Vesihuollon maksunkorotuksesta ilmoittaminen ja muutoksen olennaisuus

Asiaselostus

Kuluttaja on sopinut vesihuollon palveluista vesihuoltolaitoksen kanssa. Vesihuoltolaitos korotti maksuja puhtaan veden, jäteveden sekä perusmaksujen osalta 1.1.2019. Perusmaksu nousi 3,62 eurosta 11 euroon kuukaudessa, puhtaan veden käyttömaksu 2,08 eurosta 2,81 euroon kuutiometriltä ja jätevesimaksu 2,262 eurosta 3,82 euroon kuutiometriltä. Erimielisyys asiassa koskee maksunkorotusten perusteita, niistä ilmoittamista ja korotusten kohtuullisuutta.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että vesihuoltolaitos hyvittää kuluttajalle vesihuollon maksut siltä osin kuin ne ylittävät 1.1.2015 voimassa olleen hinnaston mukaisen määrän. Palautettavalle määrälle on maksettava viivästyskorkoa 3.5.2019 lukien.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja vaatii, että vesihuoltolaitos peruu hintojen korotuksen. Lisäksi hän vaatii viivästyskorkoa palautettaville vesimaksuille. Hän perustelee vaatimustaan pääpiirteissään seuraavasti.

Vesihuoltolaitos nostaa puhtaan veden hintaa 2,08 eurosta 2,81 euroon/kuutiometri eli 35 prosenttia. Jäteveden osalta hinta nousee 2,81 eurosta 3,82 euroon/kuutiometri eli 35 prosenttia. Kuukausimaksu (perusmaksu) nousi noin 3,60 eurosta 11 euroon eli noin 200 prosenttia.

Kuluttajan perheelle kokonaiskorotus on noin 43 prosenttia vuodessa ja noin 500 euroa. Korotus on aiheettoman suuri ja kohtuuton. Vesihuoltolaitos on ilmoittanut tarvitsevansa rahaa viemäriin, vaikka toimintakertomuksen mukaan laskuttamattoman veden määrä on lähes 35 prosenttia.

Korotuksesta ei missään vaiheessa ilmoitettu vesihuoltolain edellyttämällä tavalla, vaan kuluttaja sai tiedon asiasta kunnallislehdessä olleesta artikkelista. Puutteellisen tiedotuksen johdosta vesimaksujen korotukset tulisi perua kokonaan.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Vesihuoltolaitos kiistää kuluttajan vaatimukset ja perustelee kiistämistään pääpiirteissään seuraavasti.

Vesihuoltolaitoksen hallitus on päättänyt kokouksessaan 22.10.2018 tarkistaa vesihuoltomaksuja tehdyn saneerausohjelman ja liittymismaksutulojen romahtamisen vuoksi.

Kokouksessa päätettiin, että hankkeen tiedottamiseen panostetaan ja julkaistaan nettisivuilla kattava tiedote tulevista toimista. Samassa yhteydessä päätettiin tiedottaa asiasta lehdistöä ja paikallislehdessä oli kattava ilmoitus asiasta.

Kuluttajan valituksessa on vedottu vesihuoltolaitoksen tilinpäätökseen 2017, joka on kohtuullinen. Vuoden 2018 tilinpäätös ei ole vielä tilintarkastajan hyväksymä, mutta se on huomattavan alijäämäinen ja tämä oli tiedossa jo hinnantarkistuksia tehdessä. Tilintarkastaja totesi tilintarkastusmuistiossaan, että vesihuoltolain mukaan vesihuollon ja huleveden maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Käyttö -ja perusmaksut olivat 199 000 euroa alhaisemmat kuin maksuilla katettavat kustannukset.

Edelleen tilintarkastaja totesi, että liittymismaksuilla on lähtökohtaisesti tarkoitus kattaa uusista liittymistä aiheutuvat perusinvestointikustannukset. Päättyneellä tilikaudella liittymismaksut olivat noin 40 000 euroa suuremmat kuin tilikauden investoinnit, edellisellä tilikaudella liittymismaksut olivat noin 120 000 euroa suuremmat kuin tilikauden investoinnit. Toisin sanoen liittymismaksuista on realisoitunut tulos- sekä kassavirtaylijäämää. Tilintarkastaja huomautti, että maksuja määritettäessä tulee ottaa huomioon vesihuoltolaitoksen säännökset. Lisäksi tilintarkastaja huomautti, että vuosittaiset poistot ovat olleet noin 57 000 euroa alhaisemmat kuin niiden olisi pitänyt olla.

