LENNON VIIVÄSTYMINEN. TEKNINEN VIKA. ENNENAIKAINEN VIOITTUMINEN. EU-TUOMIOISTUIMEN RATKAISU. VAKIOKORVAUS. POIKKEUKSELLISET OLOSUHTEET. VAHINGONKORVAUS. KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN TOIMIVALTA.

Vaatimukset Matkustajat vaativat 250 euron vakiokorvauksen kullekin. Lisäksi matkustajat vaativat vahingonkorvauksena taksi- ja ruokailukustannuksista 102,90 euroa sekä lennon viivästymisen vuoksi käyttämättä jääneistä konserttilipuista 309,60 euroa. Lentoyhtiö jakoi matkustajille viiden euron voucherit lentokentän kahvilaan, mutta kahvilasta loppuivat suolaiset syötävät heti alkuvaiheessa. Ainoa vaihtoehto oli hankkia ruokaa lentoaseman ulkopuolelta ja ravintolaan oli matkustettava taksilla.

Vastaus R kiistää vaatimukset muilta osin, mutta on valmis hyvittämään matkustajille 63,70 euroa.

Viivästyminen johtui odottamattomasta lentokoneen teknisestä viasta. Lentoyhtiö ryhtyi kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin, jotta lento pääsi lähtemään mahdollisimman nopeasti. Kyseinen tekninen vika ei liity lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan ja kysymyksessä oli tarpeellisen tai välttämättömän lentokoneen järjestelmän vika joko juuri ennen lentoa tai lennon aikana. R on vedonnut Euroopan komission julkaisemaan ohjeasiakirjaan, jossa on listattu tilanteita, joissa voi olla kyse poikkeuksellisista olosuhteista. Matkustajista huolehdittiin asetuksen mukaisesti ja he saivat ruokailu-vouchereita suhteessa viivästyksen kestoon. Valitettavasti lentokentän kahvilan kapasiteetti ei ollut riittävä.

Ratkaisun perustelut Asiassa on kysymys siitä, johtuiko lennon viivästyminen asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

R on vedonnut Euroopan komission julkaisemaan ohjeasiakirjaan, joka perustuu asetuksen täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten valvontaelinten (NEB) verkoston työskentelyyn ja kokoukseen 12.4.2013. Ohjeessa on lueteltu tilanteita, joissa voi olla kyse poikkeuksellisesta olosuhteesta. Lautakunta toteaa, että luettelo on ohjeellinen ja sitä voidaan käyttää ratkaisutoiminnan tukena, mutta lentoyhtiön korvausvelvollisuutta arvioidaan asetuksen ja EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisujen perusteella.

EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä on täsmennetty etenkin lentokoneeseen vaikuttavien teknisten vikojen osalta, että tekniseen vikaan liittyviä olosuhteita voidaan pitää asetuksessa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisina vain, jos ne liittyvät tapahtumaan, joka asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleessa lueteltujen tapahtumien tapaan ei liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eikä luonteensa tai alkuperästä vuoksi ole tämän tosiasiassa hallittavissa. Esimerkkeinä on mainittu tilanne, jossa valmistaja tai toimivaltainen viranomainen ilmoittaa, että jo käytössä olevissa lentokoneissa on piilevä valmistusvirhe, joka vaikuttaa lentoturvallisuuteen, sekä vahingot, jotka johtuvat lentokoneisiin kohdistuneesta sabotaasista tai terroriteosta (Wallentin-Hermann, EU:C:2008:771).

EU:n tuomioistuimen tuomiossa C-257/14 (van der Lans) kysymys oli lentokoneen polttoainepumpun ja hydromekaanisen yksikön teknisestä viasta. Tuomion perusteluissa on todettu, että pääasiassa kyseisen kaltainen vika, joka aiheutui yhden lentokoneen tiettyjen osien ennenaikaisesta toimimattomuudesta, on odottamaton tapaus, mutta tällainen vika on aina erottamattomasti sidoksissa koneen erittäin monitahoiseen toimintajärjestelmään, jota lentoliikenteen harjoittaja käyttää usein vaikeissa ja jopa äärimmäisissä olosuhteissa. EU-tuomioistuin katsoi, että lentoliikennettä harjoitettaessa myös kyseisen kaltainen odottamaton tapaus liittyi lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen, koska on tavallista, että lentoliikenteen harjoittaja kohtaa tämäntyyppisiä odottamattomia teknisiä vikoja.

