Lennolle pääsyn epääminen, matkustusasiakirjat ja lentoyhtiön neuvontavelvollisuus

Asiaselostus  

Matkustajalle oli varattu paikka lentoyhtiön lennolle 10.12.2023 New Yorkista Helsinkiin. Matkustajan pääsy lennolle evättiin puutteellisten matkustusasiakirjojen takia ja lentolippu jäi käyttämättä. Matkustaja osti myöhemmin itse uuden lentolipun ja matkusti Suomeen. Osapuolet ovat erimielisiä matkustajan oikeudesta korvauksiin.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että lentoyhtiö maksaa matkustajalle asetuksen mukaisen vakiokorvauksen 600 euroa sekä vahingonkorvauksena korvaavasta lennosta 3 625 euroa.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Matkustaja vaatii lentoyhtiöltä EU-asetuksen 261/2004 mukaista vakiokorvausta sekä 3 625 euroa vahingonkorvausta uuden lentolipun hinnasta.

Matkustaja oli jättänyt maahanmuuttoviraston myöntämän oleskelulupakorttinsa kotiinsa Dominikaaniseen tasavaltaan. Lentokenttävirkailija ei hyväksynyt matkustajan näyttämää valokuvaa kortista. Matkustajalle ei kerrottu, että lennon päivämäärää olisi ollut mahdollista muuttaa. Kuluttaja odotti lupakorttinsa saapumista New Yorkissa 15.12.2023 asti. Tällöin lipun muutosoikeus oli jo umpeutunut, ja matkustajan piti ostaa itselleen uusi lippu. Uuden lipun hinta oli 3 625,62 euroa. Mitään hyvitystä alkuperäisestä lipusta ei myönnetty.

Matkustaja on vedonnut lisäksi siihen, että hänellä oli Schengen-viisumi mukanaan, jolloin pääsy EU:n alueelle olisi pitänyt olla taattu.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Lentoyhtiö kiistää matkustajan vaatimukset.

Matkustajan matkustusasiakirjat eivät olleet kunnossa, eikä lentoyhtiö voinut ottaa häntä viranomaismääräysten takia lennolle. Lentoyhtiön yleisten kuljetusehtojen mukaan matkustaja on vastuussa tarpeellisten matkustusasiakirjojen hankkimisesta ja valtioiden määräysten noudattamisesta sekä hänen tulee ennen matkaa esittää kaikki todistukset tarpeellisista asiakirjoista. Lentoyhtiön toiminnassa ei ole ollut virhettä. Matkustajaa ei ole voitu kuljettaa Suomeen, koska hänellä ei ole ollut asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Dominikaanisen tasavallan kansalaisen on esitettävä Suomeen matkustaessaan mahdollinen oleskelulupakorttinsa. Matkustajalla oli esittää oleskelulupakortistaan ainoastaan valokuva puhelimestaan, mikä ei ole riittävä matkustusasiakirja.

Kun matkustaja saapuu lähtöselvitykseen, virkailija pyytää aina ensin passia, joka luetaan lähtöselvitysjärjestelmään optisesti. Jos matkustaja on passin perusteella viisumivelvollinen kohdemaahansa, virkailija kysyy seuraavaksi, onko matkustajalla viisumi.

Lentoyhtiö ei tiennyt, että matkustajalla oli Schengen-viisumi. Matkustaja on velvollinen esittämään matkustusasiakirjansa lentoyhtiölle ja lentoyhtiö on velvollinen varmistamaan, että esitetyt asiakirjat oikeuttavat matkustamaan kohdemaahan. New Yorkin lentoaseman virkailijan raportin mukaan vaikuttaa vahvasti siltä, että matkustaja ei ollut kertonut, että hänellä oli jollain passinsa sivulla voimassa oleva Schengen-viisumi. Jos matkustaja on erikseen kertonut, että hän on unohtanut oleskelulupansa, ei lentoyhtiöllä ole erikseen velvollisuutta tarkistaa, löytyykö matkustajalta mahdollisesti voimassa olevaa viisumia. Yleensä, mikäli matkustajalla ei ole oleskelulupaa, ei hänellä ole myöskään viisumia. Mikäli matkustaja olisi näyttänyt passissaan voimassa olevaa Schengen-viisumia, olisi virkailija tarkastanut, olisiko viisumin oleskelupäivät viimeiseltä 180 päivältä täyttyneet. Lentoyhtiö on liittänyt vastaukseensa Denied Boarding -raportin, minkä perusteella Schengen viisumia ei ole esitetty. Mikäli näin olisi tehty, ei matkustajalta olisi evätty lennolle pääsyä. Lentoyhtiö haluaa kuulla asiassa todistajina New Yorkin lentokentän henkilökuntaa.