Edellä mainittujen syiden vuoksi vuoden 2018 vahvistamattoman tilinpäätöksen mukaan tilinpäätös näyttää yli 210 000 euroa alijäämäiseltä ja tämä vaikuttaa myös kuntakonsernin tulokseen. Kaikki edellä mainitut syyt ovat olleet tiedossa päätöstä tehdessä ja vesihuoltolaitos ollut pakotettu tarkistamaan taksoja käyttöä vastaavaksi. Maksujen korottamisen tarpeesta on tiedotettu asiakkaita edellä mainitulla tavalla ja myös valituksen tehnyt on ollut vesihuoltolaitokseen yhteydessä jo 16.11.2018, kuten hän itsekin mainitsee ja useasti tämän jälkeen. Eli hän on varsin hyvin ollut tietoinen hinnantarkistuksesta, eikä voi vedota tietämättömyyteen.

Vesihuoltolaitoksen näkemyksen mukaan tiedotuskirje ei lähtenyt sovitusti, vaan tieto meni lehdistön kautta. Vesihuoltolaitos kiistää, että tiedotus olisi ollut puutteellista.

Ratkaisun perustelut

Kuluttaja on ratkaisupyynnössään vaatinut, että vesihuoltolaitos peruuttaa vesimaksujen korotukset. Lautakunta ei ole toimivaltainen ottamaan kantaa vesihuoltolaitoksen maksuihin yleisellä tasolla eikä antamaan maksunkorotusten peruuttamista koskevaa ratkaisusuositusta. Lautakunta ymmärtää kuluttajan tekemän ratkaisupyynnön toisaalta niin, että siinä pyydetään ratkaisemaan, onko vesihuoltolaitoksella oikeus korottaa hänen maksujaan.

Vesihuoltolain säännökset ja esityöt

Vesihuoltolain 18 §:n mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden erityinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä.

Vesihuoltolain 19 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut voivat olla eri alueilla erisuuruisia, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä.

Vesihuoltolain 23 §:n mukaan vesihuoltolaitos saa muuttaa sopimuksen mukaisia maksuja ja muita sopimuksen ehtoja vain:

1) sopimusehdoissa yksilöidyillä perusteilla edellyttäen, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu;

2) lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen siihen perustuvan päätöksen perusteella;

3) muusta erityisestä syystä olosuhteiden olennaisesti muututtua.

Vesihuoltolaitoksella on lisäksi oikeus tehdä sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.

Vesihuoltolaitoksen on hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista lähetettävä asiakkaalle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta maksut tai muut sopimusehdot muuttuvat sekä mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

Sopimuksen muuttamista koskevasta menettelystä todetaan esitöissä seuraavaa: ”Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös menettelystä muutettaessa sopimusta 1 ja 2 momentin perusteella. Säännöksen mukaan vesihuoltolaitoksen on hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista lähetettävä asiakkaalle ilmoitus, jossa kerrotaan, miltä osin sopimus muuttuu ja millaiset ovat uudet maksut tai muut sopimusehdot. Myös muutoksen peruste on kerrottava.” (HE 85/2000, 23 §:n yksityiskohtaiset perustelut)

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että vesihuoltolain 23 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan pääsääntö on, että sopimuksen muuttaminen on mahdollista vain sopimusehdoissa yksilöidyillä perusteilla ja edellyttäen, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu. Maksuja ja sopimusehtoja voidaan muuttaa myös 2 ja 3 kohdassa säädetyin perustein eli lainsäädännön muutoksen tai viranomaispäätöksen johdosta tai erityisestä syystä olosuhteiden olennaisesti muututtua, jolloin sopimuksen sisältöön voi tehdä myös olennaisia muutoksia. Tässä tapauksessa ei ole kysymys lainsäädännön muuttumisesta, viranomaispäätöksestä tai olosuhteiden olennaisesta muuttumisesta, joten muutosoikeutta tulee arvioida 23 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Sopimuksen mukaisten maksujen muuttamiselle tulee olla sopimusehdoissa yksilöity peruste eikä sopimus saa kokonaisuutena olennaisesti muuttua.

Vesihuoltolaitoksen selvityksestä ei ilmene, mihin toimitusehtojen kohtaan maksujen muutos perustuu. Lautakunnalle ei myöskään ole toimitettu muutosta tehtäessä voimassa olleita toimitusehtoja.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei voi arvioida sitä, onko vesihuollon sopimuksen mukaisten maksujen muutokselle ollut vesihuoltolaitoksen toimitusehdoissa yksilöity peruste. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei ratkaistavassa asiassa ole jäljempänä selostettavin perustein tarpeen arvioida maksunkorotuksen perusteen asianmukaisuutta.