Tässä tapauksessa lennon viivästyminen johtui lentokoneen teknisestä viasta. R:n toimittaman teknisen raportin perusteella kysymys on ilmeisestikin ollut spoilereihin liittyvästä vikatilanteesta. Lentoyhtiö ei ole esittänyt teknisestä viasta tarkempaa selvitystä.

Lautakunnan ratkaisukäytännössä on aiemmin katsottu, että teknisen vian arvioinnissa voidaan ottaa huomioon se, onko tekninen vika kohdistunut juuri huollettuun osaan tai sellaiseen osaan, joka on vioittunut elinkaarensa alussa. EU-tuomioistuimen uuden ratkaisukäytännön valossa lautakunta arvioi, ettei sillä, oliko lentokone juuri huollettu tai vioittuiko osa elinkaarensa alussa, ole ratkaisevaa merkitystä. Merkitystä ei ole myöskään sillä, missä vaiheessa ennen lentoa tai lennon aikana vika havaittiin. Vaikka osan vioittuminen pian huollon jälkeen, elinkaarensa alussa tai kesken lennon voi olla odottamatonta, se liittyy EU-tuomioistuimen tuomiossa esitetyllä tavalla lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen. Edellä mainitun perusteella osan ennenaikaisesta toimimattomuudesta aiheutuva vika ei muodosta asetuksessa tarkoitettuja poikkeuksellisia olosuhteita.

Lentoyhtiö ei ole tässä tapauksessa osoittanut, että kysymyksessä olisi ollut lentokoneen valmistajan tai toimivaltaisen viranomaisen ilmoittama lentoturvallisuuteen vaikuttava piilevä valmistusvirhe tai lentokoneeseen kohdistuva sabotaasi taikka terroriteko. Lautakunta toteaa, että tekniset viat lähtökohtaisesti liittyvät lentoliikenteen harjoittajan tavanomaisen toiminnan harjoittamiseen eikä lentoyhtiö tässä tapauksessa ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella nyt kysymyksessä olevaa teknistä vikaa olisi arvioitava toisin. Näin ollen kysymys ei ole asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joten lentoyhtiö on velvollinen maksamaan matkustajille asetuksen mukaisen vakiokorvauksen.

Asetuksen 6 ja 9 artiklojen mukaan lentoyhtiöllä oli velvollisuus tarjota matkustajille ilmaiseksi aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan. On riidatonta, että lentoyhtiö tarjosi matkustajille viiden euron voucherit lentokentän kahvilaan, mutta kahvilan kapasiteetti ei riittänyt kaikkien matkustajien tarpeisiin. Lautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että lentoyhtiö voi olla sopimusoikeudellisessa vahingonkorvausvastuussa, jos asetuksen mukaisen huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuu matkustajille vahinkoa. Ruokailukustannusten eli 63,70 euron osalta asia on riidaton. Lautakunta pitää matkustajien vaatimusta myös taksikustannusten osalta perusteltuna, koska ruokaileminen lentokentällä ei saadun selvityksen mukaan ollut mahdollista.

Matkustajien konserttilippuja koskeva vaatimus ei perustu asetukseen, vaan sitä on arvioitava eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen (Montrealin yleissopimus) mukaisesti.

Montrealin yleissopimuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaan vahingonkorvauskanne on kantajan valinnan mukaan pantava vireille jonkin sopimusvaltion alueella joko rahdinkuljettajan kotipaikan tai päätoimipaikan tuomioistuimessa tai tuomioistuimessa siinä toimipaikassa, jonka välityksellä kuljetussopimus on tehty, taikka määräpaikan tuomioistuimessa.

Koska R:n kotipaikka tai päätoimipaikka ei ole Suomessa eikä kuljetussopimusta saadun selvityksen perusteella ole myöskään tehty Suomen välityksellä eikä lennon määräpaikka ole Suomessa, lautakunnalla ei ole toimivaltaa tutkia matkustajien konserttilippuja koskevaa vaatimusta.

Suositus Lautakunta suosittaa, että R maksaa 250 euron vakiokorvauksen kullekin matkustajalle ja vahingonkorvauksena ruokailukustannusten eli 63,70 euron lisäksi taksikustannuksista 39,20 euroa.

Päätös oli yksimielinen.