Vuokranantajan velvollisuus palauttaa vakuus ja vuokralaisen velvollisuus maksaa vahingonkorvausta

Asiaselostus  

Vuokralainen solmi vuokranantajan kanssa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen asunnosta Lahdessa (2h+k, 59,5 m²). Vuokrasuhde alkoi 1.4.2021. Vuokran määrä oli 630 euroa kuussa. Vakuutena vuokralainen maksoi 630 euroa.

Vuokrasopimus päättyi 31.5.2024. Vuokranantaja on pidättänyt vakuuden kokonaan vedoten laminaattilattian vaurioihin. Lisäksi vuokranantaja on vaatinut vahingonkorvausta vakuuden ylittävän määrän osalta.

Kysymys on siitä, onko vuokranantajalla oikeus pidättää vakuus ja onko vuokralaisella velvollisuus maksaa vuokranantajalle vahingonkorvausta.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että vuokralainen maksaa vuokranantajalle vahingonkorvauksena 520 euroa.

Vuokralaisen vaatimukset ja vastaus perusteluineen

Vuokralainen vaatii, että vuokranantaja maksaa vakuuden palautuksena 630 euroa korkoineen. Vuokralainen kiistää vuokranantajan vaatimukset.

Vuokranantaja on hyväksynyt vauriot olohuoneen lattiaa lukuun ottamatta, kun hän on tarkastanut asunnon. Vauriot ovat tavanomaista kulumaa. Vuokralainen on hoitanut lattiaa asianmukaisesti soveltuvilla pesuaineilla ja siivousvälineillä. Mitään erityisiä hoito-ohjeita ei ollut annettu. Lattiaa ei ole korjattu vuokrasuhteen päätyttyä. Laminaattilattia on asennettu vanhan muovimaton päälle. Asennusvirheen mahdollisuutta ei ole suljettu pois. Vaadittu korvaussumma on kohtuuttoman suuri, koska laminaatin asennushintana on vaadittu 45 e/m², vaikka laminaatin saa asennettua myös halvemmalla hinnalla (22 e/m²).

Vuokranantajan vaatimukset ja vastaus perusteluineen

Vuokranantaja kiistää vuokralaisen vaatimukset. Vuokranantaja vaatii, että vuokralainen maksaa hänelle korvauksena lattian vaurioista 1 272,25 euroa.

Vakuuden pidättämiselle on peruste. Asunnossa oli vuokrasuhteen alkaessa uudet lattiapinnat, mikä on kirjattu myös vuokrasopimukseen. Laminaattilattiat oli asennettu vuonna 2020. Vuokrasuhteen päättyessä lattiapinnoissa on ollut poikkeuksellisia vaurioita keittiössä, makuuhuoneessa ja olohuoneessa. Kysymys ei ole tavanomaisesta kulumisesta vaan siitä, että laminaattipinnoitteeseen on kohdistunut liiallinen kosteusrasitus. Laminaattilattian käyttöiän olisi tullut olla huomattavasti pidempi kuin kolme vuotta.

Ratkaisun perustelut              

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n 1–2 momenttien mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, jos vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Vailla oikeudellista merkitystä asiassa on vuokralaisen väite siitä, että vuokranantaja olisi suullisesti hyväksynyt asunnon kunnon muutoin kuin olohuoneen lattian osalta. Vuokranantaja ei menetä oikeuttaan vaatia korvausta asunnossa vuokrasuhteen päättyessä olevien vaurioiden perusteella, vaikka hän ei niihin vetoaisikaan lopputarkastuksessa.

Asunnon laminaattilattia on asennettu selvityksen mukaan vuoden 2020 lopussa. Vuokrasuhde on alkanut 1.4.2021 ja päättynyt 31.5.2024.

Asiassa on riidatonta, että laminaattilattiassa on vuokrasuhteen päätyttyä ollut vaurioita. Valokuvista ilmenevällä tavalla laminaatin saumat nousevat pystyyn useasta kohdasta. Tyypillisesti tämä aiheutuu laminaatin altistumisesta liialliselle kosteudelle. Näyttönä vaurioista ja niiden syystä vuokranantaja on esittänyt valokuvia ja yritys A:n tuoteryhmäpäällikön sähköpostiviestiin 12.6.2024.

Lautakunta toteaa, ettei laminaattilattian saumojen nouseminen kuvista ilmenevällä tavalla näin lyhyessä ajassa tyypillisesti aiheudu tavanomaisesta käytöstä. Tyypillisemmin kysymys on siitä, että laminaattilattiaa on käytetty huolimattomasti. On todennäköistä, että lattiaan on kohdistunut tavanomaista suurempi kosteusrasitus. Asiassa on jäänyt epäselväksi, millä tavoin tarkemmin lattia on altistunut kosteudelle. Vuokranantaja on esittänyt mahdolliseksi syyksi lumen kulkeutumisen sisälle asuntoon ja vaihtoehtoisena selityksenä hän on maininnut vuokralaisen koiran. Lautakunta toteaa, ettei tarkan vauriomekanismin selvittäminen ole asiassa tarpeellista. Asennusvirheen mahdollisuus voidaan joka tapauksessa sulkea riittävällä varmuudella pois. 

Lautakunta katsoo, että vuokranantaja on esittänyt riittävän näytön vahingonkorvausvaatimuksensa tueksi.

Vahingonkorvausvaatimuksen määrä perustuu yritys B ja yritys C-verkkokauppojen tarjouksiin. Molempien mukaan laminaatin asennus maksaa 45 euroa neliömetriä kohden. Toisaalta vuokralainen on esittänyt kaksi tarjousta, joista toisen mukaan asentaminen maksaa 22,6 euroa neliömetriä kohden ja toisen mukaan 22 euroa/m².

Lautakunta pitää uskottavana sitä, että koko asunnon lattia on syytä vaihtaa kerralla. Vuokranantajan vaatimuksen mukaan lattian yhteispinta-ala on 38,6 m² ja laminaattipinnoitteen hinta on 15,5 e/m². Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että asentaminen maksaisi enemmän kuin 22 e/m². Laminaattipinnoitteen hinnasta ei sinänsä ole riitaa. Vuokranantajan vaatimus on perustunut 20,1 %:n ikävähennykseen, mitä lautakunta pitää kohtuullisena. Näin ollen vahingonkorvausvaatimuksen määräksi tulee noin 1 150 euroa.

Yhteenvetona lautakunta katsoo, että vuokranantaja on näyttänyt lautakunnassa hänellä olevan oikeus 1 150 euron suuruiseen korvaukseen vuokralaiselta. Tästä määrästä voidaan vähentää vuokranantajan pidättämä vakuus 630 euroa. Siten lautakunta suosittaa, että vuokralainen maksaa vuokranantajalle vahingonkorvauksena 520 euroa.

Päätös oli yksimielinen