Asiantuntijalausunto

Lautakunta pyysi lausuntoa Rajavartiolaitokselta. Lautakunnan 19.12.2025 saaman lausunnon mukaan ”Tilanteessa, jossa lyhytaikaista oleskelua koskevaa aikaa on jäljellä, matkustaja voi luonnollisesti saapua hänelle myönnetyllä viisumilla. Jos oleskelun edellytys tältä osin täyttyy, oleskelulupaa ei vaadita.”

Ratkaisun perustelut              

Sovellettavat säännökset ja yleiset sopimusehdot

EU-asetuksen 261/2004 2 artiklan j) alakohdan mukaan lennolla pääsyn epäämisellä tarkoitetaan kieltäytymistä kuljettamasta matkustajaa lennolla, vaikka tämä on ilmoittautunut lennolle 3 artiklan 2 kohdan ehtojen mukaisesti, paitsi jos lennolle pääsyn epäämiselle on hyväksyttävät syyt, kuten terveys- tai turvallisuusnäkökohdat tai puutteelliset matkustusasiakirjat.

EU-komission tulkintaohjeen C/2024/5687 3.1.1 kohdan mukaan jos matkustajalta evätään pääsy lennolle maahenkilöstön matkustusasiakirjojen (myös viisumien) tarkistamisen yhteydessä tekemän virheen vuoksi, kyseessä on asetuksen (EY) N:o 261/2004 (asetus) 2 artiklan j alakohdassa tarkoitettu lennolle pääsyn epääminen.

Unionin tuomioistuin on todennut tältä osin, että asetuksella ei anneta asianomaiselle lentoliikenteen harjoittajalle toimivaltaa arvioida ja päättää yksipuolisesti ja lopullisesti, että lennolle pääsyn epäämiselle on hyväksyttävä syy, ja näin ollen evätä kyseessä olevilta matkustajilta suoja, jota heidän oletetaan saavan mainitun asetuksen nojalla.

Yleisissä kuljetusehdoissa ei voi olla lauseketta, jolla rajoitetaan lentoliikenteen harjoittajan asetuksen mukaista korvausvelvollisuutta matkustajaa kohtaan tai luovutaan siitä, kun matkustajalta evätään pääsy lennolle matkustusasiakirjojen oletetun puutteellisuuden vuoksi.

Tulkintaohjeen mukaan tilanne on eri, jos lentoliikenteen harjoittaja ja sen miehistö kieltäytyvät 2 artiklan j alakohdan mukaisesti ottamasta matkustajaa lennolle hyväksyttävistä turvallisuussyistä. Lentoliikenteen harjoittajien olisi tarkistettava määränpäämaiden matkustusasiakirjoja ja (maahantulo)viisumia koskevat vaatimukset hyödyntämällä IATAn Timatic-tietokantaa ja olemalla yhteydessä asianomaisten maiden viranomaisiin (lähetystöihin ja ulkoministeriöihin) sekä pidettävä asianmukaista kirjanpitoa, jotta ne voivat ehkäistä perusteettomat lennolle pääsyn epäämiset. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne toimittavat IATAn Timatic-tietokantaan kattavat ja ajantasaiset tiedot matkustusasiakirjoista, erityisesti viisumivaatimuksia tai niistä vapauttamista koskevat tiedot.

Jos lennolle pääsy evätään vastoin matkustajan tahtoa, matkustajalla on i) oikeus asetuksen 7 artiklassa määriteltyyn korvaukseen, ii) 8 artiklan mukainen oikeus valita hinnan palautuksen, uudelleenreitityksen ja myöhemmälle lennolle tehtävän uuden varauksen välillä ja iii) oikeus 9 artiklan mukaiseen huolenpitoon.

