Sopimusrikkomus ja sopimussakkoehdon kohtuullisuus
D/798/43/2025
09.11.2026
Asunnon vuokraus
Ei
Sopimusrikkomus, Sopimussakko, Vuokravakuus
Asiaselostus
Vuokralainen vuokrasi 1.8.2023 allekirjoittamallaan vuokrasopimuksella vuokranantajalta Kuopiossa sijaitsevan 2h+K+kph+lasitettu parveke+vh käsittävän sekä 59 m2 suuruisen asuinhuoneiston. Vuokraksi sovittiin vuokrasuhteen alkaessa 790 euroa kuukaudessa ja vuokravakuudeksi 1 500 euroa. Vuokrasuhde alkoi 1.9.2023. Vuokrasopimuksen ehdon mukaan vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajan alkamisajankohta oli 31.8.2024.
Vuokranantajan käsityksen mukaan vuokralainen oli irtisanonut vuokrasopimuksen päättymään ennen sovittua ensimmäistä mahdollista irtisanomisajankohtaa. Vuokranantaja oli pidättänyt koko vakuussumman sopimusrikkomuksen perusteella ja pidättänyt vakuuden, joka vastasi sovittua sopimussakon määrää.
Lautakunnan ratkaisu
Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että vuokranantaja palauttaa vakuudesta vuokralaiselle 1 300 euroa.
Vuokralaisen vaatimukset perusteluineen
Vuokralainen vaatii, että vuokranantaja palauttaa pidätetyn 1 500 euron vakuusmaksun.
Vuokralainen oli saanut vuokranantajalta 24.4.2024 sähköpostilla ilmoituksen, jonka mukaan taloyhtiössä tehdään iso peruskorjaus, joka alkaa heinä-elokuun aikana. Korjauksen oli määrä kestää 4–5 kuukautta, jolloin huoneisto oli asuinkelvoton. Myöhemmin vuokralaisen tietoon oli tullut, että remontti alkaa 2.9.2024, jolloin talon kaikkien huoneistojen tuli olla tyhjillään, ja remontin arvioitiin kestävän noin puoli vuotta, minkä aikana huoneistoissa ei voinut asua. Tästä syystä vuokralainen oli joutunut etsimään uuden asunnon ja irtisanonut vuokrasopimuksen päättymään 31.8.2024, jolloin huoneisto oli luovutettu takaisin vuokranantajan hallintaan.
Vuokrasopimuksen pysyminen voimassa sovittuun määräaikaan asti olisi ollut ilmeisen kohtuutonta, koska asunnossa ei ollut voinut asua enää 1.9.2024 jälkeen, eikä vuokralainen siten olisi ollut velvollinen maksamaan vuokraa 1.9.2024 jälkeen. Vuokranantajalle ei tästä syystä ollut myöskään aiheutunut vahinkoa vuokrasuhteen päättämisestä.
Vuokranantajan vastaus perusteluineen
Vuokranantaja kiistää vuokralaisen vaatimukset perusteineen.
Vuokralainen oli irtisanonut toistaiseksi voimassa olleen vuokrasopimuksen sopimusehtojen vastaisesti ennen ajankohtaa, jolloin irtisanomisaika olisi voinut alkaa. Tämän johdosta vuokralainen oli velvollinen maksamaan 1 500 euron sopimussakon, jonka johdosta vakuus oli pidätetty. Remontti ei oikeuttanut sopimuksen irtisanomiseen ennen sovittua ajankohtaa. Vuokranantajalle oli aiheutunut kahden kuukauden vuokratulon menetys, sillä vuokranantaja ei pystynyt esittelemään huoneistoa tai järjestämään huoneistoon uusia vuokralaisia ennen urakan valmistumista.
Ratkaisun perustelut
Vuokrasopimuksen irtisanominen – sopimusrikkomus
Vuokrasopimuksen kohdassa 4. on sovittu, että vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajan alkamisajankohta oli 31.8.2024. Lisäksi sopimuksen mukaan kyseessä on sopimusrikkomus, jos sopimus irtisanotaan siten, että irtisanomisaika alkaa ennen edellä mainittua ajankohtaa. Sopimusrikkomuksesta on irtisanovan osapuolen maksettava sopimussakkona toiselle osapuolelle 1 500 euroa.
