysliikkeen on lisäksi pitänyt tietää, että sen vaatima lisämaksu ei vastaa osapuolten välistä sopimusta. Tästä syystä toimeksiantajan ilmoittama hyväksyntä ja vaaditun lisämaksun maksaminen ei ole poistanut mahdollisuutta riitauttaa asiaa jälkikäteen.

Lautakunta suosittaa, että välitysliike palauttaa toimeksiantajalle perusteettomasti laskutetun 296,80 euroa.

Toimeksiantaja on vaatinut palautettavalle summalle viivästyskorkoa. Korkolain 6 §:n mukaan jollei eräpäivää ole velallista sitovasti ennalta määrätty, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati määrätyn rahamäärän suorittamista. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle. Koron määrä on korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan lain 12 §:n mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Toimeksiantaja on osoittanut lähettäneensä välitysliikkeelle reklamaation sähköpostitse 4.11.2023. Koronmaksuvelvollisuus on alkanut 5.12.2023 lukien.

Päätös oli yksimielinen.