Lentoyhtiön yleisten kuljetusehtojen 13.2 kohdan mukaan matkustajan tulee ennen matkaa esittää kaikki kyseeseen tulevien maiden lakien, säännösten, määräysten tai vaatimusten edellyttämät maastapoistumis-, maahantulo-, terveys- ja muut todistukset sekä sallia lentoyhtiön ottaa ja säilyttää jäljennökset kyseisistä asiakirjoista. Lentoyhtiö pidättää itselleen oikeuden kieltäytyä kuljettamasta sellaista matkustajaa, joka ei ole toiminut voimassaolevien lakien, säännösten, määräysten tai vaatimusten mukaisesti tai jonka asiapaperit eivät ilmeisesti ole kunnossa.

Asian arviointi

Asiassa on kyse siitä, oliko lentoyhtiöllä oikeus evätä matkustajan pääsy lennolle.

Komission tulkintaohjeen mukaan lentoyhtiön on kirjattava lennolle pääsyn epäämisen perusteet. Lentoyhtiön toimittaman raportin mukaan lennolle pääsy evättiin sen takia, että matkustajalla ei ollut mukanaan oleskelulupakorttia. Lautakunta katsoo tämän takia, että asiassa ei ole tarpeen kuulla suullisesti lentoyhtiön viittaamia todistajia.

Asiassa on riidatonta, että matkustajalla ei ole ollut mukanaan oleskeluluvan osoittavaa tositetta siirryttäessä Suomeen menevälle lennolle. Matkustaja on kuitenkin vedonnut siihen, että hänellä oli Schengen-viisumi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo näytetyksi, että matkustajalla oli lennolle pyrkiessään passiin liitettynä mukanaan voimassa oleva Schengen-viisumi.

Lautakunnan Rajavartiolaitokselta saaman lausunnon mukaan Schengen-viisumi riittää maahanpääsyyn edellyttäen, että viisumin mukaista lyhytaikaista oleskelua koskevaa aikaa on vielä jäljellä. Tällöin oleskelulupaa ei vaadita.

Lentoyhtiö on vedonnut tältä osin asiassa siihen, että matkustaja ei ole näyttänyt lentoyhtiön ehtojen edellyttämällä tavalla tarvittavia matkustusasiakirjoja, kuten Schengen-viisumiaan. Toisaalta lentoyhtiö on omassa lisäselvityksessään tuonut nimenomaisesti esille, että matkustajan saapuessa lähtöselvitykseen, virkailija pyytää lähtökohtaisesti aina ensin passia, joka luetaan lähtöselvitysjärjestelmään optisesti. Jos matkustaja on passin perusteella viisumivelvollinen kohdemaahansa, virkailija kysyy seuraavaksi, onko matkustajalla viisumia. Asiakirja-aineiston perusteella näin ei ole tässä tapauksessa menetelty, vaan asian selvittäminen on keskeytetty ja matkustajan pääsy lennolle on evätty puuttuneen oleskelulupakortin perusteella.

Aiemmin viitatun komission tulkintaohjeen mukaan lentoyhtiön on tarkistettava määränpäämaiden matkustusasiakirjoja ja viisumia koskevat vaatimukset. Lautakunnan käsityksen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että lentoyhtiön tulee olla selvillä siitä, millä asiakirjoilla matkustaja voi päästä määränpäähän ja tämä tulee myös tarvittaessa selvittää matkustajalle. Tässä tapauksessa matkustajalla olisi ollut tietyin edellytyksin oikeus matkustaa Suomeen Schengen-viisumilla ilman oleskelulupakorttia. Lentoyhtiö ei ole menetellyt passintarkastuksen osalta kertomansa toimintamallin mukaisesti. Lautakunta katsoo, että lentoyhtiö ei ole asianmukaisesti ja riittävällä tavalla tarkistanut matkustajan mahdollisuutta saapua maahan viranomaisten vaatimusten mukaisesti hänellä mukana olleilla asiakirjoilla.

Asiassa ei ole tämän jälkeen tarpeen enää arvioida, oliko Schengen-viisumin mukaista lyhytaikaista oleskelua koskevaa aikaa jäljellä. Lennolle pääsyn epääminen on tapahtunut asetuksen vastaisesti. Lentoyhtiö on täten velvollinen maksamaan matkustajalle asetuksen mukaisen vakiokorvauksen määrältään 600 euroa sekä vahingonkorvauksena korvaavasta lennosta vaatimuksen mukaisesti 3 625 euroa.

Päätös oli yksimielinen.