Sopimuksen laatimisajankohtaan voimassa olleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) nojalla kyseinen ehto oli sallittu. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin on sittemmin lisätty säännös, jonka nojalla ehto, jonka mukaan irtisanomisaika voi alkaa ensimmäisen kerran tietyn ajan kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta, on mitätön. Tätä säännöstä sovelletaan kuitenkin vain 1.10.2026 jälkeen laadittuihin vuokrasopimuksiin.
Lautakuntaan on toimitettu osapuolten välillä 11.9.-9.10.2024 käytyä sähköpostikirjeenvaihtoa. Kirjeenvaihdosta käy ilmi, että vuokralaisen käsityksen mukaan irtisanomisilmoitus oli toimitettu sähköpostitse 25.7., mutta vuokrasopimuksen ehdon mukaan irtisanomisaika oli kuitenkin alkanut kulua vasta 31.8.2024, koska vuokrasopimuksen ehdon mukaan se oli irtisanomisajan ensimmäinen mahdollinen alkamisajankohta. Vuokranantajan käsityksen mukaan irtisanominen oli tehty siten, että irtisanomisaika oli alkanut jo ennen ensimmäistä sovittua ajankohtaa.
Lautakuntaan ei ole toimitettu vuokralaisen 25.7.2024 lähettämää irtisanomisilmoitusta. Vuokralainen on kuitenkin lautakunnalle toimittamassaan hakemuksessa nimenomaisesti kertonut irtisanoneensa vuokrasopimuksen päättymään 31.8.2024. Vuokralaisen oman ilmoituksen perusteella irtisanomisen on katsottava tapahtuneen tavalla, joka on ollut ristiriidassa edellä selostetun sopimusehdon kanssa. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen arvioida asiaa tältä osin enempää.
Sopimussakkoehdon kohtuullisuus
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan sopimuksen sovittelusta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 §:ssä.
Lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki) 36 §:n 1 momentin mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Sopimussakko koskee vuokrasuhteen molempia osapuolia, ja se on lähtökohtaisesti myös määrältään kohtuullinen. Aineelliselta sisällöltään sopimussakkoehtoa ei ole pidettävä kohtuuttomana. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, johtaako ehdon soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.
Lautakuntaan on toimitettu vuokranantajan 24.4.2024 lähettämä sähköpostiviesti, jossa vuokranantaja ilmoittaa seuraavaa: ”Sain eilen tiedon että asunto-osakeyhtiö on päättänyt teettää ison LVIS -remontin. Yhtiössä peruskorjataan viemäri- ja käyttövesiputkisto, sähkö- ja antenniverkosto, ilmastointijärjestelmä sekä C-talon hissi uusitaan. Todella mittava ja kallis remontti, budjetti 3,7 M€. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä mikä on aloitusajankohta eikä myöskään missä järjestyksessä talot korjataan. Mahdollisesti urakka alkaa heinä/elokuun aikana mutta missä vaiheessa se vaikuttaa C-taloon on vielä auki. Remontin aikana ei remontoitavassa talossa voi asua koska vedet ja sähköt katkaistaan.
Huoneistoon voi jättää huonekaluja ja tavaroita siten että ne eivät ole remontin esteenä. Remontin kesto per talo on 4-5 kk:tta. Onko Teillä mahdollisuutta asua tuon ajan jossain vai yritänkö tehdä joitain järjestelyjä jotta tästä olisi mahdollisimman vähän haittaa Teille? Kun tiedän tarkemmin ajankohtia ym. ilmoitan Teille hetimiten. Olen todella pahoillani tästä haitasta.”.
Hyvän vuokratavan mukaan asunto-osakeyhtiön tekemistä remonteista ja niihin liittyvistä oleellisista muutoksista vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokralaiselle välittömästi saatuaan niistä tiedon.