Lautakunta toteaa, että vesihuollon maksujen määrä on tärkeä osa vesihuoltosopimusta. Suuri kertakorotus maksuihin voi muuttaa sopimusta olennaisesti. Hinnanmuutoksen merkittävyyttä ei arvioida sen perusteella, paljonko hinnat tai maksut keskimäärin muuttuvat, vaan kysymys on muutoksen kokonaisarvioinnista yksittäisen sopimuksen osalta. Jos korotus on yksittäisen kuluttajan kohdalla kokonaisuutena arvioiden sekä rahamääräinen että prosentuaalinen suuruus huomioon ottaen merkittävä, kysymys voi olla olennaisesta muutoksesta sopimukseen.

Kuluttajan ilmoituksen mukaan, mitä ei ole kiistetty, vesihuollon maksujen korotus tarkoittaa hänen kohdallaan 43 prosentin ja 500 euron vuosittaista lisäystä maksuihin. Vaikka maksunkorotukselle olisi sopimusehdoissa yksilöity peruste, lautakunta pitää korotusta sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti yksittäisen kuluttajan talouteen nähden niin merkittävänä, että se muuttaa sopimusta olennaisesti. Sopimukseen ei voida tehdä yksipuolisesti olennaisia muutoksia, kun kyse ei ole lainsäädännön muuttumisesta, viranomaispäätöksestä tai olosuhteiden olennaisesta muuttumisesta.

Sopimusta muutettaessa vesihuoltolaitoksen on hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista lähetettävä asiakkaalle ilmoitus, jossa kerrotaan, miltä osin sopimus muuttuu ja millaiset ovat uudet maksut tai muut sopimusehdot. Myös muutoksen peruste on kerrottava.

Tässä tapauksessa maksujen muutoksesta on vesihuoltolaitoksen mukaan tiedotettu vesihuoltolaitoksen internetsivuilla ja paikallislehdessä julkaistulla ilmoituksella. Vaikka laissa tai sen esitöissä ei täsmennetä, millä tavalla ilmoitus sopimusmuutoksesta ja sen perusteista on lähetettävä asiakkaalle, ei tiedottamista internetsivuilla tai paikallislehdessä voida pitää riittävänä, jos samalla ei varmistuta siitä, että tieto tavoittaa kaikki hinnanmuutoksen piiriin kuuluvat asiakkaat. Muutosilmoituksen lähettäminen on vesihuoltolaitoksen velvollisuus, eikä tätä velvollisuutta poista asian tiedotusvälineissä saama julkisuus. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko asiakas mahdollisesti saanut tiedon muutoksesta joltain muulta taholta kuin vesihuoltolaitokselta ja ollut tämän jälkeen yhteydessä laitokseen. Vesihuoltolaitos ei ole täyttänyt vesihuoltolain mukaista velvollisuuttaan ilmoittaa kuluttajalle sopimuksen mukaisten maksujen muutoksesta ja muutoksen perusteesta. Korotetun hinnan ilmeneminen laskuista ei riitä täyttämään ilmoitusvelvollisuutta.

Edellä esitetysti maksunkorotus merkitsee olennaista muutosta osapuolten väliseen sopimukseen eikä korotuksesta ole myöskään ilmoitettu vesihuoltolain edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi hinnankorotus ei ole tullut kuluttajan nähden voimaan ja hänellä on oikeus saada vesihuollon palvelut entisillä hinnoilla. Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella ennen nyt kyseessä olevaa maksunkorotusta sovellettavat hinnat on määritelty vesihuoltolaitoksen taksassa 1.1.2015. Sen mukaan perusmaksu on 43,40 euroa vuodessa ja käyttömaksut vedestä 2,08 euroa kuutiometriltä sekä jätevedestä 2,262 euroa kuutiometriltä. Lautakunta suosittaa, että vesihuoltolaitos hyvittää kuluttajalle vesimaksut siltä osin kuin ne ylittävät edellä mainitun määrän.

Korkolain 7 §:n mukaan viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa. Kuluttajan vaatimus on tullut vesihuoltolaitoksen tietoon viimeistään 3.4.2019, jolloin yhtiön on katsottava saaneen tiedon kuluttajariitalautakunnan vastauspyynnöstä. Koronmaksuvelvollisuus alkaa siten 3.5.2019. Koron määrä on korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan 12 §:n mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Päätös oli yksimielinen.