Lautakuntaan ei ole toimitettu selvitystä, jonka perusteella vuokranantaja olisi ennen ilmoittamaansa ajankohtaa tiennyt, että kyseisessä huoneistossa alkaa laaja ja asumiseen merkittävästi vaikuttava pitkäaikainen remontti vain vuoden kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta.
Yleensä vuokranantajan kuvaamaan laajuisen hankkeen esivaiheet ja suunnittelu aloitetaan tyypillisesti vuosia ennen hankkeen varsinaista aloitusajankohtaa. Yleisesti ottaen olisi hyvän tavan mukaista ilmoittaa myös sellaisista vuokranantajan tiedossa ja suunnitteilla olevista asumisen estävistä korjaushankkeista, jotka sijoittuvat ajankohtaan, jolloin vuokralainen ei voi irtaantua vuokrasopimuksesta ilman sopimussakon maksamisvelvollisuutta.
Vuokranantajan sähköpostiviestin perusteella remontin aikataulu oli epäselvä, mutta hankkeen oli tarkoitus alkaa jo kesällä 2024. Vuokralaisen antamien tietojen mukaan remontti alkoi lopulta 2.9.2024. Lautakunta katsoo selvitetyksi, että vuokrahuoneisto oli peruskorjauksen vuoksi asumiskelvoton 2.9.2024 alkaen.
Toimitetun asiakirja-aineiston perusteella mahdollisesta vuokranalennuksesta remontin ajalta ei ollut keskusteltu ennen vuokrasuhteen päättymistä. Vuokralaisilla ei siten toimitetun aineiston perusteella ole ollut selvillä esimerkiksi, että he eivät joutuisi maksamaan putkiremontin alettua enää vuokraa, jolloin he olisivat yhtä lailla voineet irtisanoa vuokrasopimuksen ensimmäisenä mahdollisena irtisanomisajan alkamisajankohtana, mutta olleet vapautettuja maksamaan vuokraa siitä lukien kuin asunnossa ei voinut enää asua eli 2.9.2024 alkaen.
Ensimmäistä mahdollista irtisanomisaikaa koskevan ehdon ja siihen sidotun sopimussakon ehdon soveltaminen johtaa tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen, sillä vuokralaiset tulevat sen johdosta sidotuiksi asumiskelvottomaan huoneistoon.
Edellä mainitun säännöksen mukaan ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se kokonaan huomioon ottamatta. Vuokrasuhde oli ennen sen päättymistä kestänyt jo vuoden. Nyt kyseessä olevassa tilanteessa vuokralaiset olivat päättäneet sopimuksen kuukautta ennen sitä ajankohtaa, josta vuokrasopimuksessa oli sovittu.
Oikeuskirjallisuuden mukaan soviteltaessa sopimussakkolausekkeita tulee huolehtia sekä siitä, ettei sovittu seuraamus tule kohtuuttoman ankaraksi sopimusrikkomuksen laatuun verrattuna, että siitä, ettei sopimussakkolausekkeeseen vetoava osapuoli saa korvausta, joka kohtuuttomasti ylittää hänen sopimusrikkomuksen johdosta kärsimänsä vahingon.
Edellä selostetusti kyse on ollut vain kuukauden ajanjaksosta, jolloin asuinhuoneisto oli asumiskelvoton, eikä vuokralaisella olisi ollut velvollisuutta maksaa huoneistosta myöskään täyttä vuokraa tästä syystä. Vuokranantaja ei myöskään olisi voinut vuokrata huoneistoa asunnoksi kyseisenä ajankohtana. Kahden kuukauden vuokraa vastaavaa sopimussakkoseuraamusta on siten pidettävä kohtuuttoman ankarana.
Kun otetaan huomioon, että sopimusrikkomus koski vain noin kuukauden ajanjaksoa, jonka aikana huoneisto oli joka tapauksessa asumiskelvoton eikä vuokranantaja olisi voinut vuokrata sitä asuinkäyttöön, lautakunta katsoo kohtuulliseksi sovitella sopimussakon määrän 200 euroon. Näin ollen lautakunta suosittaa, että vuokranantaja palauttaa pidätetyn vuokravakuuden 1 300 euron osalta.
Päätös oli yksimielinen.